{"id":44,"date":"2012-02-04T15:49:56","date_gmt":"2012-02-04T15:49:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/pyha-basileios-suuri-hyvantekevaisyyteen-ja-munkkilaisuuteen-kasvattaja\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"pyha-basileios-suuri-hyvantekevaisyyteen-ja-munkkilaisuuteen-kasvattaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/pyha-basileios-suuri-hyvantekevaisyyteen-ja-munkkilaisuuteen-kasvattaja\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4 Basileios Suuri – hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen ja munkkilaisuuteen kasvattaja"},"content":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4nvaiheet<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri on er\u00e4s kirkon huomattavimmista teologeista. H\u00e4nen vaikutuksensa, Kirkon onneksi, levisi laajalti h\u00e4nen kotimaansa rajojen ulkopuolelle ja tuntuu viel\u00e4 meid\u00e4n p\u00e4ivin\u00e4mmekin. Kirkko kunnioittaa h\u00e4nt\u00e4 uskon puhtauden puolesta taistelijana, suurena piispana ja teologina nimitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ”koko maailman opettajaksi”. Ainoastaan kahdelle muulle pyh\u00e4lle \u2013 Johannes Krysostomokselle ja Gregorios Teologille – on suotu sellainen suuri kunnia.<\/span><\/p>\n

Piispa Basileios Suuri syntyi rikkaaseen ja jalosukuiseen perheeseen n. vuonna 329 V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 Aasiassa, nykyisen Turkin sis\u00e4maassa Kesarean (Kayseri) kaupungissa, Kappadokian hallintokeskuksessa. Alueen asukkaita pidettiin 300-luvun hellenistisess\u00e4 maailmassa halveksittuina, sivistym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ”maalaisina”. Basileioksen \u00e4iti Emmelia, oli keisari Diokletianuksen vainojen aikana k\u00e4rsineen marttyyrin tyt\u00e4r, kun taas iso\u00e4iti is\u00e4n puolelta oli k\u00e4tkeytynyt Pontuksen tihe\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n perheineen seitsem\u00e4n vuoden ajaksi.<\/span><\/p>\n

Basileios Suuren vanhemmilla oli kymmenen lasta: viisi poikaa, joista yksi kuoli jo varhain lapsena, ja viisi tyt\u00e4rt\u00e4. Heist\u00e4 viisi luettiin my\u00f6hemmin pyhien joukkoon: itse Basileios, Makrina, Basileoiksen iso\u00e4iti, jolla oli suuri vaikutus Basileioksen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, Gregorios, my\u00f6hemmin Nyssan piispa, Pietari, ensiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n askeetti ja my\u00f6hemmin Sebastionin piispa, ja vanhurskas Teosovia, diakonissa. Tuleva piispa sai perusopintonsa perheens\u00e4 askeesiin taipuvaisten ja hurskaiden naisten keskell\u00e4. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, Basileios Vanhempi, oli lakimies ja puhetaidon opettaja Neokesareassa ja oli syventynyt poikansa kasvatukseen. Toisen asteen koulutuksensa Basileios sai Kappadokian Kesarean parhailta opettajilta, ja my\u00f6hemmin siirtyi Konstantinopolin kouluihin, jossa h\u00e4n kuunteli kuuluisia puhujia ja filosofeja. Opintojensa t\u00e4ydent\u00e4miseksi pyh\u00e4 Basileios l\u00e4hti Ateenaan – klassisen valistuksen keskukseen. Siell\u00e4 h\u00e4n vietti viisi vuotta opiskellen erityisesti Platonin filosofiaa, mik\u00e4 pani alulle tietyn vaikutuksen h\u00e4nen maailmankuvaansa ja teologisiin ajatusrakennelmiin. Siell\u00e4 h\u00e4n kohtasi Gregorios Teologin. Heid\u00e4n v\u00e4lilleen kehittyi l\u00e4heinen yst\u00e4vyys. N\u00e4ihin aikoihin Basileios oli kiinnostunut filosofiasta ja maallisista tieteist\u00e4, mutta my\u00f6s askeettinen el\u00e4m\u00e4 kiehtoi. H\u00e4n oli loistava puhuja. H\u00e4n opiskeli filosofiaa, dialektiikkaa ja l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4. Vuonna 354 h\u00e4n palasi kotimaahansa ja alkoi opettaa puhetaitoa, mutta pian h\u00e4n antautui asketismiin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Basileios ik\u00e4\u00e4n kuin ”havahtui syv\u00e4st\u00e4 unesta”, otti vastaan kasteen ja k\u00e4vi Syyriassa ja Egyptiss\u00e4 tutustumassa id\u00e4n er\u00e4maaisien asketismiin. Jaettuaan suurimman osan omaisuudestaan k\u00f6yhille pyh\u00e4 Basileios johti ryhm\u00e4n munkkilaisel\u00e4m\u00e4\u00e4 etsivi\u00e4 maalaukselliseen paikkaan Orontos-joen rannalla ja alkoi kutsua yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 Gregorios Teologia sinne. Kuitenkin vastuu i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 vanhemmistaan esti Gregoriosta toteuttamasta nuoruuden unelmaansa aloittaa askeettinen el\u00e4m\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa. Aika ajoin h\u00e4n tuli vierailemaan Basileios Suuren munkkiyhteis\u00f6ss\u00e4, jossa yst\u00e4vykset kilvoittelivat niukoissa oloissa ja tiukassa pid\u00e4ttyvyydess\u00e4. Basileios ja Gregorios paneutuivat pyhien kirjoitusten tutkimiseen muinaisten kommentaattoreiden johdolla, erityisesti Origeneen, jonka teoksista he muokkaisivat kokoomateoksen, ”Filokalian” (jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 sama nimisen nykyisen askeettisen antologian kanssa). Tuohon aikaan munkkien toivomuksesta Basileios Suuri kirjoitti moraalisen el\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6kokoelman.<\/span><\/p>\n

