{"id":42,"date":"2012-02-04T15:46:54","date_gmt":"2012-02-04T15:46:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/pyha-kyrillos-jerusalemilainen-aikuiskasvattaja-ja-taitava-opettaja\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"pyha-kyrillos-jerusalemilainen-aikuiskasvattaja-ja-taitava-opettaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/pyha-kyrillos-jerusalemilainen-aikuiskasvattaja-ja-taitava-opettaja\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4 Kyrillos Jerusalemilainen – aikuiskasvattaja ja taitava opettaja"},"content":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4nvaiheet<\/strong><\/span><\/p>\n

Kreikkalaisen Minean mukaan pyh\u00e4 Kyrillos syntyi n. 315 Jerusalemissa tai l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ”hurskaista vanhemmista, jotka tunnustivat ortodoksista uskoa, ja h\u00e4net lienee liitetty samaan uskoon Konstantinuksen hallitessa”. Kyrilloksen nuoruusvuodet osuvat Areioksen hallinnon huippukohtaan ja Pyh\u00e4n haudan uudelleen l\u00f6yt\u00e4misen aikoihin 326, jolloin Jerusalem suhteellisen k\u00f6yh\u00e4n\u00e4 yhteis\u00f6n\u00e4 alkoi kohota huomattavaan asemaan.<\/span><\/p>\n

Tarkkaan ei tiedet\u00e4, milloin h\u00e4net liitettiin papistoon, mutta vuoden 335 paikkeilla, jolloin Jerusalemin Yl\u00f6snousemuksen kirkko vihittiin, h\u00e4n ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 osallistui juhlallisuuksiin diakonina. Vuonna 343 piispa Maksimos vihki h\u00e4net papiksi ja piispaksi h\u00e4net vihittiin joko vuonna 349 tai 350. Maksimos ja h\u00e4nen edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Makarios olivat molemmat vankasti nikealaisia. Piispaksi Kyrilloksen vihki Kesarean metropoliitta Akakios, joka oli areiolainen, yhdess\u00e4 Patrofilos Skytopolislaisen kanssa. Heid\u00e4n ortodoksisuuttaan ep\u00e4iltiin. Jerome ja Rufinus asettivat Kyrilloksen piispuuden kyseenalaiseksi. T\u00e4st\u00e4 johtuen her\u00e4si ep\u00e4ilys, ett\u00e4 Kyrillos olisi saanut virkansa suostumalla areiolaisuuteen. Kirkkohistorioitsijat Sokrates (Hist. Eccl. 2:38) ja Sozomenos (Hist. Eccl. 4:20) v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Kyrilloksen edelt\u00e4j\u00e4\u00e4 Maksimosta rangaistiin h\u00e4nen ortodoksisuudestaan ja Kyrillos tungettiin h\u00e4nen sijaansa areiolaisena. Mutta Teodoretus (Hist. Eccl. 2:22) ja Konstantinopolin kirkolliskokouksen 382 synodaalikirje (Teodoret, Hist.Eccl. 5:9) v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 tietoa vastaan. Paavi Damaskukselle osoittamassaan kirjeess\u00e4 Kyrilloksen oli todistettava Konstantinopolin vuonna 382 pidetyn kirkolliskokouksen isille, ett\u00e4 h\u00e4nen virkaanasettamisensa oli laillinen ja kanonisen lain mukainen (Teodoret:Hist.Eccl. 5:9). Kuitenkin Akakioksen ja Kyrilloksen riita johti Kyrilloksen viraltapanoon ja h\u00e4n vet\u00e4ytyi ensin Antiokiaan ja sitten Tarsoon. Antiokiassa olleessaan h\u00e4n liittyi anti-nikealaiseen liikkeessen ja tuki Meletiosta ensin eusebiolaisena . T\u00e4m\u00e4n vuoksi Jerome tunsi h\u00e4nt\u00e4 kohtaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 ep\u00e4luuloa. Tarsossa h\u00e4nest\u00e4 tuli homoiousiaanien tukija. Heid\u00e4n joukossaan h\u00e4n istui mukana Seleukian kirkolliskokouksessa vuonna 359. T\u00e4m\u00e4 kirkolliskokous asetti h\u00e4net uudelleen Jerusalemin piispaksi, mutta seuraavana vuonna h\u00e4net karkotettiin uudelleen maanpakoon, josta h\u00e4n palasi takaisin vasta Julianuksen hallituskaudella 362. Vuonna 367 Valentinoksen aikana Kyrillos j\u00e4lleen pakotettiin l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Jerusalemista, ja h\u00e4n oli poissa aina vuoteen 387. T\u00e4st\u00e4 jaksosta ei tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Vuonna 381 Kyrillos osallistui toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen. T\u00e4m\u00e4n kokouksen isien todistuksen mukaan Kyrillos ”eri aikoinaan taisteli voimakkaasti areiolaisuutta vastaan”. Teodoretus my\u00f6hemmin viittaa h\u00e4neen ”apostolisen uskon puolustajana”. N\u00e4in kaikki ep\u00e4ilykset h\u00e4nen areiolaisuudestaan kumottiin. H\u00e4n kuoli vuonna 387. N\u00e4m\u00e4 asiat tiedet\u00e4\u00e4n varmuudella h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallinen tuotanto<\/strong><\/span><\/p>\n

