{"id":4499,"date":"2026-07-27T15:53:20","date_gmt":"2026-07-27T12:53:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4499"},"modified":"2026-07-27T15:53:20","modified_gmt":"2026-07-27T12:53:20","slug":"room-51-10-rauha-jumalan-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/27\/room-51-10-rauha-jumalan-kanssa\/","title":{"rendered":"Room 5:1-10: Rauha Jumalan kanssa"},"content":{"rendered":"

Rauha Jumalan kanssa<\/strong><\/p>\n

Room 5:1-10<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 apostolisen opetuksen kohdassa pyh\u00e4 Paavali avaa kristillisen pelastuksen ytimen poikkeuksellisen kirkkaasti: uskosta vanhurskautettuina meill\u00e4 on rauha Jumalan kanssa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta<\/em>, ja t\u00e4m\u00e4 rauha ei ole vain sis\u00e4ist\u00e4 lohtua, vaan koko ihmisen aseman muuttumista Jumalan edess\u00e4. Viel\u00e4 syvemmin Paavali osoittaa, ett\u00e4 Jumalan rakkaus ei ilmennyt silloin, kun ihminen oli valmis ja hyv\u00e4, vaan juuri silloin, kun h\u00e4n oli heikko, syntinen ja Jumalasta vieraantunut.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n apostolisessa lukukappaleessa pyh\u00e4 Paavali lausuu sanat, jotka kantavat koko evankeliumin makeutta: \u201cKoska siis olemme uskosta vanhurskautetut, meill\u00e4 on rauha Jumalan kanssa meid\u00e4n Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita vain sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen kokee hetkellist\u00e4 mielen tyyneytt\u00e4. Paavali puhuu paljon syvemm\u00e4st\u00e4 todellisuudesta. Synti oli rikkonut yhteyden Jumalaan; ihminen ei el\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 oikeassa suhteessa Luojaansa, vaan pelon, syyllisyyden ja kuoleman vallan alla. Kristuksessa t\u00e4m\u00e4 vihollisuus on murrettu. Me emme en\u00e4\u00e4 seiso Jumalan edess\u00e4 vain syytettyin\u00e4, vaan sovitettuina.<\/p>\n

Jeesus halusi koko opetuksellaan ja el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n osoittaa juuri t\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n julisti syntien anteeksiantamusta, otti vastaan publikaanit ja syntiset, s\u00f6i niiden kanssa, joita hurskaat karttoivat, ja osoitti, ettei Jumala etsi ihmisen tuhoa vaan h\u00e4nen palauttamistaan yhteyteens\u00e4. Ristill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tuli t\u00e4ydellisesti n\u00e4kyv\u00e4ksi. Kristus ei kuollut yst\u00e4viens\u00e4 puolesta siksi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 jo olisivat olleet vanhurskaita, vaan vihollisten puolesta, jotta heist\u00e4 voisi tulla Jumalan yst\u00e4vi\u00e4. Siin\u00e4 on evankeliumin syd\u00e4n.<\/p>\n

Paavali sanoo jotakin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4: me jopa kerskaamme ahdistuksista. Ei siksi, ett\u00e4 k\u00e4rsimys olisi itsess\u00e4\u00e4n hyv\u00e4, vaan siksi, ett\u00e4 Kristuksessa k\u00e4rsimys ei en\u00e4\u00e4 ole merkitykset\u00f6n. Ahdistus synnytt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys koeteltua kest\u00e4vyytt\u00e4, ja kest\u00e4vyys toivoa. N\u00e4in pelastettu ihminen alkaa n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 Jumala voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa murheen ja koetuksen h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 puhdistamiseen.<\/p>\n

Apostoli lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201cJumalan rakkaus on vuodatettu meid\u00e4n syd\u00e4miimme Pyh\u00e4n Hengen kautta.\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4 on ratkaisevaa. Kristillinen el\u00e4m\u00e4 ei ole vain ulkoinen asemanmuutos, vaan sis\u00e4inen uudistuminen. Jumala ei ainoastaan julista ihmist\u00e4 omakseen, vaan antaa h\u00e4nelle Henkens\u00e4, jotta ihminen voisi todella el\u00e4\u00e4 uudessa yhteydess\u00e4 H\u00e4neen.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Paavali rakentaa t\u00e4ss\u00e4 kristityn rohkeuden kolmelle perustalle: vanhurskauttamiselle, sovinnolle ja Jumalan rakkauden lahjalle. Is\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t, ettei \u201crauha Jumalan kanssa\u201d ole juridinen kaava, vaan todellinen sovinto, jossa ihminen siirtyy vieraudesta lapseuteen.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Athanasios ja muut is\u00e4t liitt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n vahvasti Kristuksen ihmiseksi tulemiseen. Jumalan Poika tuli ihmiseksi juuri siksi, ett\u00e4 h\u00e4n voisi yhdist\u00e4\u00e4 langenneen ihmisluonnon takaisin Jumalaan. Se, mik\u00e4 oli erotettu, liitet\u00e4\u00e4n uudelleen yhteen Kristuksen ristiss\u00e4 ja yl\u00f6snousemuksessa.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n apostolinen kohta on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n lohdullinen. Se sanoo, ettei Jumala odottanut meid\u00e4n tulevan hyviksi ennen kuin rakastaisi meit\u00e4. Kristus kuoli meid\u00e4n puolestamme silloin, kun olimme viel\u00e4 syntisi\u00e4. Siksi kukaan ei saa vaipua ep\u00e4toivoon omasta heikkoudestaan. Pelastuksen alku ei ole ihmisen onnistuminen, vaan Jumalan rakkaus.<\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4 ei j\u00e4t\u00e4 ihmist\u00e4 ennalleen. Rauha Jumalan kanssa merkitsee uuden el\u00e4m\u00e4n alkua. Pyh\u00e4 Henki vuodattaa syd\u00e4meen rakkauden, joka alkaa muuttaa ihmist\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in. N\u00e4in pelastus ei ole vain vapautusta rangaistuksesta, vaan parantumista vihollisuudesta, pelosta ja kuoleman vallasta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n apostolisen kohdan ydin on siis t\u00e4m\u00e4: Kristuksessa ihminen saa rauhan Jumalan kanssa, k\u00e4rsimys saa toivon suunnan, ja Jumalan rakkaus alkaa asua syd\u00e4mess\u00e4. Siin\u00e4 on pelastuksen salaisuus: emme en\u00e4\u00e4 el\u00e4 erossa Jumalasta, vaan H\u00e4nen armonsa varassa, H\u00e4nen Henkens\u00e4 uudistamina ja H\u00e4nen Poikansa sovittamina. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rauha Jumalan kanssa Room 5:1-10 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 apostolisen opetuksen kohdassa pyh\u00e4 Paavali avaa<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4499","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4499","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4499"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4499\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4500,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4499\/revisions\/4500"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4499"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4499"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4499"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}