{"id":4424,"date":"2026-07-27T09:22:00","date_gmt":"2026-07-27T06:22:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4424"},"modified":"2026-07-27T09:22:00","modified_gmt":"2026-07-27T06:22:00","slug":"apt-13-25-33a-jumala-on-tayttanyt-lupauksensa-herattamalla-jeesuksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/27\/apt-13-25-33a-jumala-on-tayttanyt-lupauksensa-herattamalla-jeesuksen\/","title":{"rendered":"Apt 13: 25-33a: Jumala on t\u00e4ytt\u00e4nyt lupauksensa her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jeesuksen"},"content":{"rendered":"

Jumala on t\u00e4ytt\u00e4nyt lupauksensa her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jeesuksen<\/strong><\/p>\n

Apt 13: 25-33a<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0fIs\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

Apostoli Paavali julistaa Antiokiassa pelastushistorian t\u00e4yttymyst\u00e4 Kristuksessa: Johannes Kastaja valmisteli tien, Israelin johtajat eiv\u00e4t tunteneet Jeesusta vaan tuomitsivat h\u00e4net, mutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista, ja juuri n\u00e4in isille annettu lupaus on t\u00e4yttynyt.<\/p>\n

Jumalan pelastussuunnitelma ei raukea ihmisen sokeuteen tai torjuntaan, vaan Kristuksen kuoleman ja yl\u00f6snousemuksen kautta lupaus muuttuu todellisuudeksi koko maailmalle.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n apostolisessa lukukappaleessa Paavali julistaa synagogassa sanoman, joka on koko kirkon uskon syd\u00e4n. H\u00e4n kuljettaa kuulijansa Israelin historian l\u00e4pi ja osoittaa, ettei Jeesus ole irrallinen hahmo, ei my\u00f6h\u00e4inen uskonnollinen opettaja, vaan se, jonka tuloa Jumala oli valmistanut vuosisatojen ajan. Johannes Kastaja oli tienraivaaja, joka n\u00f6yr\u00e4sti tunnusti: \u201cEn min\u00e4 ole se, joksi minua luulette; minun j\u00e4lkeeni tulee toinen.\u201d<\/em>Jo t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy Jumalan ty\u00f6n j\u00e4rjestys: edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 v\u00e4istyy, jotta Kristus tulisi n\u00e4kyviin. Kaikki oikea hengellinen palvelus johtaa pois itsest\u00e4 ja kohti Herraa.<\/p>\n

Jeesus tahtoi opettaa meille t\u00e4m\u00e4n kohdan kautta, ett\u00e4 ihmisen pelastus ei synny siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen rakentaa tien Jumalan luo, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala itse t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lupauksensa ja tulee ihmisen luo. Paavali sanoo hyvin vakavasti, ett\u00e4 Jerusalemin asukkaat ja heid\u00e4n johtajansa eiv\u00e4t tunteneet Jeesusta, vaan tuomitsivat h\u00e4net, vaikka juuri siten profeettojen sanat t\u00e4yttyiv\u00e4t. T\u00e4ss\u00e4 paljastuu ihmisen hengellinen sokeus: ihminen voi lukea pyhi\u00e4 kirjoituksia, kuulla profeettoja ja silti olla tunnistamatta Jumalan vierailun hetke\u00e4. Kristus tahtoi opettaa, ettei pelastuksen este ole vain tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, vaan syd\u00e4men kovuus.<\/p>\n

Silti t\u00e4m\u00e4 ei ole kertomus ihmisen voitosta Jumalasta, vaan Jumalan voitosta ihmisen pahuuden keskell\u00e4. He pyysiv\u00e4t Pilatusta surmaamaan h\u00e4net, ja h\u00e4net otettiin alas puusta ja pantiin hautaan \u2014 \u201cmutta Jumala her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista.\u201d<\/em> T\u00e4ss\u00e4 on koko evankeliumi. Se, mink\u00e4 ihminen tarkoitti tuhoksi, Jumala k\u00e4\u00e4nsi pelastukseksi. Risti ei ollut suunnitelman ep\u00e4onnistuminen, vaan sen t\u00e4yttymys. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 kuolema ei ole viimeinen sana, eik\u00e4 ihmisen synti kykene lopullisesti est\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan armoa.<\/p>\n

Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat n\u00e4hneet t\u00e4ss\u00e4 kohdassa kaksi suurta teemaa.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 apostolit eiv\u00e4t julista omaa filosofiaansa, vaan sit\u00e4, mit\u00e4 Jumala on tehnyt historiassa. Kristinusko ei perustu ajatukseen, vaan tapahtumaan: ristiinnaulittu on todella noussut kuolleista.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen taas huomauttaa, ett\u00e4 kirjoitusten t\u00e4yttyminen Kristuksessa osoittaa Vanhan ja Uuden liiton ykseyden. Sama Jumala, joka antoi lupauksen isille, t\u00e4ytti sen Pojassaan. Siksi Kristus ei ole jotakin lain ja profeettojen ulkopuolista, vaan niiden sisin merkitys.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 sana on hyvin lohdullinen ja samalla tutkiva. Se lohduttaa, koska meid\u00e4n pelastuksemme ei lep\u00e4\u00e4 oman hengellisen onnistumisemme varassa, vaan siin\u00e4, ett\u00e4 Jumala on ollut uskollinen lupaukselleen. Kristus on kuollut ja noussut yl\u00f6s meid\u00e4n t\u00e4htemme. Mutta t\u00e4m\u00e4 sana my\u00f6s tutkii meit\u00e4: tunnemmeko me Kristuksen, vai voiko meiss\u00e4kin asua sama sokeus, joka kuulee Jumalan sanat, mutta torjuu Jumalan Pojan silloin, kun h\u00e4n tulee n\u00f6yryydess\u00e4?<\/p>\n

Johannes Kastajan tavoin oppikaamme v\u00e4istym\u00e4\u00e4n, jotta Kristus tulisi keskukseksi. \u00c4lk\u00e4\u00e4mme olko niiden kaltaisia, jotka tunsivat kirjoitukset, mutta eiv\u00e4t tunteneet Herraa. Ottakaamme vastaan t\u00e4m\u00e4 apostolinen julistus uskon kuuliaisuudessa: Jumala on t\u00e4ytt\u00e4nyt lupauksensa her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jeesuksen kuolleista. Ja juuri siin\u00e4 on meid\u00e4n pelastuksemme, toivomme ja iankaikkinen el\u00e4m\u00e4mme. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jumala on t\u00e4ytt\u00e4nyt lupauksensa her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Jeesuksen Apt 13: 25-33a \u271d\ufe0fIs\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! Apostoli Paavali julistaa Antiokiassa<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4424","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4424","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4424"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4424\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4425,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4424\/revisions\/4425"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4424"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4424"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4424"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}