{"id":4517,"date":"2026-07-27T16:13:37","date_gmt":"2026-07-27T13:13:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4517"},"modified":"2026-07-27T16:13:37","modified_gmt":"2026-07-27T13:13:37","slug":"room-916-19-armahtavan-jumalan-edessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/27\/room-916-19-armahtavan-jumalan-edessa\/","title":{"rendered":"Room 9:16-19: Armahtavan Jumalan edess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> Armahtavan Jumalan edess\u00e4<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Room 9:16-19<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 epistolassa Paavali vie meid\u00e4t syv\u00e4lle Jumalan armon ja ihmisen rajallisuuden salaisuuteen. Kun h\u00e4n sanoo, ettei kaikki riipu ihmisen tahdosta tai ponnistelusta, vaan Jumalan armahtavaisuudesta, h\u00e4n ei mit\u00e4t\u00f6i ihmisen vastuuta, vaan murskaa ihmisen ylpeyden. T\u00e4m\u00e4 kohta on vaativa, ja juuri siksi sit\u00e4 on luettava kirkon uskon hengess\u00e4: <em>pelastus on ennen kaikkea Jumalan lahja, ei ihmisen ansio<\/em>, mutta lahja ei tee ihmisest\u00e4 tahdotonta esinett\u00e4.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Paavali lausuu sanat, jotka n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4t ihmisen mielt\u00e4, mutta avaavat syd\u00e4meen toivon: <em>\u201cEi siis ole kysymys siit\u00e4, joka tahtoo, eik\u00e4 siit\u00e4, joka juoksee, vaan Jumalasta, joka armahtaa.\u201d<\/em> N\u00e4iss\u00e4 sanoissa apostoli ei halveksi ihmisen tahtoa eik\u00e4 kiell\u00e4 kilvoituksen arvoa. H\u00e4n tahtoo ennen kaikkea opettaa, ett\u00e4 pelastuksen alku, perusta ja voima ovat Jumalassa. Ihminen ei pelasta itse\u00e4\u00e4n. Kukaan ei voi rakentaa iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 omien suoritustensa, ansioidensa tai uskonnollisen omahyv\u00e4isyytens\u00e4 varaan. Kaikki alkaa Jumalan laupeudesta.<\/p>\n<p>Paavali ottaa esimerkiksi faraon, josta sanotaan, ett\u00e4 Jumala her\u00e4tti h\u00e4net n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen h\u00e4ness\u00e4 voimansa. T\u00e4m\u00e4 kohta on vaikea, koska heti her\u00e4\u00e4 kysymys: tekeek\u00f6 Jumala toisesta armollisesti vastaanottavan ja toisesta paatuneen? Jeesuksen koko opetus kuitenkin est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4st\u00e4 t\u00e4t\u00e4 mekaanisesti. Kristus kutsui kaikkia parannukseen, itki Jerusalemin kovuutta, otti vastaan syntisi\u00e4 ja tahtoi, ett\u00e4 ihminen k\u00e4\u00e4ntyisi ja el\u00e4isi. H\u00e4n opetti, ett\u00e4 syd\u00e4n voi joko pehmet\u00e4 tai kovettua sen mukaan, miten ihminen vastaa Jumalan totuuteen.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 siis Paavali ja Kristus yhdess\u00e4 opettavat?<\/p>\n<p>Jeesus halusi opettaa, ettei ihminen voi kerskata Jumalan edess\u00e4. Fariseuksen itsevarmuus ei vanhurskauta, mutta publikaanin n\u00f6yr\u00e4 huuto saa armon. T\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 my\u00f6s Paavali puhuu. H\u00e4n ei sano, ettei ihmisen tahdolla ole merkityst\u00e4, vaan ett\u00e4 ihminen ei voi tehd\u00e4 Jumalasta velallista. Armo on aina lahja.<\/p>\n<p>Kun Paavali puhuu paatumuksesta, is\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sen usein niin, ettei Jumala luo pahuutta ihmiseen, vaan sallii ihmisen syd\u00e4men paljastua siin\u00e4, mink\u00e4 ihminen on itse valinnut. Samalla tavalla aurinko pehment\u00e4\u00e4 vahan ja kovettaa saven. Sama Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo voi n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4 katuvaa ja kovettaa ylpe\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos painottaa, ettei Paavali t\u00e4ss\u00e4 kumoa vapautta, vaan osoittaa armon ensisijaisuuden. Ihminen tahtoo ja juoksee, mutta ellei Jumala auta, kaikki j\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Samalla Krysostomos torjuu ajatuksen, ett\u00e4 ihminen olisi pelkk\u00e4 v\u00e4line ilman vastuuta. Jumalan armahdus ei pakota, vaan kutsuu.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Kyrillos ja muut is\u00e4t korostavat, ett\u00e4 paatumus liittyy ihmisen vastarintaan. Jumala ei ole pahan tekij\u00e4. H\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa ihmisen kovuutta oman kirkkautensa ilmoittamiseen, mutta ei istuta pahuutta ihmisen syd\u00e4meen. N\u00e4in Jumalan kaikkivaltius ja ihmisen vastuu pysyv\u00e4t yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n apostolinen sana on sek\u00e4 n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 lohdullinen. Se n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4, koska se vie meilt\u00e4 pois kaiken omahyv\u00e4isen ajattelun siit\u00e4, ett\u00e4 voisimme pelastua omalla voimallamme. Se lohduttaa, koska pelastus ei lopulta riipu siit\u00e4, kuinka vahvoja, lahjakkaita tai onnistuneita olemme, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala on armollinen.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on ortodoksisen pelastusopin ydint\u00e4: ihminen kutsutaan yhteisty\u00f6h\u00f6n Jumalan kanssa, mutta Jumala on aina ensimm\u00e4inen. H\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4, vet\u00e4\u00e4 puoleensa, armahtaa ja vahvistaa. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on olla paaduttamatta syd\u00e4nt\u00e4mme, ja vastata t\u00e4h\u00e4n armoon katumuksella, uskolla ja kuuliaisuudella.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n apostolisen opetuksen \u00a0\u00a0ydin on siis t\u00e4m\u00e4: pelastus ei ole ihmisen saavutus, vaan Jumalan lahja; paatumus ei synny Jumalan pahuudesta, vaan ihmisen vastarinnasta; ja autuas on se, joka lakkaa luottamasta itseens\u00e4 ja heitt\u00e4ytyy armahtavan Kristuksen varaan. Siin\u00e4 alkaa todellinen vapaus ja tie iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Armahtavan Jumalan edess\u00e4 Room 9:16-19 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 epistolassa Paavali vie meid\u00e4t syv\u00e4lle Jumalan<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4517","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4517","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4517"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4517\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4518,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4517\/revisions\/4518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4517"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4517"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}