Kyrilloksen kirjallinen j\u00e4\u00e4mist\u00f6 on v\u00e4h\u00e4inen. H\u00e4nen teostensa joukossa on kaksikymment\u00e4nelj\u00e4 Pyh\u00e4n Haudan kirkossa Jerusalemissa pidetty\u00e4 kasteopetuspuhetta: Procatechesis eli johdantokurssi kasteeseen valmistautuville, joka on pidetty suuren paaston aikana, Catecheses, 18 opetuspuhetta, ovat osoitetut kasteeseen valmistautuville sek\u00e4 Viisi mystist\u00e4 opetuspuhetta, tarkoitetut \u00e4sken kastetuille ja ne on pidetty p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolla vuonna 350. Joku kuulijoista on kirjoittanut tekstin muistiin pikakirjoituksella. Kyrillos ei ole korjaillut teksti\u00e4. Se selitt\u00e4nee puheissa esiintyv\u00e4t toistot sek\u00e4 asioiden osittaisen ep\u00e4systemaattisen esityksen. Mahdollisesti opetustekniset syyt ovat my\u00f6s vaikuttaneet asiaan. Kirkkois\u00e4n opetus on yksinkertaista, innostunutta ja syd\u00e4mellist\u00e4. N\u00e4m\u00e4 opetukset ovat eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hde, mit\u00e4 kallisarvoisin aarre, muinaisen kasteriituksen historiassa. Ne antavat luotettavan yhteenvedon Jerusalemissa tunnustetusta uskosta.<\/span><\/p>\n

Kyrillos piti my\u00f6skin saarnan ”Halvaantuneen parantamisesta” , joka on s\u00e4ilynyt j\u00e4lkipolville kokonaisena. Sen h\u00e4n on pit\u00e4nyt luultavasti ollessaan pappi. Saarna ja Opetuspuheet muistuttavat silmiinpist\u00e4v\u00e4sti toisiaan ilmaisutavaltaan. Samoin on s\u00e4ilynyt kolme katkelmaa saarnasta ”Kaanan h\u00e4ist\u00e4 Galileassa” sek\u00e4 yksi lainaus saarnasta tekstiin ”Menen Is\u00e4ni luo”. Kyrilloksen tunnettujen teosten luettelon t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ”Kirje keisari Konstantinukselle”, jossa on kuvaus ihmeellisest\u00e4, loistavasta valoristist\u00e4, joka n\u00e4kyi Jerusalemin yll\u00e4 7. toukokuuta vuonna 351:<\/span><\/p>\n

”Aivan niin\u00e4 pyh\u00e4n helluntaijuhlan p\u00e4ivin\u00e4, toukokuun nonae-p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (7. toukokuuta) suunnilleen kolmannella hetkell\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen suuri ristinmuotoinen valo ilmestyi taivaalle pyh\u00e4n Golgatan yl\u00e4puolella ulottuen \u00d6ljym\u00e4elle asti. Sit\u00e4 ei n\u00e4hnyt vain yksi tai kaksi, vaan se eritt\u00e4in selv\u00e4sti n\u00e4kyi koko kaupungin v\u00e4est\u00f6n edess\u00e4. Eik\u00e4 se , kuten saattaisi olettaa, h\u00e4vinnyt nopeasti ik\u00e4\u00e4n kuin jokin kuviteltu, vaan oli n\u00e4kyviss\u00e4 maan yl\u00e4puolella muutamia tunteja samalla s\u00e4ken\u00f6iden valoa auringon s\u00e4teiden yl\u00e4puolella. Varmuudella se olisi j\u00e4\u00e4nyt heilt\u00e4 huomaamatta ja k\u00e4tk\u00f6\u00f6n , ellei se olisi n\u00e4ytt\u00e4ytynyt niille, jotka n\u00e4kiv\u00e4t sen paljon kirkkaammin loistavana kuin aurinko, niin ett\u00e4 koko kaupungin v\u00e4est\u00f6 sy\u00f6ksyi kuin yhdest\u00e4 sopimuksesta Marttyyrikappeliin ilonsekaisen pelon valtaamina taivaallisesta n\u00e4yst\u00e4. Heit\u00e4 virtasi sis\u00e4lle, nuoria ja vanhoja, kaiken ik\u00e4isi\u00e4 miehi\u00e4 ja naisia … ei vain kristittyj\u00e4, vaan muualta Jerusalemiin vierailulle tulleita pakanoita, kaikki heist\u00e4 kuin yhdest\u00e4 suusta kohottaen ylistyshymnej\u00e4 Herrallemme Jeesukselle Kristukselle, Jumalan Ainosyntyiselle Pojalle, ihmeiden tekij\u00e4lle.” (Quasten:Patrology III, s.365)<\/span><\/p>\n