Kutsumukseltaan ja luonteenlaadultaan Basileios oli pappi. H\u00e4nell\u00e4 oli luja tahto ja h\u00e4n t\u00e4ytti velvollisuutensa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti. Pyh\u00e4 Basileios Suuri toimitti jumalallisen palveluksen melkein joka p\u00e4iv\u00e4. H\u00e4n huolehti erityisesti Kirkon kanonien tarkasta noudattamisesta, pit\u00e4en tarkasti huolta, ett\u00e4 vain arvolliset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t papistoon. H\u00e4n alituiseen huolehti kirkoistaan, pit\u00e4en huolta ettei kirkkokuria loukattaisi miss\u00e4\u00e4n ja kaikenlainen puolueellisuus poistettaisiin. Luonteeltaan h\u00e4n oli vakava ja autorit\u00e4\u00e4rinen. Jopa h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Gregorios valitti siit\u00e4. Pappina Basileios avusti Eusebios Kesarealaista. Eusebioksen kuoltua v. 370 Basileioksesta tuli piispa. H\u00e4n oli todellinen paimen, joka toi rauhan koko maailmaan. H\u00e4n on ainoa piispa, joka s\u00e4ilytti istuimensa Valensin hallitusaikana ja h\u00e4nen onnistui uudelleen yhdist\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen hajallaan olevat ja erimieliset id\u00e4n piispat. H\u00e4n joutui osallistumaan riitoihin, jotka koskivat jumaluuden olemusta. Basileios kehitti uuden teologisen terminologian, josta tuli koko Kirkon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 ja Nikean oppi levisi edelleen kappadokialaisin k\u00e4sittein ja kielell\u00e4. Basileios kuoli 49-vuotiaana 1.1.379. Basileios oli yksi munkkiel\u00e4m\u00e4n suurimmista organisaattoreista ja V\u00e4h\u00e4-Aasian munkkilaisuuden is\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 oli valtava vaikutus munkkilaisuuden my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n kehitykseen, sek\u00e4 id\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nness\u00e4, erityisesti Teodoros Studionilaiseen ja Benediktus Nursialaiseen. H\u00e4n edisti ensisijaisesti kenobiittista luostarikilvoittelua. Basileioksen mukaan munkkilaisuus on evankeliumin ihanne, ”el\u00e4m\u00e4n kuva evankeliumin mukaan” ja ”yhteis\u00f6ss\u00e4 el\u00e4en yhdelle annetut Hengen lahjat annetaan my\u00f6s toisille.”<\/span><\/p>\n

Kirjallinen tuotanto<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios oli filosofi, filologi, puhuja, juristi, tiedemies ja arkeologi. H\u00e4nell\u00e4 oli syv\u00e4llinen tieto t\u00e4htitieteess\u00e4, matematiikassa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. ”H\u00e4n oli laiva, joka oli lastattu niin suurella oppineisuudella kuin mit\u00e4 ihmisluonto voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4”, kirjoittaa h\u00e4nen aikalaisensa pyh\u00e4 Amfilokius, Ikoniumin piispa (Konia, Turkki).<\/span><\/p>\n

Basileios kirjoitti loistavia teologisia tutkielmia, h\u00e4n oli hurskas munkki, joka j\u00e4rjesti uudelleen luostarikilvoituksen ja h\u00e4n oli my\u00f6s menestyksellinen Kirkon hallintoon liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Basileioksen teoksista askeettista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelee ”Basileioksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6”, joka on olemassa kahdessa muodossa. H\u00e4nelt\u00e4 on my\u00f6s ”80 moraalis\u00e4\u00e4nn\u00f6n kokoelma”, joihin on johdantona kaksi saarnaa, ”Jumalan tuomiosta” ja ”Uskosta”. Dogmaattisista ja poleemisista kirjoituksista t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat ”Eunomiosta vastaan” ja ”Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4”. Muut teokset ovat luonteeltaan homiliittisia. Basileioksen kirjeet, joita on 365, kokosi Gregorios Teologi. Johannes Skolastikko kokosi Basileioksen kanonit kokoelmaksi ennen vuotta 565. Pyh\u00e4n Basileios Suuren kyn\u00e4st\u00e4 ovat l\u00e4ht\u00f6isin my\u00f6s Pyh\u00e4n Raamatun kommentaarit ja lukuisia saarnoja H\u00e4n ty\u00f6skenteli paljon liturgian j\u00e4rjestyksen aikaansaamiseksi ja kirjoitti monia rukouksia. Puheissaan ja kirjoituksissaan Basileios viittaa usein Raamattuun lausuntojensa tueksi. Kunniapaikalla saarnojen joukossa on Hexaemeron, 1 Moos. 1: 1-26:n johdolla l\u00e4piviety selitys luomisesta. My\u00f6s Psalmit ja Jesajan kirja olivat Basileioksen kiinnostuksen kohteina. Basileios ei hyv\u00e4ksynyt allegorista, vertauskuvallista raamatunselitystapaa. <\/span><\/p>\n

Basileios teologina ja ajattelijana<\/strong><\/span><\/p>\n

Tunnetussa laajassa saarnassaan Hexaemeron (=kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4) Basileios k\u00e4sittelee maailman ja ihmisen luomista. H\u00e4nen mukaansa taivaan ja maan luominen on Jumalan aikaansaannos. Kaikella, mill\u00e4 on alku, on my\u00f6s loppu. Jumala loi ajan aineellisen maailman ymp\u00e4rist\u00f6ksi. Aika etenee aina eteenp\u00e4in. Ajan alussa Jumala loi maailman. Mutta ajan alku ei ole itse aika. Alku on ilman kestoa. Ajan alkuun p\u00e4\u00e4semme menem\u00e4ll\u00e4 taaksep\u00e4in t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4. Luominen ”alussa” ei tarkoita, ett\u00e4 aika olisi luotu. Aika alkoi maailman kanssa.<\/span><\/p>\n

