{"id":4741,"date":"2026-07-28T13:58:53","date_gmt":"2026-07-28T10:58:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4741"},"modified":"2026-07-28T13:58:53","modified_gmt":"2026-07-28T10:58:53","slug":"2-kor-71b-10a-murhe-joka-puhdistaa-sydamen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/28\/2-kor-71b-10a-murhe-joka-puhdistaa-sydamen\/","title":{"rendered":"2 Kor 7:1b-10a: Murhe, joka puhdistaa syd\u00e4men"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong>Murhe, joka puhdistaa syd\u00e4men<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>2 Kor 7:1b-10a<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 epistolassa Paavali puhuu syv\u00e4sti siit\u00e4, miten <em>murhe voi muuttua pelastuksen tieksi<\/em>. H\u00e4n ei kuvaa katumusta pelkk\u00e4n\u00e4 suruna tai itsens\u00e4 soimaamisena, vaan hengellisen\u00e4 murtumisena, joka avaa syd\u00e4men Jumalan parantavalle armolle. T\u00e4m\u00e4n kohdan varsinainen painopiste ihmisten pelastuksen kannalta on juuri t\u00e4ss\u00e4: <em>kaikki murhe ei vie el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta Jumalan mielen mukainen murhe synnytt\u00e4\u00e4 parannuksen ja johtaa pelastukseen.<\/em><\/p>\n<p>Apostoli Paavali sanoo: \u201cPuhdistautukaamme kaikesta lihan ja hengen saastutuksesta ja t\u00e4ydellist\u00e4k\u00e4\u00e4mme pyhyys Jumalan pelossa.\u201d Heti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n puhuu omasta murheestaan, korinttilaisten murheesta ja siit\u00e4, kuinka t\u00e4m\u00e4 murhe lopulta synnytti ilon. T\u00e4ss\u00e4 meille avautuu suuri hengellinen totuus: Jumala voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa murhetta pelastuksen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n<p>Usein ihminen pelk\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 murhetta. H\u00e4n tahtoo nopeasti p\u00e4\u00e4st\u00e4 ep\u00e4mukavista tunteista eroon, selitt\u00e4\u00e4 pois oman syyllisyytens\u00e4 tai peitt\u00e4\u00e4 syd\u00e4mens\u00e4 levottomuuden. Mutta Paavali osoittaa, ettei kaikki levottomuus ole pahaa. On olemassa murhe, joka tulee siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen alkaa n\u00e4hd\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Jumalan valossa. H\u00e4n huomaa et\u00e4isyytens\u00e4 pyhyydest\u00e4, oman kylmyytens\u00e4, itsekkyytens\u00e4 ja hajanaisuutensa. T\u00e4m\u00e4 murhe ei ole viel\u00e4 ep\u00e4toivoa, vaan armon alku.<\/p>\n<p>Paavali erottaa toisistaan kaksi murheen lajia. <em>Jumalan mielen mukainen murhe<\/em> synnytt\u00e4\u00e4 parannuksen, \u201cjoka koituu pelastukseksi\u201d. Sen sijaan maailman murhe tuottaa kuoleman. T\u00e4ss\u00e4 on koko kohdan hengellinen avain.<\/p>\n<p>Maailman murhe on sellaista surua, joka j\u00e4\u00e4 suljetuksi omaan itseen. Ihminen murehtii menetetty\u00e4 kunniaa, rikkoutunutta omakuvaa, h\u00e4pe\u00e4\u00e4, ep\u00e4onnistumista tai sit\u00e4, ettei saanut sit\u00e4 mit\u00e4 tahtoi. T\u00e4llainen murhe voi tehd\u00e4 syd\u00e4men raskaaksi, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda Jumalan luo. Se voi p\u00e4invastoin sitoa ihmisen yh\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4n itseens\u00e4.<\/p>\n<p>Jumalan mielen mukainen murhe on toisenlaista. Siin\u00e4 ihminen ei katso itse\u00e4\u00e4n vain loukattuna tai ep\u00e4onnistuneena, vaan syntisen\u00e4, joka tarvitsee parantumista. H\u00e4n ei j\u00e4\u00e4 makaamaan syyllisyyteens\u00e4, vaan k\u00e4\u00e4ntyy Jumalan puoleen. T\u00e4m\u00e4 murhe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo toivon siemenen. Se sanoo: min\u00e4 olen rikkonut, mutta Herra voi viel\u00e4 uudistaa minut.<\/p>\n<p>Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 apostolinen sana opettaa, ett\u00e4 ihminen ei parane v\u00e4lttelem\u00e4ll\u00e4 totuutta, vaan kohtaamalla sen Jumalan edess\u00e4. Parannus alkaa usein juuri kivusta. Syd\u00e4n murtuu, omat puolustukset sortuvat, eik\u00e4 ihminen en\u00e4\u00e4 voi teeskennell\u00e4 olevansa terve silloin kun on sairas. T\u00e4ss\u00e4 murtumisessa alkaa pelastuksen ty\u00f6.<\/p>\n<p>Paavalin mukaan korinttilaisten murhe synnytti heiss\u00e4 intoa, puhdistautumista ja uutta vakavuutta. Toisin sanoen, todellinen katumus ei j\u00e4\u00e4 tunteeksi, vaan alkaa muuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Pelastus ei ole vain anteeksi saamista abstraktissa mieless\u00e4, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen syd\u00e4n v\u00e4hitellen puhdistuu ja h\u00e4nen tahtonsa alkaa suuntautua kohti Jumalaa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 sana my\u00f6s meille. Usein ihminen ajattelee, ett\u00e4 hengellinen ilo syntyy ilman kyyneli\u00e4. Mutta kirkon kokemus opettaa toisin: juuri katumuksen kyyneleet avaavat tien todelliseen iloon. Kun synti tunnustetaan, kun syd\u00e4n n\u00f6yrtyy, kun ihminen lakkaa puolustamasta pimeytt\u00e4\u00e4n, silloin Jumalan armo p\u00e4\u00e4see koskettamaan syvimmin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n apostolinen sana sanoo meille, ettei murhe ole aina vihollinen. Oikein elettyn\u00e4 se voi olla Jumalan lahja. Jos murhe vie meid\u00e4t rukoukseen, katumukseen, synnintunnustukseen ja el\u00e4m\u00e4n uudistumiseen, se on jo muuttumassa pelastuksen v\u00e4lineeksi. Ja silloin k\u00e4y todeksi t\u00e4m\u00e4 suuri salaisuus: se, mik\u00e4 ensin tuntui raskaalta, alkaa kantaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Sill\u00e4 <em>Jumalan mielen mukainen murhe synnytt\u00e4\u00e4 parannuksen, joka johtaa pelastukseen<\/em>. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Murhe, joka puhdistaa syd\u00e4men 2 Kor 7:1b-10a \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 epistolassa Paavali puhuu syv\u00e4sti<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4741","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4741","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4741"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4741\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4742,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4741\/revisions\/4742"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4741"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4741"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4741"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}