Kirjeen liitteen\u00e4 oleva ylistyslauselma, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ilmauksen ”yksiolemuksellinen Kolminaisuus”, on lis\u00e4tty my\u00f6hemmin. Kiinnostava piirre on my\u00f6s ohimennen tehty viittaus ”pelastusta t\u00e4ynn\u00e4 olevan Ristin l\u00f6yt\u00e4miseen” Konstantinos Suuren p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 asia mainitaan my\u00f6s Opetuspuheissa (4:10; 10:19 ja 13:4)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kyrillos teologina<\/strong><\/span><\/p>\n

Kyrillos ei ole kovinkaan omaper\u00e4inen teologi, mutta h\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 uskon opettajana ja todistajana. Vaikka aikanaan Kyrillosta ep\u00e4iltiin areiolaisuudesta, nykyisin yleisesti ollaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei h\u00e4nell\u00e4 ole ollut el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana areiolaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Opetuspuheissaan h\u00e4n ei koskaan puhu areiolaisuudesta ja h\u00e4n toistuvasti vastustaa sen opetuksia sek\u00e4 puolustaa ehdottomasti Is\u00e4n ja Pojan v\u00e4list\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 olemuksellista yhteytt\u00e4. H\u00e4n selv\u00e4sti opettaa (Catech. XI) Kristuksen jumaluudesta sek\u00e4 torjuu areiolaiset v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t, ett\u00e4 ”oli aika, jolloin H\u00e4nt\u00e4 ei ollut” ja ett\u00e4 H\u00e4n on Jumalan Poika ”lapseksi ottamisen kautta”. N\u00e4in Kyrilloksen opetus on sopusoinnussa nikealaisen uskon kanssa. H\u00e4n ei kuitenkaan koskaan k\u00e4yt\u00e4 Nikean uskontunnustuksen ”homoousios”- k\u00e4sitett\u00e4, varmastikin tarkoituksellisesti. Syyn\u00e4 on luultavasti se, ett\u00e4 h\u00e4n paheksui sellaisten sanojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, joita ei l\u00f6ydy apostolien ja evankelistojen kirjoituksissa Kyrillos opettaa, ett\u00e4 ihmisluonnon omaksunut Poika on t\u00e4ydellisesti meid\u00e4n luontomme kaltainen. Jos Kristus olisi vain Jumala, silloin olisimme pelastuksen ulkopuolella. Kristus on luonnoltaan kaksinainen, sek\u00e4 Jumala ett\u00e4 ihminen t\u00e4ydellisesti yhdistyneen\u00e4. H\u00e4n syntyi uudesta Eevasta, uudesta Neitseest\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen profetiat. Kasteen H\u00e4n pyhitti omalla kasteellaan. Jordan on evankeliumin alku. Kristuksen kuolema ristill\u00e4 ei ollut vain n\u00e4enn\u00e4inen. Vapaaehtoinen k\u00e4rsimys oli todellista. Synti sai alkunsa puusta ja p\u00e4\u00e4ttyi toiseen puuhun.<\/span><\/p>\n

Helluntaina ”Kirkon lohduttaja ja pyhitt\u00e4j\u00e4”, Pyh\u00e4 Henki laskeutui maailmaan. Vanhassa testamentissa ”armo oli isien kanssa”, ”mutta nyt se on vuodatettu kaikille.” Helluntaina apostolit saivat t\u00e4ydellisen ”tulen kasteen”. ”Hengellisten vesien runsaus” vuodatettiin maailmaan ja siit\u00e4 l\u00e4htien apostolit ja koko Kirkko ovat siit\u00e4 osalliset. Kirkko ”kokoaa ja yhdist\u00e4\u00e4 kaikki”. Se on katolinen, koska se ulottuu kaikkialle maailmankaikkeuteen. Se avaa iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n portit pyh\u00e4ss\u00e4 kasteessa ja muissa sakramenteissa.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 h\u00e4n opettaa:<\/span><\/p>\n

Vain Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4 yhdess\u00e4 Pojan kanssa on todellinen n\u00e4ky Jumalasta, ” tutkien kaiken, my\u00f6s Jumalan syvimm\u00e4t salaisuudet” (1 Kor 2:10), kuten my\u00f6s ainosyntyisell\u00e4 Pojalla on olennainen tieto Is\u00e4st\u00e4 yhdess\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen kanssa, kun H\u00e4n sanoo: ”eik\u00e4 Is\u00e4\u00e4 tunne kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo h\u00e4net ilmoittaa” (Mt 11:27). Sill\u00e4 H\u00e4nell\u00e4 on keskeinen visio ja H\u00e4n ilmoittaa Jumalan Hengen kautta kunkin ihmisen kykyjen mukaan. Ja n\u00e4in siksi, ett\u00e4 ainosyntyinen Poika on yhdess\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen kanssa samaa jumaluutta Is\u00e4n jumaluuden kanssa (Catech. VI: 6 )<\/span><\/p>\n

