{"id":4139,"date":"2026-07-25T19:23:24","date_gmt":"2026-07-25T16:23:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4139"},"modified":"2026-07-25T19:23:24","modified_gmt":"2026-07-25T16:23:24","slug":"lk-2239-42-45-231-alkoon-tapahtuko-minun-tahtoni-vaan-sinun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-2239-42-45-231-alkoon-tapahtuko-minun-tahtoni-vaan-sinun\/","title":{"rendered":"Lk 22:39-42; 45; 23:1: \u00c4lk\u00f6\u00f6n tapahtuko minun tahtoni vaan sinun"},"content":{"rendered":"

\u00c4lk\u00f6\u00f6n tapahtuko minun tahtoni vaan sinun<\/strong><\/p>\n

Lk 22:39-42; 45; 23:1<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 pyh\u00e4 evankelista vie meid\u00e4t Getsemaneen ja siit\u00e4 Herran vangitsemiseen, kuulusteluihin ja hylk\u00e4\u00e4miseen asti. Jeesus vet\u00e4ytyy \u00d6ljym\u00e4elle, kuten h\u00e4nell\u00e4 oli tapana, ja kehottaa opetuslapsiaan rukoilemaan, etteiv\u00e4t he joutuisi kiusaukseen. Sitten h\u00e4n itse polvistuu ja rukoilee: \u201cIs\u00e4, jos tahdot, ota t\u00e4m\u00e4 malja minulta pois. \u00c4lk\u00f6\u00f6n kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.\u201d<\/em> Kun h\u00e4n palaa opetuslasten luo, h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t nukkumasta murheen uuvuttamina. Pian saapuu Juudas v\u00e4kijoukon kanssa, Jeesus vangitaan, Pietari kielt\u00e4\u00e4 h\u00e4net, Herran kasvoihin ly\u00f6d\u00e4\u00e4n, h\u00e4nt\u00e4 pilkataan, ja lopulta h\u00e4net vied\u00e4\u00e4n neuvoston eteen, joka luovuttaa h\u00e4net Pilatukselle.<\/p>\n

Ihmisen pelastus tapahtuu h\u00e4nen t\u00e4ydellisen kuuliaisuutensa kautta; siell\u00e4 miss\u00e4 ensimm\u00e4inen Aadamin suku tahtoi el\u00e4\u00e4 oman tahtonsa mukaan, uusi Aadam alistaa inhimillisen tahtonsa t\u00e4ydellisesti Is\u00e4n tahtoon, kantaa vapaaehtoisesti k\u00e4rsimyksen maljan ja pysyy uskollisena silloinkin, kun opetuslapset nukkuvat, yst\u00e4v\u00e4 kavaltaa ja maailma tuomitsee.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 evankeliumi vie meid\u00e4t syv\u00e4lle Herramme k\u00e4rsimyksen salaisuuteen. Getsemane ei ole vain yksi surullinen hetki ennen risti\u00e4, vaan paikka, jossa ihmiskunnan pelastus tulee n\u00e4kyviin hyvin syv\u00e4ll\u00e4 tavalla. Siell\u00e4 Kristus rukoilee, opetuslapset nukkuvat, kavaltaja l\u00e4hestyy, ja koko pimeys alkaa sulkeutua h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen. Mutta juuri siell\u00e4 Jeesus tahtoi opettaa, mit\u00e4 merkitsee todellinen kuuliaisuus, todellinen rukous ja todellinen rakkaus.<\/p>\n

Kun Jeesus sanoo: \u201cIs\u00e4, jos tahdot, ota t\u00e4m\u00e4 malja minulta pois\u201d, <\/em>h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille todellisen ihmisyytens\u00e4. H\u00e4n ei n\u00e4yttele k\u00e4rsimyst\u00e4, vaan kohtaa sen koko inhimillisess\u00e4 todellisuudessaan.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Athanasios Suuri ja my\u00f6hemmin pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja opettavat, ett\u00e4 Kristuksessa ihmisluonto kaikkine luonnollisine tuntoineen on todellinen, mutta se ei kapinoi Jumalaa vastaan. Siksi rukous jatkuu: \u201c\u00c4lk\u00f6\u00f6n kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.\u201d<\/em> Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 pelastus tapahtuu siell\u00e4, miss\u00e4 inhimillinen tahto paranee tottelevaisuudessa. Siin\u00e4, miss\u00e4 Aadam lankesi oman tahtonsa seuraamiseen, Kristus parantaa ihmisen tahdon kuuliaisuudellaan.<\/p>\n