Enkelit luotiin ennen n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja aineellista, siis ajan ulkopuolella ja ilman aikaa. Siksi aika ei ole enkeleille mink\u00e4\u00e4nlainen edellytys. Enkelit ovat luodut Jumalan sanalla. He eiv\u00e4t ole muutoksen alaisia, heiss\u00e4 ei ole lapsia, nuorukaisia ja vanhuksia, vaan heid\u00e4n luontonsa on aina puhdas ja muuttumaton. Pyh\u00e4n Hengen armosta heid\u00e4n hyveens\u00e4 ovat pysyvi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Maailma ei heti saanut lopullista muotoaan. Aluksi maailma oli ilman j\u00e4rjestyst\u00e4. Se oli n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n ja kaaoksessa. Luomisen ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 on ajan ja kehityksen ulkopuolella, erityisell\u00e4 tavalla. Jumalan sana tai k\u00e4sky sai aikaan luomisen ja tuo sana on j\u00e4\u00e4nyt maan p\u00e4\u00e4lle tulevaan aikaan asti ja tuottaa hedelm\u00e4\u00e4. Maailman j\u00e4rjest\u00e4ytyneisyys on tulosta silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksellisist\u00e4 purkauksista. Maailma seuraten Jumalan lakia alkoi tuottaa kaikkea, mit\u00e4 maailmassa on. Aika ei mill\u00e4\u00e4n voinut pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luomista. Kaikki oleva sai alkunsa yhdess\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4. Kaikki lajit olivat alusta saakka omaleimaisia. My\u00f6skin el\u00e4inkunta on Basileioksen mukaan saanut alkunsa spontaanisti.<\/span><\/p>\n

Kaikessa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kuvaamaton viisaus. Ajallinen on samanlaista kuin ikuinen. Jos n\u00e4kyv\u00e4t ovat niin kauniita, niin my\u00f6s n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6mien on oltava sellaisia. Basileioksen mukaan koko maailma todistaa Jumalasta. Jumalan, Luojan, viisaus on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kaikkein pienimmiss\u00e4kin asioissa.<\/span><\/p>\n

Ihminen luotiin eri tavalla kuin alempi maailma. H\u00e4net luotiin Jumalan kuvaksi, kuolemattomaksi ja hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Basileioksen mukaan ihminen on maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4n ainoa muoto, jonka Jumala loi. Luodessaan ihmisen Jumala pani h\u00e4neen jotakin omasta itsest\u00e4\u00e4n, niin ett\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 olevansa jotenkin samankaltainen Jumalan kanssa.<\/span><\/p>\n

Maailma on kuolevien asioiden asuinpaikka. Koska ne ovat osallisia t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden olemuksellisesta luonnosta, ihmiset yh\u00e4 uudelleen kuolevat, jopa ennen kuin kuolema erottaa sielut ruumiista. Ihminen on sielu. Ruumis on sielun asunto. Ihminen on sielu ja \u00e4ly, koska h\u00e4net on luotu Luojansa kuvaksi. Ruumis on usein sielun vankila.<\/span><\/p>\n

Viha, himo, arkuus ja kateus h\u00e4iritsev\u00e4t sielun sis\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kyky\u00e4. Siksi meid\u00e4n olisi vapauduttava niist\u00e4. Totuutta on mahdotonta tuntea, ellei syd\u00e4mess\u00e4 ole rauha. J\u00e4rki pit\u00e4\u00e4 vallassaan sielua. J\u00e4rki tekee meist\u00e4 samankaltaisia Luojan kanssa. J\u00e4rke\u00e4 alempana ovat \u00e4rtyisyys ja himo. \u00c4rtyminen, toisien sanoen sielun kyky tahtoa, on alistettava j\u00e4rjelle. Himot ja halutkin voivat olla sielulle hy\u00f6dyllisi\u00e4, jos ne alistetaan j\u00e4rjelle ja suunnataan Jumalan rakkauteen ja ikuisten siunausten kaipuuseen. Jokainen sielun kyky voi olla hyv\u00e4 tai paha, riippuen tavasta, jolla sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kaikki riippuu hengellisen el\u00e4m\u00e4n harmoniasta tai ”symmetriasta”. J\u00e4rki saa aikaan t\u00e4m\u00e4n harmonian. Synti on liikett\u00e4 pois Jumalasta, toisin sanoen El\u00e4m\u00e4st\u00e4. Se on ”el\u00e4m\u00e4n kadottaminen” ja kuoleman alku. Ensimm\u00e4inen synti oli aineellisen ja aistillisen pit\u00e4minen parempana hengellist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ihminen voi saada tietoa Jumalasta. Ensiksikin maailmassa vallitseva harmonia todistaa H\u00e4nest\u00e4. Toiseksi Jumalan voi tuntea tuntemalla itsens\u00e4. Itsetutkistelu voi johtaa Jumalan tuntemiseen. Ruumiiton sielu on kykenev\u00e4 saamaan ihmisen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa, joka on my\u00f6s ruumiiton. Saamamme tieto Jumalasta on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4. Pyhien Kirjoitusten kautta saamme valmiuden saada jumalallinen ilmoitus. Raamattu on Jumala-tiedon aarrekammio. Aistien todistusten nojalla tied\u00e4mme, ett\u00e4 Jumala on olemassa. Ymm\u00e4rr\u00e4mme jopa, kuinka Jumala on olemassa. Mutta mit\u00e4 Jumala on ja mik\u00e4 H\u00e4nen olemuksensa on, sit\u00e4 ihminen ei tied\u00e4, eik\u00e4 voi tiet\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t taivaalliset voimatkaan. Ihmisen luodun mielen kyky on rajoitettu, mutta se ei tee tyhj\u00e4ksi ”uskonnollisen tiedon” objektiivisuutta. Se, mik\u00e4 on ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ep\u00e4tosi.<\/span><\/p>\n

Basileioksen suurin saavutus on h\u00e4nen selityksens\u00e4 ja m\u00e4\u00e4rittelyns\u00e4 Kolminaisuudesta. H\u00e4nen teologinen systeemins\u00e4 pohjautuu Gregorios Thaumaturgoksen hyv\u00e4ksymiin Origeneen opetuksiin. Toiseksi h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n ”homoiousiaanien” m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja perusteita. Opetuksessaan Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 h\u00e4n nojaa uusplatonisteihin. Perustana Kolminaisuusteologialleen Basileios nojaa Aristoteleen metafysiikkaan.<\/span><\/p>\n