Kyrillos painottaa toistuvasti sit\u00e4, ett\u00e4 Henki on erillinen persoona: ”H\u00e4n, joka puhuu ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4, on el\u00e4v\u00e4, todella oleva ja toimiva” (Catech. 17:9; 28; 33; 34)<\/span><\/p>\n

Kastetta edelt\u00e4v\u00e4 opetus oli sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiallisesti dogmaattista. Kastettavan tuli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti antamansa kastetunnustus. Opetukseen kuului opetusta Pyh\u00e4st\u00e4 Kolminaisuudesta ja lunastuksesta, ihmisest\u00e4, sielusta ja ruumiista, moraalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja Pyhist\u00e4 Kirjoituksista. Apostoli Paavalin roomalaiskirjeen 6. luvun mukaisesti Kyrillos selitt\u00e4\u00e4 varhaiskristillist\u00e4 kasteliturgiaa. Syntisen upottaminen veteen on Kristuksen hautaan laskemisen kuva. Samoin my\u00f6s vedest\u00e4 nouseva nousee uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 Herran kanssa. Yhdist\u00e4en pyhien Paavalin ja Johanneksen teologian Kyrillos esitt\u00e4\u00e4 kasteen sek\u00e4 hautana ett\u00e4 \u00e4itin\u00e4:<\/span><\/p>\n

”Samalla kertaa te kuolitte ja synnyitte, ja niin pelastava vesi tuli teille sek\u00e4 haudaksi ett\u00e4 \u00e4idiksi. Se, mit\u00e4 Salomo on sanonut toisista, sopii teihinkin. H\u00e4nh\u00e4n sanoi: ”Aika on synty\u00e4 ja aika kuolla. Teille on tapahtunut p\u00e4invastoin: Aika on kuolla ja aika synty\u00e4. Kuolema ja syntym\u00e4 tapahtuivat yhtaikaa, niin ett\u00e4 syntym\u00e4nne kulki k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kuoleman kanssa. (Catech. myst. 2:4)”<\/span><\/p>\n

Kaste on Vanhan testamentin loppu ja Uuden alku. Se on on osallistumista Kristuksen kuolemaan ja yl\u00f6snousemukseen j\u00e4ljittelem\u00e4ll\u00e4 ja kuvan tavoin. Ihminen ja kaste ovat kumpikin kaksinaisia luonteeltaan. Vesikaste on ruumista varten ja Pyh\u00e4n Hengen kaste ruumiitonta sielua varten. Kasteessa kuolemme ja synnymme samalla kertaa. Kaste on meille hauta ja \u00e4iti samalla kertaa. Sielu syntyy uudelleen. Taivaan valtakunta valmistetaan meit\u00e4 varten. Ihmisest\u00e4 tulee valittu h\u00e4nen omasta tahdostaan. Kaste veden kautta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pelastukselle. Ainoastaan marttyyrit ovat poikkeus. Kastevesi ”kantaa Kristusta”. Veden pyhitt\u00e4minen tapahtuu kutsumalla avuksi Pyh\u00e4\u00e4 Kolminaisuutta. Kastetta ei voi uudistaa. Kasteen t\u00e4ydent\u00e4minen tapahtuu Hengen kasteella, \u00f6ljyll\u00e4 voitelemisella. Sama Henki, joka eukaristiassa tekee leiv\u00e4n ja viinin Kristuksen Ruumiiksi ja Vereksi, vaikutta voitelun sakramentissa. Se antaa hengellisen suojan sek\u00e4 ruumiille ett\u00e4 sielulle. Kyrillos nimitt\u00e4\u00e4 kastetta ”pyh\u00e4ksi h\u00e4vi\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi sinetiksi” ja on vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 kukaan ei voi pelastua kuin kasteen tai marttyyriuden kautta:<\/span><\/p>\n

”Ellei ihminen ota vastaan kastetta, h\u00e4nell\u00e4 ei ole pelastusta, paitsi ainoastaan marttyyreilla, jotka vastaanottivat valtakunnan, vaikkeiv\u00e4t astuneet kastealtaaseen. Sill\u00e4 kun Vapahtaja pelasti maailmankaikkeuden ristins\u00e4 avulla ja H\u00e4nen kylkens\u00e4 l\u00e4vistettiin, ” haavasta vuoti heti verta ja vett\u00e4” (Joh. 19:34) osoittamaan, ett\u00e4 rauhan aikana ihmiset tulee kastaa vedess\u00e4 ja vainojen aikana omassa veress\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 Vapahtaja puhui tarkoituksellisesti marttyyriudesta kasteena, kun H\u00e4n sanoi: ”Onko teist\u00e4 juomaan sit\u00e4 maljaa, jonka min\u00e4 juon? Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?” (Mk. 10:38). Lis\u00e4ksi marttyyrit tunnustivat uskonsa, ” koko maailman katseltavina, enkelien ja ihmisten” (1 Kor. 4:9) (Procatech. XVI).<\/span><\/p>\n

