{"id":46,"date":"2012-02-04T15:52:54","date_gmt":"2012-02-04T15:52:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/joulun-historiasta-ja-sanomasta\/"},"modified":"2021-07-25T17:35:30","modified_gmt":"2021-07-25T14:35:30","slug":"joulun-historiasta-ja-sanomasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/joulun-historiasta-ja-sanomasta\/","title":{"rendered":"Joulun historiasta ja sanomasta"},"content":{"rendered":"

Joulu kuuluu Kirkon suuriin juhliin ja sill\u00e4 on oma historiansa.<\/span><\/p>\n

Kristuksen syntym\u00e4st\u00e4 kertoo Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Muitakin tietol\u00e4hteit\u00e4 on. Sellainen on mm. ns. Logia-l\u00e4hde, Jeesuksen sanojen kokoelma. Samoin juutalais- kristillisess\u00e4 kirjallisuudessa l\u00f6ytyy tapahtumasta tietoja. Arameankielinen Matteuksen evankeliumi sek\u00e4 juutalainen historioitsija Flavius Josefus t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t tiedoillaan evankeliumien antamaa kuvaa Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kristuksen syntym\u00e4 on Maksimos Tunnustajan mukaan maailmanhistorian keskipiste. Oma ajanlaskumme alkaa t\u00e4st\u00e4 tapahtumasta. Munkki Dionysios Exegiuus laski v. 525 tienoilla Kristuksen syntym\u00e4n tapahtuneen v. 5508 maailman luomisesta. Tietonsa h\u00e4n perusti bysanttilaisiin aikakirjoihin. Toisena kiinnekohtana h\u00e4n piti Rooman kaupungin perustamista, mik\u00e4 tapahtui v. 753 eKr.<\/span><\/p>\n

Tosiasiassa Jeesuksen syntym\u00e4n on t\u00e4ytynyt tapahtua historiallisessa ajassa 4 – 7 vuotta aikaisemmin kuin mainitut ajankohdat ilmoittavat, sill\u00e4 Herodes Suuri, joka mainitaan Luukkaan evankeliumissa, kuoli v. 4 ennen nykyisen ajanlaskumme alkua.<\/span><\/p>\n

Syntym\u00e4n ajankohtaa on paljonkin pohdittu. Luukkaan evankeliumin er\u00e4s kohta kertoo keisari Augustuksen antamasta k\u00e4skyst\u00e4 koko maailman verollepanemisesta, joka tapahtui Kyreniuksen (Quiriniuksen) ollessa Syyrian maaherrana. T\u00e4llainen verollepano yleens\u00e4 k\u00e4sitti alustavana toimenpiteen\u00e4 verotettavien henkil\u00f6iden ja asioiden luetteloinnin, ts. v\u00e4est\u00f6n laskennan. T\u00e4llaisesta lienee evankeliumin mainitsemassa verollepanossa kysymys. My\u00f6hemmin sitten tapahtui varsinainen veron m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen. Kaiken kaikkiaan n\u00e4m\u00e4 toimet saattoivat kest\u00e4\u00e4 kauankin, vuosiakin.<\/span><\/p>\n

Matteuksen maininta it\u00e4maan tiet\u00e4jist\u00e4 t\u00e4sment\u00e4\u00e4 my\u00f6s Jeesuksen syntym\u00e4n ajankohtaa. Uusi Testamentti ei mainitse nimi\u00e4, mutta tradition mukaan he olivat Melhior, Gaspard ja Balthasar. T\u00e4htitieteilij\u00e4 Johannes Kepler 1600- luvulla yhdisti Matteuksen tiedon Betlehemin t\u00e4hdest\u00e4 Jupiterin asemaan v. 7 eKr., jolloin Jupiter kohtasi sek\u00e4 Venuksen ett\u00e4 Saturnuksen Kalojen t\u00e4htikuviossa. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in harvinaista ja se tapahtuu kerran 749: ss\u00e4 vuodessa. Luultavasti it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n harvinaisen ilmi\u00f6n, jonka varaan rakensivat sitten astronomiset ennusteensa. Todellisuudessa siis Kristuksen syntym\u00e4 tapahtui 4-7 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Syntym\u00e4paikasta vallitsee yksimielisyys. Se on Betlehem.<\/span><\/p>\n