Basileioksen opetus perustuu kastekutsumukseen. Herra itse opetti meille kasteesta ja ”yhdisti Hengen Is\u00e4n kanssa pelastuksemme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 dogmina”. Kristillisen el\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, kasteen kautta pelastuksen ja yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4 , pyhitet\u00e4\u00e4n kutsumalla ja tunnustamalla Henki yhdess\u00e4 Is\u00e4n ja Pojan kanssa. Kasteessa kuolemme, jotta meill\u00e4 olisi uusi el\u00e4m\u00e4. Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4 meid\u00e4t yhdistet\u00e4\u00e4n Jumalaan ja Jumala el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 Hengen kautta. Henki on pyhityksen l\u00e4hde ja periaate, l\u00e4hde, joka ei koskaan kuivu. Basileioksen uskon tunnustus todistaa Kirkon traditiosta ja erityisesti liturgioista. Basileios perustaa uskonsa Raamattuun samalla kuvaten Hengen toimintaa uusplatonistien kielell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Munkkilaisuus ja askeesi<\/strong><\/span><\/p>\n

Basileios k\u00e4vi Syyriassa ja Egyptiss\u00e4 tutustumassa id\u00e4n er\u00e4maaisien asketismiin. H\u00e4nen kertoessaan matkastaan k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 h\u00e4n ensisijaisesti ihaili ja arvosti tapaamiensa kilvoittelijoiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4nen huomionsa kiintyy erityisesti heid\u00e4n ankaraan paastoonsa, uutteraan ty\u00f6skentelyyns\u00e4, kest\u00e4vyyteens\u00e4 rukouksessa, ylev\u00e4\u00e4n mielenlaatuunsa ja syd\u00e4mens\u00e4 vapauteen. Basileioksenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4 hallitsivat askeettiset perusajatukset. Kristityn ja varsinkin munkin on pidett\u00e4v\u00e4 kaikki k\u00e4skyt eik\u00e4 h\u00e4n saa laiminly\u00f6d\u00e4 niist\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n. Yhdenkin k\u00e4skyn rikkominen merkitsee kaikkien k\u00e4skyjen rikkomista. Munkkiel\u00e4m\u00e4 ei merkitse el\u00e4m\u00e4nkielteisyytt\u00e4 eik\u00e4 sulje pelastustiet\u00e4 avioliitossa olevilta kristityilt\u00e4. Ruumiillisuus ja t\u00e4m\u00e4 ajallinen maailma eiv\u00e4t ole itsess\u00e4\u00e4n pahaa.<\/span><\/p>\n

Basileios yhteisty\u00f6ss\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Gregorios Naziansilaisen kanssa laati v. 358- 359 kirjallisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja ohjeita munkeille. Ns. Laaja s\u00e4\u00e4nt\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 55 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 ja ns. Suppea s\u00e4\u00e4nt\u00f6 puolestaan 313 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Molemmat ovat kysymysten ja vastausten menetelm\u00e4ll\u00e4 rakennetut. Edellinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 luostariel\u00e4m\u00e4n perusperiaatteet, j\u00e4lkimm\u00e4inen taas suuren joukon yksityiskohtaisia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Luostaris\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 vuoksi Basileiosta voidaan kutsua kenobiittisen kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n is\u00e4ksi. Basileios edellytt\u00e4\u00e4 luostariin pyrkij\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oivaltaa ajallisen el\u00e4m\u00e4n mit\u00e4tt\u00f6myyden ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t sen ilot ole kest\u00e4vi\u00e4 vaan l\u00e4hinn\u00e4 kelpaavat iankaikkisen tulen polttoaineeksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pyrkij\u00e4 haluaa vet\u00e4yty\u00e4 pois maailman el\u00e4m\u00e4st\u00e4, luopua lihan nautinnoista ja l\u00e4hte\u00e4 Jumalan luo johtavalle tielle. Vaikuttimien on oltava oikeat, jotta ne kest\u00e4isiv\u00e4t, ja kilvoittelun tie on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 totuudenmukaisesti. Basileios arvostaa hengellist\u00e4 ohjaajaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: pyrkij\u00e4n on h\u00e4nen mukaansa saatava uudessa yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n oppimestari, joka tarkoin opettaa h\u00e4nt\u00e4 ja kouluttaa h\u00e4net koetelluksi kilvoittelijaksi. Kilvoitteluel\u00e4m\u00e4n varsinainen tarkoitus on sielun pelastus. T\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 palvelevat Jumalan k\u00e4skytkin ja siksi pelastuksen hyv\u00e4ksi ponnisteleminen nimenomaan edellytt\u00e4\u00e4 vakaata pyrkimyst\u00e4 k\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4miseen – Jumalan ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastamiseen. Maailmasta irrottautuminen tarkoittaa erityisesti sielua tahraavista pahoista himoista irrottautumista. Basileios esitt\u00e4\u00e4 ajatuksia my\u00f6s kilvoittelijoiden yhteisel\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4n korostaa erityisesti, ett\u00e4 kun saman pelastusp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n omaavat el\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on yksi syd\u00e4n, yksi tahto ja yksi pyrkimys: heid\u00e4n tulee olla kuin yksi ruumis, jossa on monta j\u00e4sent\u00e4, ja n\u00e4in he muodostavat yhden kokonaisuuden. Kilvoitteluel\u00e4m\u00e4\u00e4n oleellisena osana kuuluu kuuliaisuus. Luostarissa tulee kaiken palvella pelastusta, kilvoittelun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, Jumalan l\u00e4heisyyteen p\u00e4\u00e4semist\u00e4, H\u00e4nen yhteyteens\u00e4 kasvamista ja tahtonsa toteuttamista. Basileios kielt\u00e4\u00e4 tarpeettoman puhumisen ja keskustelemisen. H\u00e4nen mukaansa on menetelt\u00e4v\u00e4 siten, ett\u00e4 mik\u00e4li jollakulla on sanottavaa sielujen rakennukseksi, on h\u00e4nen puheensa paikallaan ja sallittu. Kuuliaisuusperiaate tulee kuitenkin mukaan, jotta kaikessa sen suhteen kasvettaisiin: veljien ei tule t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksessa puhua ilman esimiehen lupaa.<\/span><\/p>\n

Munkkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvat Basileioksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan yksinkertaiset ruumiilliset ty\u00f6t. Kantavana voimana kilvoittelussa on rukous kiinteine psalmilauluhetkineen ja polvistumisineen. Askeesin harjoituksessa ei pid\u00e4 pyrki\u00e4 nopeasti huipulle eik\u00e4 luotettava itseens\u00e4, ettei kokemattomuuttaan putoaisi korkeuksista. Parempi on v\u00e4h\u00e4n kerrassaan tapahtuva edistyminen. Erityisen mielell\u00e4\u00e4n Basileios puhuu paaston t\u00e4rkeydest\u00e4. Jos Aadam ja Eeva olisivat paratiisissa paastonneet eiv\u00e4tk\u00e4 sy\u00f6neet kielletyst\u00e4 puusta, ei syntiinlankeemusta olisi tapahtunut! Paastossa on otettava huomioon terveydellinen tilanne. Luostarissa oli noudatettava kurinalaista el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestyst\u00e4, johon kuuluivat muun muassa s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset rukoushetket. Teoksessaan Moralia Basileios hahmottelee kristillisen el\u00e4m\u00e4nj\u00e4rjestyksen. Basileios ei tee eroa munkin ja maailmassa kilvoittelevien kristittyjen v\u00e4lill\u00e4. Kaikkia koskee poikkeuksetta sama kehotus: Olkaa t\u00e4ydelliset! Ainoan poikkeuksen el\u00e4m\u00e4ntavassa muodostaa suhde avioliittoon. Jumala tekee my\u00f6nnytyksen inhimilliselle heikkoudelle ja sallii avioliitossa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 leimahtavan intohimon.<\/span><\/p>\n

Munkkilaisuuteen liittyy k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4minen, mutta kaikillekin kuuluu kehotus: \u00c4l\u00e4 kiinnit\u00e4 syd\u00e4nt\u00e4si rikkauteen! <\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyden ja diakonian opettaja<\/strong><\/span><\/p>\n

Oman aikansa yhteiskunnan tilasta Basileios sanoo: ”Nyky\u00e4\u00e4n toiset kamppaavat, toiset haukkuvat kaatunutta, monet taputtavat k\u00e4si\u00e4\u00e4n, mutta ei ole ihmist\u00e4, joka s\u00e4\u00e4list\u00e4 ojentaisi k\u00e4tens\u00e4 liukastuneelle, vaikka vanhan lain mukaisesti ei v\u00e4lt\u00e4 tuomiota sek\u00e4\u00e4n, joka kulkee ohi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n vihamiehens\u00e4 aasin makaavan kuormansa alla (2 Moos. 23:5). Nyky\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4 oikein. Miksi? Siksi, ett\u00e4 kaikissa rakkaus on kylmennyt, on kadonnut veljien yhteisymm\u00e4rrys, tuntemattomaksi on k\u00e4ynyt sana ”yksimielisyys”, ovat lakanneet yst\u00e4v\u00e4lliset neuvot, miss\u00e4\u00e4n ei ole kristillist\u00e4 laupeutta, mist\u00e4\u00e4n ei l\u00f6ydy s\u00e4\u00e4liv\u00e4\u00e4 kyynelt\u00e4. Ei ole ket\u00e4\u00e4n, joka tukisi uskossa heikkoa. P\u00e4in vastoin: samaan heimoon kuuluvien kesken on syntynyt sellainen pahansuopaisuus, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen lankeamisesta iloitaan enemm\u00e4n kuin omista hyvist\u00e4 teoista.<\/span><\/p>\n

K\u00f6yhyys oli Basileioksen mukaan yhteiskunnan sosiaalinen haava. Tavallinen ty\u00f6l\u00e4iskansa eli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 puutteessa ja n\u00e4l\u00e4ss\u00e4. Rikkaat k\u00e4yttiv\u00e4t h\u00e4ik\u00e4ilem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti omaisuuttaan omaksi hyv\u00e4kseen. My\u00f6s ulkoiset luonnonolot vaikeuttivat k\u00f6yhien asemaa. Basileioksen mukaan k\u00f6yhien sosiaalinen kurjuus oli rikkaitten kristittyjen aiheuttama h\u00e4pe\u00e4. K\u00f6yh\u00e4t kuljeksivat ymp\u00e4riins\u00e4 haisevina ja repaleisina. Heill\u00e4 ei ollut rahaa eik\u00e4 vaatteita. Muutamat heist\u00e4 myiv\u00e4t jopa lapsensa orjiksi saadakseen leip\u00e4\u00e4. Toiset valitsivat mieluummin kuoleman.<\/span><\/p>\n

Aineellinen omistaminen ja rikkaudet sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole v\u00e4\u00e4rin. V\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 on ylellisyys, moraalittomuus ja omaisuuden itsek\u00e4s k\u00e4ytt\u00f6. Kun ihminen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaisuuttaan yleiseksi hyv\u00e4ksi, h\u00e4n osoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 Jumala on kaiken todellinen ja ainoa omistaja. Omaisuus ei itsess\u00e4\u00e4n ole hyv\u00e4\u00e4 eik\u00e4 pahaa, se on puolueetonta.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri oli ensimm\u00e4inen piispa, joka j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti organisoi filantrooppisia laitoksia: sairaaloita, y\u00f6majoja k\u00f6yhille matkustajille, suojakoteja vanhuksille ja orvoille. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen piispa, joka teki luostarilaitoksesta sosiaalisen lunastuksen paikan.<\/span><\/p>\n

Basileios oli aikansa yhteiskunnan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden elpymisen uupumaton saarnaaja. H\u00e4n loi vakaan kirkon hyv\u00e4ntekev\u00e4isyysj\u00e4rjest\u00f6n. H\u00e4nen vetoomuksensa munkkiyhteis\u00f6jen perustamiseksi oli samalla vetoomus tuntemaan ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4, veljellist\u00e4 vastuuta.<\/span><\/p>\n