Kyrillos opettaa selvemmin kuin kukaan aikaisemmin Kristuksen todellisesta l\u00e4sn\u00e4olosta eukaristiassa . Ensimm\u00e4isen\u00e4 teologina h\u00e4n opettaa leiv\u00e4n ja viinin muuttumisesta Kristuksen Ruumiiksi ja Vereksi viittaamalla veden muuttumiseen viiniksi Kaanassa:<\/span><\/p>\n

”Kerran Kristus muutti viittauksellaan veden viiniksi Galilean Kaanassa, eik\u00f6 H\u00e4n pystyisi muuttamaan viini\u00e4 vereksi?”(Catech.myst. IV: 2)<\/span><\/p>\n

Muuttuminen tapahtuu papin kutsuessa Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 uhrilahjojen p\u00e4\u00e4lle :<\/span><\/p>\n

”Eukaristian leip\u00e4 ja viini ennen Jumalallisen Kolminaisuuden pyh\u00e4\u00e4 avuksihuutamista on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n leip\u00e4\u00e4 ja viini\u00e4, mutta avuksihuutamisen j\u00e4lkeen leiv\u00e4st\u00e4 tulee Kristuksen Ruumis ja viinist\u00e4 Kristuksen Veri” (Catech. Myst. V: 7)<\/span><\/p>\n

Kiinnostavaa on, ett\u00e4 Kyrillos k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 eukaristian hengelliseksi ja sovitusuhriksi, verett\u00f6m\u00e4ksi palvelukseksi, joka esirukouksen muodossa uhrataan kaikkien apua tarvitsevien, jopa kuolleiden puolesta. H\u00e4n my\u00f6skin ensimm\u00e4isen\u00e4 teologina nimitt\u00e4\u00e4 eukaristia-uhria ”pelottavaksi” ja ”pelkoa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi”, mik\u00e4 k\u00e4sitys ilmenee my\u00f6s muualla, mm. apostolisissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 pyh\u00e4ll\u00e4 Johannes Krysostomoksella. Eukaristiassa tulemme Kristuksen kantajiksi, koska Ruumis ja Veri annetaan meille. Ehtoolliseen tulisi osallistua jatkuvasti.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kyrillos opettajana ja kasvattajana<\/strong><\/span><\/p>\n

Vaikka maailma ja olosuhteet muuttuvat nopeasti, ihmisluonto muuttuu hitaasti ja v\u00e4h\u00e4n. Kasvatus on v\u00e4hemm\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin keino ja sen tarkoitus on kykyjen kehitt\u00e4minen. Kyrillos pit\u00e4\u00e4 terveen ajattelun kyky\u00e4 arvokkaimpana. Katekeettisista opetuspuheista k\u00e4y ilmi selv\u00e4sti, ett\u00e4 Kyrillos kannustaa oppilaitaan ajattelemaan, ryhtym\u00e4\u00e4n \u00e4lyllisiin ponnisteluihin, totuttamaan tahtoaan kuriin ja pyrkim\u00e4\u00e4n terveen arvostelukyvyn hankkimiseen.<\/span><\/p>\n

Vaikka Athanasioksen vuonna 341 kirjoittama ”Kiertokirje” v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kristillisen kirkon olleen eritt\u00e4in j\u00e4rjest\u00e4ytyneen tuohon aikaan, kuitenkin aika, jolloin Kyrillos toimi, oli eritt\u00e4in sekava ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4. Kaikkein luultavimmin ensimm\u00e4inen opetuspuhe pidettiin paaston ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, maanantaina, ja kahdestoista suuren perjantain y\u00f6n\u00e4, ”suuren sapatin” aattona, lauantaina, joka vastaa nykyist\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 lauantaita. Viimeisen opetuspuheen alkuvirkkeet k\u00e4sittelev\u00e4tkin p\u00e4\u00e4si\u00e4isen merkityst\u00e4: ”Kaikkien hyvien tekojen juuri on yl\u00f6snousemuksen toivo” (Catech. XVIII: 1). Mystisi\u00e4 opetuspuheita on viisi. Ensimm\u00e4inen k\u00e4sittelee kristillisi\u00e4 mysteereit\u00e4 . Toinen k\u00e4sittelee kastetta, kolmas voitelua, nelj\u00e4s Kristuksen Ruumista ja Verta, viides ja viimeinen kristillist\u00e4 liturgiaa sis\u00e4lt\u00e4en eukaristian sakramentin palvelumenot. N\u00e4m\u00e4 opetuspuheet ovat arvokkaita todistuskappaleita sakramenttien toimittamisesta ja id\u00e4n kirkon opeista nelj\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla.<\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 opetuspuheet olivat varhaisina vuosisatoina kristillisen kirkon t\u00e4ydemmist\u00e4 etuoikeuksista osallisiksi pyrkiville annettu ensimm\u00e4inen ja ainoa t\u00e4ydellinen kasvatuskurssi. Protocatechesis eli opetuspuheiden Alkusanat ovat t\u00e4ynn\u00e4 esimerkkej\u00e4 Kyrilloksen opetusmenetelm\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kyrilloksen kuulijakunta koostui katekumeeneista, jotka kuuluivat eri rotuihin ja ammattikuntiin ja olivat k\u00e4sityskyvylt\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n hyvinkin erilaisia. On monen tyyppisi\u00e4 opettajia. Jotkut lapsia opettavat toimivat oppilaiden kanssa poistamalla oppimisen polulta kaikki kivet ja hankaluudet, ep\u00e4tasaisuudet ja vastukset. Toiset taas ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 luonnollinen tapa on paras, sill\u00e4 vaarat ja houkutukset kohdistuvat lapseen ja houkutukset vet\u00e4v\u00e4t puoleensa. Niihin pit\u00e4\u00e4 totuttaa oppivaa lasta, koska ne varmuudella piiritt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6hemminkin. Kyrillos opettaessaan valitsee keskitien. H\u00e4nen puheensa avaussanoissa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota selv\u00e4sti erottuva kannustuksen \u00e4\u00e4ni: H\u00e4nen kehotuksissaan ei ole mit\u00e4\u00e4n yksitoikkoista, vaikeaa, pitk\u00e4veteist\u00e4 ja torjuvaa. Ne on h\u00f6ystetty toivolla, valoisuudella ja l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4: ”Yll\u00e4nne on jo siunauksen tuoksu, teill\u00e4, jotka pian valaistaan: olette jo ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hengellisi\u00e4 kukkia punoaksenne taivaalliset kruunut; Pyh\u00e4n Hengen tuoksu on jo puhallettu yllenne; olette jo kokoontuneet yhteen Kuninkaan palatsin eteishalliin”.(Procatech. I).<\/span><\/p>\n

