{"id":4484,"date":"2026-07-27T15:39:57","date_gmt":"2026-07-27T12:39:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4484"},"modified":"2026-07-27T15:39:57","modified_gmt":"2026-07-27T12:39:57","slug":"room-11-713-17-evankeliumi-on-jumalan-voima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/27\/room-11-713-17-evankeliumi-on-jumalan-voima\/","title":{"rendered":"Room 1:1-7;13-17: Evankeliumi on Jumalan voima"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> Evankeliumi on Jumalan voima<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Room 1:1-7;13-17<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 apostolisessa jaksossa kuulemme pyh\u00e4n Paavalin\u00a0 roomalaiskirjeen alun teksti\u00e4, mutta sen syd\u00e4men\u00e4 ei ole itse Paavali, vaan Kristuksen evankeliumi. Apostoli esittelee itsens\u00e4 \u201cJeesuksen Kristuksen palvelijaksi\u201d ja sanoo tulleensa kutsutuksi apostoliksi, erotetuksi julistamaan Jumalan evankeliumia, joka on jo ennalta luvattu profeettojen kautta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4: kristillinen usko ei ole uusi ajatus, joka olisi syntynyt historian sivupolulla, vaan Jumalan ikiaikaisen pelastustahdon t\u00e4yttymys Kristuksessa. Ja kun Paavali lausuu suuret sanat<strong><em>, <\/em><\/strong><em>\u201cMin\u00e4 en h\u00e4pe\u00e4 evankeliumia; se on Jumalan voima, itse kullekin uskovalle pelastukseksi\u201d,<\/em> h\u00e4n avaa koko jakson ytimen. Evankeliumi ei ole vain sanoma pelastuksesta, vaan Jumalan vaikuttava voima, joka tuo pelastuksen ihmiselle.<\/p>\n<p>Vaikka t\u00e4m\u00e4 teksti on apostolin kirjoittama, siin\u00e4 kaikuu se, mit\u00e4 Jeesus itse opetti koko toimintansa ajan. Kristus tahtoi opettaa ensiksi, ett\u00e4 H\u00e4n on se, jossa Vanhan liiton lupaukset t\u00e4yttyv\u00e4t. Paavali sanoo evankeliumin koskevan Jumalan Poikaa, joka lihan puolesta on Daavidin siement\u00e4 ja pyhyyden Hengen puolesta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa yl\u00f6snousemuksen kautta. Jeesus ei siis ole vain opettaja tai profeetta, vaan luvattu Messias ja ikuinen Jumalan Poika.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4y ilmi Kristuksen opetuksen universaalius. Paavali puhuu armon ja apostolinviran saamisesta, jotta syntyisi <em>uskon kuuliaisuus kaikkien kansojen keskuudessa<\/em>. Jeesus ei tullut vain yhden kansan opettajaksi, vaan koko maailman Vapahtajaksi. H\u00e4ness\u00e4 kutsu kuuluu sek\u00e4 juutalaiselle ett\u00e4 kreikkalaiselle, sivistyneelle ja oppimattomalle, l\u00e4hell\u00e4 olevalle ja kaukana el\u00e4v\u00e4lle.<\/p>\n<p>Kristuksen opetuksen ydin n\u00e4kyy siin\u00e4, ett\u00e4 vanhurskaus tulee uskosta. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita pelkk\u00e4\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 hyv\u00e4ksymist\u00e4, vaan luottamusta, antautumista ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 H\u00e4nen yhteydess\u00e4\u00e4n. Jeesus kutsui ihmisi\u00e4 uskomaan H\u00e4neen, seuraamaan H\u00e4nt\u00e4 ja saamaan el\u00e4m\u00e4n H\u00e4ness\u00e4. Paavali ilmaisee saman teologisesti: evankeliumissa Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat n\u00e4hneet t\u00e4ss\u00e4 kohdassa koko apostolisen julistuksen perustan. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos ihailee sit\u00e4, kuinka Paavali heti kirjeens\u00e4 alussa n\u00f6yrtyy palvelijaksi ja samalla korottaa evankeliumin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n korkeaksi. Isien mukaan t\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 apostolinen virka ei ole herruutta, vaan osallistumista Kristuksen palveluteht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Is\u00e4t korostavat my\u00f6s sanaa <em>\u201cevankeliumi\u201d:<\/em> se ei ole vain oppij\u00e4rjestelm\u00e4, vaan ilosanoma siit\u00e4, ett\u00e4 kuolema on voitettu ja ihminen voi tulla sovitetuksi Jumalan kanssa. Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen ja muut kristologiset is\u00e4t lukevat erityisell\u00e4 tarkkuudella kohdan Kristuksesta Daavidin siemenen\u00e4 ja Jumalan Poikana, sill\u00e4 siin\u00e4 yhdistyv\u00e4t H\u00e4nen todellinen ihmisyytens\u00e4 ja todellinen jumaluutensa. Juuri t\u00e4m\u00e4 on pelastuksen perusta: se, mik\u00e4 ei ole tullut omaksutuksi, ei voi tulla parannetuksi.<\/p>\n<p>Ihmisten pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 apostolinen jakso ilmoittaa, ett\u00e4 pelastus ei synny ihmisen omasta uskonnollisesta ponnistelusta, vaan Jumalan voimasta, joka tulee evankeliumissa. Synti on tehnyt ihmisen kyvytt\u00f6m\u00e4ksi vanhurskauttamaan itse\u00e4\u00e4n. Siksi Jumala ei ainoastaan anna k\u00e4skyj\u00e4, vaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Poikansa, jonka kautta ihminen kutsutaan armon piiriin.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n kaiken voisi ilmaista n\u00e4inkin: Ihminen pelastuu, kun h\u00e4n lakkaa rakentamasta toivoaan itseens\u00e4 ja vastaanottaa Kristuksen evankeliumin Jumalan voimana. Pelastus on sit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan Poika, joka tuli todella ihmiseksi, nostaa ihmisen osallisuuteen omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Uskossa ihminen ei vain opi jotakin Jumalasta, vaan h\u00e4net liitet\u00e4\u00e4n Kristukseen, jossa vanhurskaus, armo ja rauha tulevat h\u00e4nen osakseen. Siksi Paavali ei h\u00e4pe\u00e4 evankeliumia. Eik\u00e4 kirkko h\u00e4pe\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 juuri siin\u00e4 on maailman ainoa todellinen toivo: ei ihmisen viisaudessa, ei vallassa, vaan ristiinnaulitussa ja yl\u00f6snousseessa Kristuksessa, joka on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Evankeliumi on Jumalan voima Room 1:1-7;13-17 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 apostolisessa jaksossa kuulemme pyh\u00e4n Paavalin\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4484","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4484"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4485,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4484\/revisions\/4485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}