Basileioksen opetuksensa mukaan ihminen voi toteuttaa Jumalan tahtoa itsess\u00e4\u00e4n vain siin\u00e4 tapauksessa, ettei h\u00e4n erota kohtaloaan muiden ihmisten kohtalosta. Munkkilaisuus sellaisena kuin Basileios Suuri opetti, on valittujen el\u00e4m\u00e4ntapa. Mutta munkkilaisuuden ihanteet vastaavat evankeliumin kaikille ihmisille asettamia ihanteita jokaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4n perustana. Jokainen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys toisen ihmisen kohtaloa kohtaan ja kaikenlainen individualismi Basileios Suuren mukaan ei ollut perinpohjaista turmeltuneisuutta, vaan luonteeltaan my\u00f6s itsetuhoista. H\u00e4n k\u00e4ytti kaikkia persoonansa keinoja ja kaikkia kirkkonsa varoja k\u00f6yhien avustukseen. Laajentuvan metropoliittakuntansa jokaiselle alueelle piispa perusti k\u00f6yh\u00e4intaloja. Kesareassa h\u00e4n perusti majatalon ja vierasmajan, joka heid\u00e4n mittakaavassaan n\u00e4ytti kokonaiselta pikkukaupungilta. H\u00e4n huolehti erityisesti verojen oikeudenmukaisemmasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 maiden v\u00e4lill\u00e4 ja papiston, luostareiden ja k\u00f6yh\u00e4intalojen vapauttamisesta veroista.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n loi suurelta osin omin voimavaroin, koko diakoniaty\u00f6kokonaisuuden. Syntyi kokonainen ”uusi kaupunki” luostarin ja kirkon ymp\u00e4rille ryhmittyneen\u00e4, joka muodostui vierasmajoista, k\u00f6yh\u00e4intaloista ja sairaaloista tartuntatauteja varten, ja piispalla itsell\u00e4\u00e4n oli siell\u00e4 asunto. Laitosta j\u00e4ljiteltiin ja ihailtiin suuresti, ja my\u00f6s arvosteltiin. Sit\u00e4 pidettiin uhkana valtiohallinnon riippumattomuudelle, v\u00e4ite jota Basileios itse kielt\u00e4ytyi hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4. Henki, joka antoi voimaa n\u00e4ille laupeuden t\u00f6ille, oli enemm\u00e4n munkkilaishenkinen kuin poliittinen ja hierarkinen. Tarkoitus ei ollut, ett\u00e4 maallikot vaipuisivat takaisin passiivisuuteen. Basileioksen saarnat olivat t\u00e4ynn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehotuksia ja esimerkkej\u00e4, jotka antoivat her\u00e4tteit\u00e4 kristillisen rakkauden teoille ja kristillisten hyveiden harjoittamiselle. Erityisesti vuoden 368 suuren n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n aikana h\u00e4n todisti rohkeutensa vaikuttavissa saarnoissaan keinottelijoita ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rikkaita vastaan. H\u00e4n itse j\u00e4rjesti ilmaisia aterioita ihmisille, joita saivat my\u00f6s maahan muuttajat, pakanat ja jopa uskottomat Israelin lapset.<\/span><\/p>\n

Basileios Suuren kasvatusteoria<\/strong><\/span><\/p>\n

Basileios Suuren kasvatusteoriaa voisi luonnehtia lyhyesti ”ymm\u00e4rryksell\u00e4 oppimiseksi”. Muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten kirjallisuuden piiriss\u00e4 filosofialla, runoudella ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjallisuudella oli olennainen vaikutus kansallisuusaatteen tienn\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja jopa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4. Sen j\u00e4lkeen kun kristinusko oli tullut tutuksi, nousi esiin kysymyksi\u00e4 t\u00e4m\u00e4n uuden uskonnon ja pakanallisen kasvatuksen suhteesta. L\u00e4nness\u00e4 Tertullianus tuomitsi filosofian kaikkien harhaoppien l\u00e4hteen\u00e4. Id\u00e4n kirkkoisill\u00e4 on my\u00f6nteisempi asenne. Pyh\u00e4 Justinus Marttyyri (”Filosofi”), Atenagoras, pyh\u00e4 Klemens Aleksanrialainen ja h\u00e4nen oppilaansa Origenes, kaikki arvostivat kreikkalaista filosofiaa muinaisena vanhurskauteen johdattajana. Sama katsantokanta oli Basileios Suurella, joka antoi selke\u00e4n yhteenvedon t\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4 kirjoituksessaan ”Nuorille miehille kreikkalaisen kirjallisuuden oikeasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4”. Tuossa tutkielmassa mainitut Homeros, Sokrates, Platon, Hesiodos ja muut ovat kadonneet nykyisist\u00e4 opetussuunnitelmista, mutta niit\u00e4 voi tutkia nyky\u00e4\u00e4nkin pohdittaessa maallisen sivistyksen asemaa ortodoksisessa kristillisess\u00e4 kasvatuksessa.<\/span><\/p>\n

Basileios opiskeli viisi vuotta Ateenan sivistyneess\u00e4, \u00e4lyllisess\u00e4 ilmapiiriss\u00e4, jossa h\u00e4n sai l\u00e4pikotaisen kasvatuksen klassikoihin. Siell\u00e4 h\u00e4n syv\u00e4sti yst\u00e4vystyi muiden kappadokialaisten nuoren ja tulevan pyh\u00e4n, Gregorios Naziansialaisen, kanssa. Heid\u00e4n opiskeluvuosistaan pyh\u00e4 Gregorios kirjoitti my\u00f6hemmin: ”Tunsimme ainoastaan kaksi tiet\u00e4: ensimm\u00e4inen ja rakkain oli tie, joka johti kirkkoon ja sen opettajien luo; toinen, v\u00e4hemm\u00e4n jalostava, joka johti kouluun ja sen opettajan luo”.<\/span><\/p>\n