Rohkaiseva s\u00e4vy on vallitsevana. H\u00e4n pyrkii hienotunteisesti kosketuksiin kasteoppilaidensa kanssa ensi hetkest\u00e4 alkaen. Tuohon rohkaisuun h\u00e4n kuitenkin liitt\u00e4\u00e4 heti varoituksen: ”Sill\u00e4 kukat ovat jo ilmestyneet puihin, l\u00f6ydett\u00e4k\u00f6\u00f6n my\u00f6s hedelm\u00e4t t\u00e4ysin kehittynein\u00e4” (Procatech. I).Kyrillos ei ajattele vain tahdon ja tunteen vaikeuksia opettaessaan, vaan my\u00f6s \u00e4lyllisi\u00e4 vaikeuksia. H\u00e4n on selvill\u00e4 my\u00f6s tarkkavaisuuden, muistin ja ajattelun merkityksest\u00e4: ”Sinulta per\u00e4t\u00e4\u00e4n rehellisi\u00e4 tarkoitusperi\u00e4: sill\u00e4 jos kehosi on paikalla, mutta mielesi ei, siit\u00e4 ei ole sinulle mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4” (Procatech. I) My\u00f6hemmin h\u00e4n kehottaa viel\u00e4kin selvemmin ponnistelemaan: ”Varo, ettei sinulla ole uskovaisen nime\u00e4, mutta uskottoman tahto. Olet ryhtynyt kilpailuun, ahertamaan kilpailemalla: toista sellaista mahdollisuutta sinulle ei tule” (Procatech. VI). H\u00e4n jatkaa esimerkein: ”Kuvittele, ett\u00e4 sinulla on ty\u00f6st\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja huonoa kultaa, johon on sekoittuneena eri aineita, kuparia ja tinaa ja rautaa ja lyijy\u00e4. Yrit\u00e4mme saada pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kultaa. Voidaanko kulta puhdistaa vieraista aineista tuletta?” (Procatech.IX) N\u00e4in h\u00e4n vetoaa sulattajan ja puhdistajan kokemukseen, joka saattavat olla kuuntelemassa yht\u00e4 lailla katekumeenina. Mahdollisuus, ett\u00e4 siell\u00e4 oli sellaisia pyh\u00e4n Kyrilloksen edess\u00e4 vahvistuu, kun h\u00e4n palaa uudelleen t\u00e4h\u00e4n kielikuvaan (Procat. XV): ”Puhdistukoon teid\u00e4n mielenne kunnioitukseen kuin tulessa; taottakoon sieluanne kuin metallia; taottakoon pois ep\u00e4uskon uppiniskaisuus; tippukoot raudan tarpeettomat suomut pois ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n puhdas aine; pyyhitt\u00e4k\u00f6\u00f6n pois raudan ruoste ja j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n j\u00e4ljelle puhdas metalli”. (Procatech. XV)<\/span><\/p>\n