Getsemanessa n\u00e4kyy my\u00f6s opetuslasten heikkous. He nukkuvat murheensa alla, vaikka Herra kehottaa heit\u00e4 rukoilemaan, etteiv\u00e4t joutuisi kiusaukseen.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos huomauttaa, ettei Kristus moiti heit\u00e4 armottomasti, vaan opettaa lempe\u00e4sti, ett\u00e4 ilman rukousta ihminen j\u00e4\u00e4 alttiiksi lankeemukselle. Jeesus tahtoi opettaa, ettei hengellinen el\u00e4m\u00e4 kest\u00e4 yksist\u00e4\u00e4n omalla innolla tai hyvill\u00e4 aikomuksilla. Pelastuksen kannalta rukous on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ilman sit\u00e4 syd\u00e4n turtuu ja ihminen horjuu koetuksen hetkell\u00e4.<\/p>\n

Kun Juudas saapuu ja antaa suudelman, pimeys tulee l\u00e4helle pyh\u00e4n merkiss\u00e4. Is\u00e4t ovat n\u00e4hneet t\u00e4ss\u00e4 synnin hirvitt\u00e4v\u00e4n luonteen: pahakin osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4heisyyden ja uskonnollisuuden muotoa. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 ulkoinen l\u00e4heisyys h\u00e4neen ei yksin riit\u00e4, jos syd\u00e4n on vieraantunut. Pelastus ei ole muodollista uskonnollisuutta, vaan uskollisuutta syd\u00e4mess\u00e4.<\/p>\n

Pietarin kielt\u00e4minen tekee saman asian toisella tavalla n\u00e4kyv\u00e4ksi. H\u00e4n rakasti Herraa, mutta luotti itseens\u00e4 enemm\u00e4n kuin rukoukseen.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen n\u00e4kee Pietarissa koko kirkon peilin: ihminen on heikko, mutta Kristuksen katse voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 parannukseen. Jeesus tahtoi opettaa, ettei lankeemus ole viimeinen sana, jos ihminen antaa Herran katseen murtaa syd\u00e4mens\u00e4.<\/p>\n

Kun Kristusta pilkataan, ly\u00f6d\u00e4\u00e4n ja vied\u00e4\u00e4n tuomittavaksi, h\u00e4n ei lakkaa olemasta Herra.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Efraim Syyrialainen sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n seisoo sidottuna vapauttaakseen sidotut. Juuri h\u00e4nen hiljaisessa k\u00e4rsimisess\u00e4\u00e4n alkaa n\u00e4ky\u00e4 voitto. Jeesus tahtoi opettaa, ettei pelastus synny v\u00e4kivallasta tai puolustautumisesta, vaan rakkaudesta, joka kest\u00e4\u00e4 loppuun asti.<\/p>\n

Getsemane ja vangitsemisen y\u00f6 paljastavat sek\u00e4 ihmisen heikkouden ett\u00e4 Jumalan uskollisuuden.<\/p>\n

Pelastus on siin\u00e4, ett\u00e4 Kristus, uusi Aadam, suostuu Is\u00e4n tahtoon meid\u00e4n puolestamme, kantaa vapaaehtoisesti k\u00e4rsimyksen maljan, pysyy uskollisena keskell\u00e4 kavallusta, pelkoa ja pilkkaa, ja n\u00e4in parantaa tottelemattoman ihmisluonnon, jotta mekin voisimme h\u00e4nen armossaan oppia sanomaan: \u201cTapahtukoon sinun tahtosi.\u201d<\/em> Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4lk\u00f6\u00f6n tapahtuko minun tahtoni vaan sinun Lk 22:39-42; 45; 23:1 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 pyh\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4139","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4139"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4140,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4139\/revisions\/4140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}