Itse asiassa koko maailmankaikkeus v\u00e4litti t\u00e4st\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 tiedon maailmaan.<\/span><\/p>\n

Joulua alettiin viett\u00e4\u00e4 ensiksi joulukuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkon l\u00e4ntisess\u00e4 osassa. Sellaisena l\u00e4ntinen perinne on vanhempi. Id\u00e4n ortodoksisessa Kirkossa Kristuksen syntym\u00e4n juhlaa vietettiin aluksi 6. tammikuuta. Nimelt\u00e4\u00e4n juhla oli epifania eli Jumalan ilmestyminen. Yhteisesti id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkko alkoivat viett\u00e4\u00e4 joulua 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joulukuuta vasta 4. vuosisadalla. Konstantinopolissa juhlan ajankohdan vakiintumiseen vaikutti erityisesti Johannes Krysostomos, josta tuli my\u00f6hemmin Konstantinopolin arkkipiispa.<\/span><\/p>\n

Juhlan vietto ei ollut vain Kristuksen syntym\u00e4n muistelemista, vaan se ilmensi Kirkon inkarnaatio-oppia, oppia Jumalan ihmiseksitulosta. Joulun vakiintumiseen 25.:ksi joulukuuta vaikutti my\u00f6s se, ett\u00e4 Kirkko m\u00e4\u00e4r\u00e4si juhlan vieton tuoksi p\u00e4iv\u00e4ksi vastapainoksi pakanalliselle juhlalle,”voittamattoman auringon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4lle”. Pakanallinen juhla kuvasi valon voittoa pimeydest\u00e4. Pakanamaailmassa juhlittiin talvip\u00e4iv\u00e4n seisauksen j\u00e4lkeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n pitenemist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kristus on evankeliumin mukaan ”maailman valkeus”. Niin kristillist\u00e4 joulun juhlaa sopi hyvin viett\u00e4\u00e4 pakanallisen voittamattoman auringon syntym\u00e4n juhlan paikalla. Kristuksen syntym\u00e4n juhla, joulu, ymm\u00e4rrettiin voittona pakanallisesta pimeydest\u00e4. Se on itse asiassa my\u00f6s Kirkon opin voitto. Kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on aina julistaa, ett\u00e4 ”voittamattoman auringon” juhla on muuttunut Kristuksen syntym\u00e4n juhlaksi, jouluksi, jota koko ihmiskunta ja koko maailmankaikkeus viett\u00e4v\u00e4t.<\/span><\/p>\n

Monet kirkon isist\u00e4 ja hymnirunoilijoista ovat kuvanneet joulun ydinsanomaa syv\u00e4llisesti ja havainnollisesti. Ehk\u00e4 loisteliain hymniteksteist\u00e4 on 500-luvulla el\u00e4neen pyh\u00e4n Romanos Melodoksen Kristuksen syntym\u00e4juhlan hymni.<\/span><\/p>\n