Ja sitten viel\u00e4 viimeisen\u00e4 ponnistuksena saada kuulijat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heid\u00e4n edess\u00e4\u00e4n olevan ty\u00f6n luonne, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkki\u00e4, joka vetoaisi h\u00e4nen kuulijoihinsa olivatpa he talon suunnittelijoita, tekij\u00f6it\u00e4 tai asukkaita: ”Kuvitelkaa, olkaa niin hyv\u00e4t , ett\u00e4 opettaminen on er\u00e4\u00e4nlaista rakentamista: Jos emme tue rakennusta yhteen tavanomaisilla rakenteilla, jottei mit\u00e4\u00e4n reiki\u00e4 olisi ja ettei rakennuksesta tulisi ep\u00e4kelpo, ei edes edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4mme ole merkityst\u00e4. Mutta kivi asetetaan kiven per\u00e4\u00e4n suunnitelman mukaan, ja nurkka sopii toisen nurkan kanssa yhteen, ja hiomalla pois ep\u00e4tasaisuudet rakennus tulee kohoamaan sill\u00e4 tavoin tasaisesti. Samalla tavoin tuomme sinulle ik\u00e4\u00e4n kuin tiedon kivi\u00e4 rakennukseksi. Sinun tulee kuulla el\u00e4v\u00e4st\u00e4 Jumalasta, sinun tulee kuulla viimeisest\u00e4 tuomiosta, Kristuksesta ja yl\u00f6snousemuksesta. Ja my\u00f6hemmin keskustellaan monista asioista per\u00e4j\u00e4lkeen , joista nyt mainitaan yksitellen, my\u00f6hemmin ne esitet\u00e4\u00e4n sopivina kokonaisuuksina. Mutta ellette sovita niit\u00e4 yhteen kokonaisuudeksi ja muista, mik\u00e4 on ensiksi ja mik\u00e4 vasta sitten, rakennuksen kyll\u00e4 voi pystytt\u00e4\u00e4, mutta tulet huomaamaan rakennuksen ep\u00e4kelvoksi (Procat.XI).<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos pit\u00e4\u00e4 kiinni kahdesta opetuksen perusperiaatteesta: ensimm\u00e4inen on tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, mit\u00e4 seuraa ja toiseksi saada toteutetuksi tarkoituksellisesti toistaen opetuspuheen sis\u00e4lt\u00f6.<\/span><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen opetuspuheen sanat puheen alussa tuovat esille esitelm\u00e4n p\u00e4\u00e4ajatuksen \u2013 Peseytyk\u00e4\u00e4, puhdistautukaa. Odotuksia t\u00e4ynn\u00e4 olevia kasteoppilaat, jotka ovat innokkaina saamaan selville uuden opin, houkutellaan lyhyesti tiedolla, ett\u00e4 heilt\u00e4 vaaditaan jotakin, heti ja kaikilta. Yh\u00e4 uudelleen pyh\u00e4 Kyrillos t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 heille vaivann\u00e4\u00f6n, puhdistautumisen ja itsekurin l\u00e4ksy\u00e4 : ”Te, jotka olette pukeutuneet rikkomustenne karkeaan asuun … peseytyk\u00e4\u00e4, puhdistautukaa” (Catech. I:1). ”Jos joku t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on synnin orja, valmistautukoon viipym\u00e4tt\u00e4 uskon kautta syntym\u00e4\u00e4n uudelleen vapauteen ja lapseksi ottamiseen” (Catech. I: 2). ”Herra merkiten luetteloon sielut tutkii niiden aikomukset, ja jos joku on salaisesti tekopyh\u00e4, H\u00e4n torjuu ihmisen sopimattomana palvelukseensa. Mutta jos H\u00e4n huomaa jonkun arvolliseksi, sille H\u00e4n heti antaa armonsa” (Catech. I:3). ”Heitt\u00e4k\u00e4\u00e4 mielest\u00e4nne pois kaikki maalliset huolet, sill\u00e4 olet liikkeell\u00e4 sielusi t\u00e4hden” (Catech. I : 5). ”Kamppaile sielusi t\u00e4hden, erityisesti sellaisina aikoina kuin nyt” (Catech. I : 6) Koko t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen opetuspuhe sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuusi lyhytt\u00e4 tekstin kappaletta. Ei ole liiottelua sanoa, ett\u00e4 pyh\u00e4 Kyrillos on t\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4nyt yhden aiheen niin selv\u00e4sti, sellaisella harkitulla toistolla ja yksityiskohtaisuudella, ett\u00e4 kukaan kuulija, \u00e4lylt\u00e4\u00e4n erityisen vajavainenkaan ei joutuisi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n saamatta tiet\u00e4\u00e4 haluttua opetusta. Ja se on hyv\u00e4n opetuksen mittapuu.<\/span><\/p>\n

Toisen opetuspuheen teema on: ”Mit\u00e4 vastaan vaivann\u00e4k\u00f6 tulee suunnata?” Puheen avaussanoista se k\u00e4y heti ilmi: ”Pelj\u00e4tt\u00e4v\u00e4 asia on synti” (Catech. II:1)<\/span><\/p>\n