Basileios ei koskaan ep\u00e4illyt kristillisen tien ylemmyydest\u00e4. Vuosia my\u00f6hemmin h\u00e4n valitti yst\u00e4v\u00e4lleen: ”Olen tuhlannut melkein koko nuoruuteni turhaan yritykseen saada opetusta viisaudessa, joka hullutus Jumalan silmiss\u00e4”. Kirkko piti klassista oppineisuutta tehokkaimpana aseena pakanuutta vastaan, ja Basileios itse k\u00e4ytti sit\u00e4 etuna puolustaessaan Kirkkoa erilaisia areiolaisuuden purkauksia vastaan ja k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n monia uskoon. <\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 mainitusta tutkielmasta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Basileioksen klassisen oppineisuuden arvostus ei rajoittunut vain sen k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuuteen kristillisen apologetiikan alueella. Hyv\u00e4ksyen sen, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 osittaisen ilmoituksen totuudesta, h\u00e4n suositteli kreikkalaisen kirjallisuuden opiskelua valmistavana kurssina niille, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet valmiita raamatun ”vahvalle ruualle”. Viel\u00e4kin merkityksellisemp\u00e4n\u00e4 meille t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ihmisille pyh\u00e4 Basileios ohjaa lukijoita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvostelukyky\u00e4\u00e4n, jota ilman kristitty tuskin onnistuu maallisen opiskelun sokkeloissa.<\/span><\/p>\n

Basileioksen keskeisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtia mainitussa tutkielmassa ovat seuraavat:<\/span><\/p>\n

Kristitylle ikuinen el\u00e4m\u00e4 on korkein p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja opas t\u00e4h\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n on pyh\u00e4 Raamattu. Mutta koska nuoret miehet eiv\u00e4t voi arvostaa siihen sis\u00e4ltyvi\u00e4 syvi\u00e4 ajatuksia, heid\u00e4n on tutkittava maallisia kirjoituksia, joissa totuus ilmenee kuin kuvastimessa. Maallinen oppimisen tulisi koristaa ymm\u00e4rryst\u00e4 kuten lehvist\u00f6 kaunistaa hedelm\u00e4\u00e4 kantavaa puut. Pakanallisen tiedon opiskelussa on teht\u00e4v\u00e4 ero hy\u00f6dyllisen ja vahingollisen v\u00e4lill\u00e4 toisen hyv\u00e4ksyen, mutta sulkemalla korvansa j\u00e4lkimm\u00e4isen seireenien laululta. Koska tuleva el\u00e4m\u00e4 on saavutettava hyveen avulla, p\u00e4\u00e4huomio tulee panna niille tapahtumille, joissa ylistet\u00e4\u00e4n hyvett\u00e4. Sellaisia l\u00f6ytyy mm. Hesiodokselta, Homerokselta, Solonilta, Teogenekselta ja Prodikukselta. Melkein kaikki huomattavat filosofit ylistiv\u00e4t hyvett\u00e4. Sellaisten miesten sanojen tulisi kohdata enemm\u00e4n kuin vain pelkk\u00e4\u00e4 teoreettista hyv\u00e4ksymist\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4ytyy yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ne omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n muistaen, ett\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, mik\u00e4 ei olekaan hyv\u00e4, on v\u00e4\u00e4ryyden huippu. Pakanallisessa kirjallisuudessa hyveellisi\u00e4 tekoja ylistet\u00e4\u00e4n samoin kuin sanallista hyvett\u00e4, mink\u00e4 vuoksi tulisi opiskella noiden jalojen miesten tekoja, jotka soveltuvat yhteen Raamatun opetusten kanssa. Nuorten miesten tulee erottaa hy\u00f6dyllinen ja vahingollinen tieto, pit\u00e4en tarkasti mieless\u00e4 kristityn p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Niinp\u00e4 urheilijan tai muusikon tavoin heid\u00e4n t\u00e4ytyy taivuttaa koko energiansa yhteen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, taivaallisen kruunun voittamiseen. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 saavutetaan hallitsemalla ruumistaan, halveksimalla rikkautta ja kunniaa ja alistamalla kaikki muu hyveelle. T\u00e4m\u00e4n ihanteen kypsyess\u00e4 my\u00f6hemmin Raamattua tutkimalla, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sit\u00e4 tulee edist\u00e4\u00e4 tutkimalla pakanallisia kirjoituksia. Niist\u00e4 pit\u00e4isi varastoida tietoa tulevaisuuden varalle.<\/span><\/p>\n

Basileios kirjoittaa tutkielmassaan: ”T\u00e4t\u00e4 olenkin tullut teille neuvomaan: nimitt\u00e4in ettei teid\u00e4n tule heti ilman muuta luovuttaa j\u00e4rkenne per\u00e4sint\u00e4 noiden miesten k\u00e4siin ja seurata heit\u00e4, minne he vain teit\u00e4 johtavatkin; vaan samalla kun ottaa vastaan heilt\u00e4 sen, mik\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4, on my\u00f6s tiedett\u00e4v\u00e4, mik\u00e4 tulee syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u2026tavoitteemme ulottuu kauemmaksi ja teemme kaiken silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en valmistautumista toiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n\u2026 pyh\u00e4t kirjoitukset kasvattavat meit\u00e4 salaisin totuuksin…Voimme harjoittaa sielun silmi\u00e4 muillakin teoksilla, jotka eiv\u00e4t eroa niist\u00e4 paljoakaan, vaan kuvastavat niit\u00e4 kuin varjo tai peili\u2026 Hyv\u00e4ksyk\u00e4\u00e4mme siis kaikki kirjoitukset, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t neuvoja hyv\u00e4\u00e4n\u2026<\/span><\/p>\n

”Niin kuin puun t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kantaa hedelm\u00e4t ajallaan, vaikka samanaikaisesti se kasvattaa lehtien koristeet, jotka v\u00e4risev\u00e4t niiden oksissa, siin\u00e4kin tapauksessa sielun todellinen hedelm\u00e4 on totuus, kuitenkaan sille ei ole hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 ottaa vastaan pakanallista viisautta, kuten lehdetkin tarjoavat varjoa hedelmille\u2026Mooses, jonka nimi on viisauden synonyymi, ankarasti harjoitti mielt\u00e4\u00e4n egyptil\u00e4isten viisauteen, ja siten tuli kykenev\u00e4ksi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n jumaluuttaan. Samalla tavoin my\u00f6hempin\u00e4 aikoina viisaan Danielin sanotaan opiskelleen kaldealaisten tietoa Babyloniassa ollessaan ja sen j\u00e4lkeen ryhtyneen harrastamaan pyhi\u00e4 opetuksia\u2026<\/span><\/p>\n

