{"id":4172,"date":"2026-07-26T07:06:58","date_gmt":"2026-07-26T04:06:58","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4172"},"modified":"2026-07-26T07:06:58","modified_gmt":"2026-07-26T04:06:58","slug":"joh-316-21-jumalan-rakkaus-tulee-valoksi-maailmaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/26\/joh-316-21-jumalan-rakkaus-tulee-valoksi-maailmaan\/","title":{"rendered":"Joh 3:16-21: Jumalan rakkaus tulee valoksi maailmaan"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> Jumalan rakkaus tulee valoksi maailmaan<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Joh 3:16-21<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 evankeliumi vie meid\u00e4t kristillisen uskon syd\u00e4meen: Jumalan rakkauteen, joka ei j\u00e4\u00e4 tunteeksi eik\u00e4 ajatukseksi, vaan tulee maailmaan Poikana. Kristus sanoo, ett\u00e4 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, ett\u00e4 H\u00e4n antoi ainoan Poikansa, jotta jokainen, joka uskoo H\u00e4neen, ei hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 ei ole vain yksi lohduttava lause, vaan koko pelastushistorian ydin: Jumala ei katso maailmaa vihollisena, vaan sairastuneena luomakuntana, jonka H\u00e4n tahtoo parantaa.<\/p>\n<p>Jeesus halusi opettaa, ett\u00e4 pelastus alkaa Jumalan aloitteesta. Ihminen ei kiipe\u00e4 omin voimin taivaaseen, vaan Jumala laskeutuu ihmisen luo. Is\u00e4 antaa Poikansa, ei siksi, ett\u00e4 maailma olisi ansainnut sen, vaan siksi, ett\u00e4 Jumalan olemus on rakkaus. T\u00e4m\u00e4 rakkaus ei ole heikkoa hyv\u00e4ksymist\u00e4, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisen pimeyteen, vaan pelastavaa valoa, joka kutsuu ihmisen totuuteen.<\/p>\n<p>Kristus sanoo my\u00f6s, ettei Jumala l\u00e4hett\u00e4nyt Poikaansa tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ettei tuomiota olisi. Tuomio syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 valo tulee maailmaan ja ihminen joutuu valitsemaan, rakastaako h\u00e4n valoa vai pimeytt\u00e4. Kristus ei paljasta synti\u00e4mme n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4kseen meit\u00e4, vaan parantaakseen meid\u00e4t. Kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tuo haavan p\u00e4iv\u00e4nvaloon, jotta se voidaan puhdistaa, niin Kristus tuo syd\u00e4men salaisuudet valoon, jotta ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 hallitsisi meit\u00e4.<\/p>\n<p>Usko ei siis ole vain mielipide Jeesuksesta. Se on luottamusta, suostumista valoon ja el\u00e4m\u00e4n antamista Kristukselle. Se, joka \u201ctekee totuuden\u201d, tulee valoon. T\u00e4m\u00e4 ilmaus on t\u00e4rke\u00e4: totuus ei ole vain ajateltava asia, vaan elett\u00e4v\u00e4 todellisuus. Kristitty ei vain tunnusta oikeaa oppia, vaan astuu valoon katumuksen, rukouksen ja rakkauden tekojen kautta.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4t is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jumalan ihmisrakkauden syvimm\u00e4n ilmoituksen. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Jumala antaa rakkaimpansa niiden puolesta, jotka olivat et\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4nest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ettei pelastus ole ihmisen ansio, vaan jumalallisen armon lahja. Mutta Krysostomos lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lahja on otettava vastaan uskolla ja el\u00e4m\u00e4n muutoksella.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Athanasios Suuri ymm\u00e4rsi Pojan l\u00e4hett\u00e4misen ihmiseksi tulemisen salaisuutena: Jumalan Sana tuli ihmiseksi, jotta ihminen voisi tulla osalliseksi Jumalan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kristus ei pelasta meit\u00e4 ulkoap\u00e4in annetulla julistuksella, vaan yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmisluonnon itseens\u00e4. H\u00e4n ottaa meid\u00e4n kuolevaisuutemme, jotta antaisi meille oman kuolemattomuutensa.<\/p>\n<p>Is\u00e4t opettavat my\u00f6s, ett\u00e4 valo on Kristus itse. Pyh\u00e4 Gregorios Teologi sanoo, ett\u00e4 Jumalan valo ei tuhoa sit\u00e4, mik\u00e4 antaa sen puhdistaa itse\u00e4\u00e4n, mutta se polttaa sen, mik\u00e4 takertuu pimeyteen. Sama aurinko sulattaa vahan ja kovettaa saven. N\u00e4in Kristuksen valo tulee kaikille, mutta ihmisen syd\u00e4men asenne ratkaisee, tuleeko siit\u00e4 pelastus vai tuomio.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 evankeliumi on meille kutsu luopua pimeyden rakastamisesta. Pimeys ei ole vain suuria syntej\u00e4, vaan my\u00f6s niit\u00e4 salaisia alueita, joita emme tahdo antaa Kristukselle: katkeruutta, ylpeytt\u00e4, h\u00e4pe\u00e4\u00e4, ep\u00e4uskoa, itsekkyytt\u00e4 ja pelkoa. Usein ihminen pelk\u00e4\u00e4 valoa, koska h\u00e4n luulee sen merkitsev\u00e4n hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Mutta Kristuksen valo ei ole teloittajan soihtu, vaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin lamppu.<\/p>\n<p>Pelastuksemme alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 uskallamme tulla Kristuksen eteen sellaisina kuin olemme. Katumus on valoon astumista. Synnintunnustus on valoon astumista. Anteeksiantaminen on valoon astumista. Pyh\u00e4 ehtoollinen on valoon astumista, sill\u00e4 siin\u00e4 Kristus antaa meille itsens\u00e4, valon ja el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen.<\/p>\n<p>Jumala ei antanut Poikaansa siksi, ett\u00e4 me j\u00e4isimme hukkaan, vaan siksi ett\u00e4 el\u00e4isimme. Siksi \u00e4lk\u00e4\u00e4mme tehk\u00f6 syd\u00e4mest\u00e4mme lukittua huonetta. Avatkaamme ovet Kristukselle. Kun H\u00e4nen valonsa p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n, se voi aluksi paljastaa p\u00f6lyn ja haavat, mutta juuri siin\u00e4 alkaa parantuminen.<\/p>\n<p>Tulkaa siis valoon. Uskokaa Poikaan, ei vain sanoilla, vaan el\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Tehk\u00e4\u00e4 totuutta: rukoilkaa, katukaa, rakastakaa, antakaa anteeksi ja l\u00e4hestyk\u00e4\u00e4 ehtoollisen maljaa n\u00f6yr\u00e4sti. Silloin pimeys v\u00e4istyy, ja meiss\u00e4 alkaa loistaa se iankaikkinen el\u00e4m\u00e4, jota varten Jumala rakkaudessaan antoi ainoan Poikansa. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jumalan rakkaus tulee valoksi maailmaan Joh 3:16-21 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4m\u00e4 evankeliumi vie meid\u00e4t kristillisen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-4172","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorised"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4172","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4172"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4172\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4173,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4172\/revisions\/4173"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4172"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4172"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4172"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}