Kirjoittaja kuvaa eteemme Kristuksen syntym\u00e4n runomuotoisen ikonin. T\u00e4m\u00e4n suuren mysteerion kolme p\u00e4\u00e4elementti\u00e4 ovat Kristus, Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 ja tiet\u00e4j\u00e4t. Romanos toistaa lukemattomia kertoja, ett\u00e4 Jumala on syntynyt lapsukaiseksi. T\u00e4m\u00e4 merkitsee Jumalan ja ihmisen kohtaamista ajassa. Tuo syntynyt lapsukainen, Kristus, on sek\u00e4 ihminen ett\u00e4 Jumala, lihassa ja hengess\u00e4, ajassa ja ajattomasti. Vaikka Jumala onkin ”yliolennollinen”, Neitsyt synnytt\u00e4\u00e4 H\u00e4net. Vaikka Jumala onkin ”l\u00e4hestym\u00e4t\u00f6n”, maa tarjoaa H\u00e4nelle luolan syntym\u00e4paikaksi ja Jumala hyv\u00e4ksyy sen. Maria ja Kristuksen fyysinen l\u00e4heisyys t\u00e4hdent\u00e4v\u00e4t Vapahtajan t\u00e4ydellist\u00e4 ihmisyytt\u00e4. Maria samoin kuin tiet\u00e4j\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t pieness\u00e4 lapsukaisessa Jumalan. Kristuksen syntym\u00e4n hetkell\u00e4 iankaikkinen Jumala koskettaa koko ihmisyytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Romanoksen mukaan kirkas t\u00e4hti ennusti Jumalan syntymisen ihmiseksi ja tuo t\u00e4hti on jumalallisen rakkauden vertauskuva. Jumala ja ihminen kohtaavat j\u00e4lleen. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 tulee t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Jumalan ja ihmisen kohtaamispaikka. Romanokselle Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 on samalla kertaa sek\u00e4 hengellinen \u00c4iti, kirkollinen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti ajatteleva ett\u00e4 toimiva kansannainen. It\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t kokevat Kristus- lapsen l\u00e4heisyydess\u00e4 pyh\u00e4n ilon ja rauhan t\u00e4yttymyksen. Betlehem on Romanoksen mukaan uusi Eeden, iankaikkinen el\u00e4m\u00e4, Jumalan ja ihmisen v\u00e4lisen suhteen eheytymisen paikka. Kristuksen syntym\u00e4ss\u00e4 kosminen kirkkaus tulee maailmankaikkeuteen. Kaikkialla on valoa, liikett\u00e4 ja musiikkia. Taivas ja maa laulavat yhdess\u00e4, menneisyys ja nykyisyys sulautuvat yhteen. Eeden ja Betlehem tulevat yhdeksi. Maailmankaikkeus syntyy uudelleen. Eilisen pitk\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tulee ikuinen ”t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4”. Seimeen syntynyt kapaloitu lapsi omistaa kaikki Jumalan ominaisuudet. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 tiesi Kristuksen olevan h\u00e4nen ja taivaan Luoja. Samoin it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t kumartavansa lapsessa kaikkivaltiasta Jumalaa.<\/span><\/p>\n

Kirkko ei lakkaa h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 salaisuutta, kuinka Jumala, yksi Pyh\u00e4st\u00e4 Kolminaisuudesta, syntyy k\u00f6yh\u00e4n\u00e4 pienokaisena kurjaan maaluolaan. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma on maailman suurin paradoksi ja t\u00e4t\u00e4 paradoksaalisuutta kirkko korostaakin.<\/span><\/p>\n

L\u00e4hestyess\u00e4mme suurta joulun juhlaa meit\u00e4 kehotetaan syventym\u00e4\u00e4n sen tapahtumiin ja valmistautumaan oikealla tavalla sit\u00e4 vastaanottamaan. Meit\u00e4 kehotetaan loistamaan puhtautta ja s\u00e4teilem\u00e4\u00e4n hyveit\u00e4 ja samalla iloiten ja pel\u00e4ten valmistautumaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Kristus lapsukaisena. Kullan, suitsukkeen ja mirhan sijaan meit\u00e4 kehotetaan tuomaan lahjaksi leivisk\u00e4mme, jotka olemme hyvill\u00e4 teoillamme kasvattaneet.<\/span><\/p>\n

Joulun valmistusaikana meit\u00e4 kutsutaan panemaan pois kateus, ilkeys ja kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskin\u00e4inen rauha ja veljellinen rakkaus.<\/span><\/p>\n

Ihmeellist\u00e4 ja outoa on, ett\u00e4 joulun tapahtumassa on ”luola taivaana, Neitsyt kerubi-istuimena ja seimi sijoittumattoman Jumalan sijana”, niin kuin veisu julistaa. Vain uskolla ja rakkaudella voi l\u00e4hesty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 salaisuutta. Vain uskon ja rakkauden tiet\u00e4 joulun k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n salaisuus avautuu ihmiselle.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulu kuuluu Kirkon suuriin juhliin ja sill\u00e4 on oma historiansa. Kristuksen syntym\u00e4st\u00e4 kertoo Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit, jotka t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-46","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=46"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1385,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/46\/revisions\/1385"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=46"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=46"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=46"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}