Kolmas puhe vastaa kysymykseen, kuinka syntien anteeksiantaminen saavutetaan: Kasteen kautta. Lyhyesti sanoen n\u00e4m\u00e4 kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 opetuspuhetta osoittavat kasteoppilaille kolme p\u00e4\u00e4asiaa: 1. ett\u00e4 uusi el\u00e4m\u00e4 on taistelua, jossa heilt\u00e4 vaaditaan vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4, 2. taistelun luonteen ja syyn, sek\u00e4 parannusl\u00e4\u00e4kkeen olemassaolon, 3. parannusl\u00e4\u00e4kkeen luonteen, toiminnan ja vaikutuksen.<\/span><\/p>\n

Nelj\u00e4nnen puheen aihe on puhtaasti \u00e4lyllinen. H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 se yhteis\u00f6, johon kasteoppilaat ovat liittym\u00e4ss\u00e4, rakentuu perustalle, jota voisi melkein kutsua \u00e4lylliseksi perustaksi. Kristillinen el\u00e4m\u00e4 ei ole vain tunneasia tai innostuksen kohde. Se on my\u00f6s ajattelua vapaana kaavoista. ”Jumalisuuden j\u00e4rjestys muodostuu n\u00e4ist\u00e4 kahdesta asiasta, hurskaasta Jumalan hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 opista ja hyveen harjoittamisesta; eik\u00e4 Jumala hyv\u00e4ksy oppeja erill\u00e4\u00e4n hyvist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4, eik\u00e4 Jumala hyv\u00e4ksy tekoja, joita hurskaat opit eiv\u00e4t tee t\u00e4ydellisiksi” (Catech. IV:2).<\/span><\/p>\n

Viides opetuspuhe on uskosta ja sen paikka kurssissa on hyvin harkittu.<\/span><\/p>\n

Opettajan ja kasvattajana Kyrillos osoittaa esityksess\u00e4\u00e4n jaksottaista j\u00e4rjestelm\u00e4llisyytt\u00e4, harjaantunutta \u00e4ly\u00e4, joka yhdist\u00e4\u00e4 totuutta toiseen totuuteen, johdonmukaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, kuvauksen rikkautta ja ilmaisutavan osuvuutta. H\u00e4n kuvaa asioita selke\u00e4sti, sijoittaa opetukseensa rohkaisua ja varoituksia, vetoaa \u00e4lyyn, tahtoon ja tunteeseen, valaisee huolellisesti tuntematonta tunnetulla osuvin kuvauksin<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Kyrilloksen kirjallista kyvykkyytt\u00e4, opetuksen virheett\u00f6myytt\u00e4 ja halua harjaannuttaa oppilaidensa makua kuvaa seuraava tekstikappale: ”Sill\u00e4 yksi l\u00e4hde kasteli koko paratiisin, ja yksi ja sama sade tulee alas koko maan p\u00e4\u00e4lle. Kuitenkin se muuttuu liljan valkoisuudeksi ja ruusunpunaksi ja orvokkien ja hyasinttien violetiksi ja erilaisuudeksi ja vaihtelevuudeksi eri lajeissa. Niinp\u00e4 se on yht\u00e4 palmupuussa ja toista viiniss\u00e4 ja kaikkea kaikissa asioissa. Ja kuitenkin se on luonnoltaan yksi, ei itsest\u00e4\u00e4n erilainen. Sill\u00e4 sade ei muuta itse\u00e4\u00e4n ja tule alas ensin toisenlaisena ja sitten toisenlaisena, vaan sovittautuen kaikkien asioiden mukaan, jotka sen vastaanottavat, siit\u00e4 tulee jokaiseen sopiva. Niin my\u00f6skin Pyh\u00e4 Henki, yksi ja yht\u00e4 luontoa oleva ja jakamaton, jakaa jokaiselle armonsa, tahtonsa mukaan. ” (Catech. XIII: 12):<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Cyril of Jerusalem: Catechetical Lectures. PNF. Ser II. Vol. VII. The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/span><\/p>\n

Socrates:Ecclesiastical History. PNF. Ser II Vol.II. The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/span><\/p>\n

Sozomenos: Ecclesiastical History. PNF. Ser II Vol.II. The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/span><\/p>\n

Theodoret: Ecclesiastical History. PNF. Ser II Vol. III. The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/span><\/p>\n

Quasten J. Patrology. Vol. III. The Golden Age of Greek Patristic Literature.1986<\/em><\/span><\/p>\n

Jarmo Hakkarainen: Pyh\u00e4 Kyrillos Jerusalemilainen kirkon mysteerioiden opettajana ERGA 1997-1998 Joensuun Yliopiston Ortodoksisen Teologian Vuosikirja, ss.120- 127<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Julkaistu Ortodoksinen kulttuuri-lehdess\u00e4 N:o 3\/ 2003<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4nvaiheet Kreikkalaisen Minean mukaan pyh\u00e4 Kyrillos syntyi n. 315 Jerusalemissa tai l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ”hurskaista vanhemmista, jotka tunnustivat ortodoksista uskoa, ja h\u00e4net<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-42","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":974,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions\/974"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}