”Kaiken kaikkiaan mehil\u00e4isten tavoin meid\u00e4n tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjoituksia, sill\u00e4 mehil\u00e4iset eiv\u00e4t k\u00e4y kaikissa kukissa erotuksetta eiv\u00e4tk\u00e4 todellakaan etsi vied\u00e4kseen pois kaiken, mit\u00e4 sattuvat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaan pikemminkin otettuaan niin paljon kuin on sopivaa niiden tarpeille, he antavat lopun olla. Niin mekin, jos olemme viisaita, otamme pakanallisista kirjoista, mik\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 ja soveltuu totuuteen, ja hylk\u00e4\u00e4mme loput. Ja kuten poimituissa ruusuissa v\u00e4lt\u00e4mme piikkej\u00e4, t\u00e4m\u00e4n kaltaisista kirjoituksista kokoamme kaiken hy\u00f6dyllisen ja suojaudumme kaikkea vahingollista vastaan. Niinp\u00e4 aivan alusta alkaen meid\u00e4n tulee tutkia jokaista heid\u00e4n opetustaan saattaaksemme sen sopusointuun perimm\u00e4isen tarkoituksemme kanssa\u2026 ”<\/span><\/p>\n

Basileios opettaa tutkielmassaan my\u00f6s oikean valinnan merkityksest\u00e4. ”Meid\u00e4n ei siis tule heitt\u00e4yty\u00e4 huolettomiksi eik\u00e4 vaihtaa suuria toiveitamme lyhytaikaiseen mukavuuteen, jollemme halua rangaistusta, ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ihmisten keskuudessa, vaikka sek\u00e4\u00e4n ei ole v\u00e4h\u00e4inen asia ajattelevalle ihmiselle, vaan niiss\u00e4 tuomioistuimissa, jotka ovat maan alla tai miss\u00e4 lienev\u00e4tkin maailmankaikkeudessa. Joka on tehnyt synti\u00e4 tahtomattaan, h\u00e4nen osakseen ehk\u00e4 tulee Jumalan anteeksianto; mutta joka varta vasten on valinnut pahan, ei voi mitenk\u00e4\u00e4n puolustautua moninkertaista rangaistusta vastaan\u2026 Mit\u00e4 meid\u00e4n on siis teht\u00e4v\u00e4? Kuka voi sen sanoa? Mit\u00e4p\u00e4 muuta kuin huolehtia sielustamme ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n kaikki muut asiat. Ei siis pid\u00e4 orjamaisesti palvella ruumista enemm\u00e4n kuin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tarve vaatii, vaan ennen kaikkea on huolehdittava sielun tarpeista, niin ett\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vapautamme sen ruumiillisista himoista kuin vankilasta ja samalla kohotamme ruumiin himojen yl\u00e4puolelle\u2026Itsens\u00e4 tuntemaan oppiminen puhdistamatta mielt\u00e4\u00e4n on viel\u00e4 mahdottomampaa kuin vuotavilla silmill\u00e4 aurinkoon katsominen. Sielun puhdistaminen – puhuakseni lyhyesti ja teille soveliaasti – tarkoittaa aistinautintojen halveksimista\u2026 Eniten j\u00e4rkev\u00e4n ihmisen tulee paeta el\u00e4mist\u00e4 kunniaa varten yleist\u00e4 mielipidett\u00e4 my\u00f6t\u00e4illen El\u00e4m\u00e4n ainoana johtot\u00e4hten\u00e4 meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 on oikein, vaikka siten joutuisimme vastustamaan kaikkia ihmisi\u00e4<\/span><\/p>\n

Saarnassaan Basileioksen kuolemasta pyh\u00e4 Amfilokius, Ikoniumin piispa, sanoi: ”Ei ilman syyt\u00e4 eik\u00e4 sattumalta jumalallinen Basileios vapautunut ruumiista ja siirtynyt maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 Jumalan luo Jeesuksen ymp\u00e4rileikkauksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n Kristuksen syntym\u00e4n ja kasteen v\u00e4liss\u00e4. Siksi t\u00e4m\u00e4 kaikkein siunatuin saarnatessaan Kristuksen syntym\u00e4st\u00e4 ja kasteesta, ylisti hengellist\u00e4 ymp\u00e4rileikkausta ja itse l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n ruumiista katsottiin arvolliseksi nousemaan Kristuksen luo juuri tuona pyh\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin muistellaan Kristuksen ymp\u00e4rileikkausta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kunnioitettavaksi Basileios Suuren muistoa vuosittain juuri t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ylistyksin ja juhlallisuuksin. (tammikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4).<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

L\u00e4hdekirjallisuus: <\/span><\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

von Campenhausen,Hans: The Fathers of the Greek Church .Pantheon Books. 1959. New York.<\/span><\/em><\/span><\/p>\n

Campbell, James Marshall: The Greek Fathers. Cooper Square Publishers,Inc. 1963. New York<\/span><\/em><\/span><\/p>\n

Armstrong,A.H. (Edit.): The Cambridge History of Later Greek and Early Medieval Philosophy. Cambridge University Press. Cambridge. 1967<\/span><\/em><\/span><\/p>\n

Florovsky Georges: The Eastern Fathers of the Fourth Century. The Collected Works. Vol. VII. B\u00fcchervertriebsanstalt, Vaduz<\/span><\/em><\/span><\/p>\n

”Adress to Young Men on the Right Use of Greek Literature”.<\/span><\/em><\/span><\/p>\n

 <\/span><\/p>\n

Julkaistu Ortodoksinen Kultturi-lehdess\u00e4 3\/2005<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4nvaiheet Pyh\u00e4 Basileios Suuri on er\u00e4s kirkon huomattavimmista teologeista. H\u00e4nen vaikutuksensa, Kirkon onneksi, levisi laajalti h\u00e4nen kotimaansa rajojen ulkopuolelle ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":972,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/972"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}