{"id":4655,"date":"2026-07-28T08:24:42","date_gmt":"2026-07-28T05:24:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4655"},"modified":"2026-07-28T08:24:42","modified_gmt":"2026-07-28T05:24:42","slug":"1-kor-1529-38-ylosnousemus-on-uskon-sydan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/28\/1-kor-1529-38-ylosnousemus-on-uskon-sydan\/","title":{"rendered":"1 Kor 15:29-38: Yl\u00f6snousemus on uskon syd\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Yl\u00f6snousemus on uskon syd\u00e4n<\/strong><\/p>\n

1 Kor 15:29-38<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 epistolassa Paavali puolustaa yl\u00f6snousemuksen todellisuutta tavalla, joka ei j\u00e4\u00e4 vain oppilauseeksi, vaan koskee koko kristillisen el\u00e4m\u00e4n perustaa. Jos kuolleiden yl\u00f6snousemusta ei ole, silloin k\u00e4rsimys, kilvoitus, marttyyrius ja jopa kristillinen toivo menett\u00e4v\u00e4t merkityksens\u00e4. Mutta jos Kristus on noussut ja kuolleet nousevat, silloin koko ihmisen el\u00e4m\u00e4 avautuu uudessa valossa. T\u00e4st\u00e4 nousee my\u00f6s saarnan syv\u00e4 sanoma: evankeliumi ei lupaa vain lohtua t\u00e4h\u00e4n maailmaan, vaan uuden el\u00e4m\u00e4n koko ihmiselle, ruumiille ja sielulle.<\/p>\n

Paavali kysyy, miksi jotkut ottavat kasteen kuolleiden puolesta, jos kuolleet eiv\u00e4t lainkaan nouse. H\u00e4n ei t\u00e4ss\u00e4 niink\u00e4\u00e4n rakenna oppia kyseisest\u00e4 tavasta, vaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 osoittamaan ristiriidan: miksi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kuolleiden t\u00e4hden, jos kuolema on lopullinen loppu? Heti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n puhuu omasta vaarasta, k\u00e4rsimyksest\u00e4\u00e4n ja jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 kuolemisestaan. H\u00e4nen ajatuksensa on kirkas: kukaan ei antaisi itse\u00e4\u00e4n alttiiksi Kristuksen t\u00e4hden, ellei yl\u00f6snousemus olisi todellinen.<\/p>\n

Mit\u00e4 Jeesus itse tahtoi opettaa? Koko h\u00e4nen julistuksensa, ristins\u00e4 ja yl\u00f6snousemuksensa t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t siihen, ett\u00e4 kuoleman valta murretaan. Herra ei tullut vain opettamaan moraalia, vaan kukistamaan synnin, kuoleman ja turmeluksen. Paavalin sanat heijastavat juuri t\u00e4t\u00e4 Kristuksen opetusta. Jos ei ole yl\u00f6snousemusta, silloin sana ristist\u00e4 muuttuu traagiseksi muistoksi. Mutta koska Kristus on noussut, k\u00e4rsimys h\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4 ei ole turhaa, eik\u00e4 kuolema ole viimeinen sana.<\/p>\n

Epistolan loppupuolella Paavali vastaa kysymykseen: \u201cMill\u00e4 tavoin kuolleet her\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?\u201d<\/em> H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaa siemenest\u00e4. Se, mink\u00e4 ihminen kylv\u00e4\u00e4 maahan, ei her\u00e4\u00e4 eloon, ellei se ensin kuole. T\u00e4ss\u00e4 on koko kristillisen antropologian syv\u00e4 viisaus. Nykyinen ruumis ei hyl\u00e4t\u00e4 merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4, mutta se muuttuu. Yl\u00f6snousemus ei ole pelkk\u00e4 sielun selviytyminen, vaan koko ihmisen uudistuminen Jumalan voimasta.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Paavali sitoo yl\u00f6snousemuksen sek\u00e4 liturgiseen ett\u00e4 askeettiseen todellisuuteen. Kristittyjen toimitukset, marttyyrien k\u00e4rsimykset ja pyhien kilvoitus olisivat mielett\u00f6mi\u00e4 ilman tulevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siksi yl\u00f6snousemus ei ole vain tulevaisuuden tapahtuma, vaan nykyisen el\u00e4m\u00e4n suunnan antaja.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen n\u00e4kee siemenvertauksessa Jumalan luomisty\u00f6n jatkuvuuden: sama Jumala, joka loi ihmisen alussa, kykenee my\u00f6s palauttamaan ja kirkastamaan h\u00e4nen olemuksensa. Isille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei yl\u00f6snousemus merkitse persoonan katoamista, vaan juuri persoonan pelastumista. Jumala ei pelasta jotakin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 \u201chenkisyytt\u00e4\u201d, vaan t\u00e4m\u00e4n ihmisen.<\/p>\n

Autuas Teofylaktos muistuttaa, ett\u00e4 Paavalin torjuma asenne ilmenee lauseessa: \u201cSy\u00f6k\u00e4\u00e4mme ja juokaamme, sill\u00e4 huomenna me kuolemme.\u201d<\/em> Miss\u00e4 yl\u00f6snousemuksen toivo katoaa, siell\u00e4 ihminen alkaa el\u00e4\u00e4 nautinnon, ep\u00e4toivon tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden varassa. Isien mukaan v\u00e4\u00e4r\u00e4 oppi ei j\u00e4\u00e4 ajatukseen, vaan turmelee el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 kohta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen lohdullinen ja vakava. Se lohduttaa, koska se ilmoittaa, ettei kuolema voi pit\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 lopullisesti vallassaan. Kristuksessa ihmisruumis ei ole halveksittu, vaan kutsuttu kirkastumaan. Kaikki, mik\u00e4 nyt kylvet\u00e4\u00e4n heikkoudessa, voidaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimassa Jumalan armosta.<\/p>\n

Mutta kohta on my\u00f6s vakava, sill\u00e4 se paljastaa, ett\u00e4 ilman yl\u00f6snousemuksen uskoa ihminen alkaa helposti el\u00e4\u00e4 kuin t\u00e4m\u00e4 hetki olisi kaikki. Silloin h\u00e4n sitoo syd\u00e4mens\u00e4 katoavaan. Pelastus taas on sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii jo nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevan valtakunnan todellisuudesta k\u00e4sin. H\u00e4n k\u00e4rsii toivossa, kilvoittelee uskossa ja kuoleekin Kristuksessa luottaen siihen, ett\u00e4 Herra her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4net.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n apostolisen opetuksen ydin on siis t\u00e4m\u00e4: ihminen ei ole luotu katoamaan, vaan nousemaan. Kristuksen yl\u00f6snousemus on meid\u00e4n pelastuksemme alku, tae ja lupaus. Siksi kirkko ei ainoastaan muistele kuolleita, vaan odottaa heid\u00e4n ja meid\u00e4n kaikkien yl\u00f6snousemusta. Ja t\u00e4ss\u00e4 odotuksessa kristitty el\u00e4m\u00e4 saa rohkeutensa, puhtautensa ja katoamattoman toivonsa. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yl\u00f6snousemus on uskon syd\u00e4n 1 Kor 15:29-38 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 epistolassa Paavali puolustaa yl\u00f6snousemuksen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4655"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4656,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4655\/revisions\/4656"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}