{"id":41,"date":"2012-02-04T15:44:56","date_gmt":"2012-02-04T15:44:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/klemens-aleksandrialainen-kristillisen-kasvatuksen-uranuurtaja\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"klemens-aleksandrialainen-kristillisen-kasvatuksen-uranuurtaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/klemens-aleksandrialainen-kristillisen-kasvatuksen-uranuurtaja\/","title":{"rendered":"Klemens Aleksandrialainen – kristillisen kasvatuksen uranuurtaja"},"content":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4nvaiheet<\/strong><\/p>\n

Klemens Aleksandrialainen, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Titus Flavius Clemens, oli syntyj\u00e4\u00e4n kreikkalainen. H\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 sijoittuu vuosien 140 ja 150 v\u00e4lille. Kotikaupunki oli luultavasti Ateena. Suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n h\u00e4n eli Aleksandriassa. Vuonna 202 tai 203 h\u00e4n l\u00e4hti sielt\u00e4 lopullisesti n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti vastustajiensa pakottamana. Kristittyj\u00e4 ja heid\u00e4n l\u00e4hetysjulistustaan vastustettiin ja t\u00e4m\u00e4 vastustus voimistui keisari Septimus Severuksen (146 – 211) aikana. H\u00e4n vaelteli opintomatkoillaan valtakunnan kreikkaa puhuvissa maakunnissa V\u00e4h\u00e4st\u00e4- Aasiasta aina Etel\u00e4-Italiaan ja Egyptiin saakka. Aleksandriassa h\u00e4n tapasi etsim\u00e4ns\u00e4 henkil\u00f6n, arvostetun opettajan, jonka oppilaaksi h\u00e4n j\u00e4i. T\u00e4m\u00e4 mies oli Pantainos, kristillisen koulun tai opiston johtaja, joka antoi suullista opetusta. Kirjallista j\u00e4\u00e4mist\u00f6\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 ei ole periytynyt. Klemens siirtyi h\u00e4nen paikalleen noin vuonna 180. Noin vuonna 211 Klemensin mainitaan ”vahvistaneen kirkkoa ja avartaneen sen tiet\u00e4myst\u00e4”. Sielt\u00e4 h\u00e4n oli matkustanut Syyrian Antiokiaan mukanaan sanoma Kirkosta (Eusebios: Hist.Ecc. VI:11.5 ss). H\u00e4n kuoli luultavasti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, koska noin vuonna 215 -216 aikaisempi Kappadokian piispa Aleksander jo sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 ”pyh\u00e4n Klemensin” erinomaisiin ”mestareihin ja veljiin” Pantainoksen ohella, ”niiden isien kanssa, jotka ovat edesmenneet ennen meit\u00e4” (Eusebios: mt. VI: 14. 8 ss).<\/p>\n

Klemens ei syntynyt kristinuskon parissa. Vaikka tiedot h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n vaihtelevat, t\u00e4st\u00e4 aleksandrialaisesta opettajasta ilmeisesti tuli kristitty varhaisaikuisuudessa.<\/p>\n

Klemensi\u00e4 on sanottu oppineimmaksi varhaisen kirkon isist\u00e4. H\u00e4n oli oikeauskoinen kristitty, eik\u00e4 h\u00e4n ollut jyrkk\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4j\u00e4, vaan maltillinen, asiallisiin syihin vetoava keskustelija. Aleksandrian, silloisen suurkaupungin monipuolinen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6 oli h\u00e4nelle mit\u00e4 sopivin kotipaikka. H\u00e4n perehtyi kaikkeen, id\u00e4n filosofisiin virtauksiin ja id\u00e4n mysteeriuskontoihin, etsi totuutta ja totuuden siemeni\u00e4, mist\u00e4 niit\u00e4 uskoi l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4k\u00e4\u00e4n, ja p\u00e4\u00e4tyi sitten perustukseen, jonka kristillinen usko on l\u00f6yt\u00e4nyt Kristuksessa, jumalisuuden salaisuudessa. Klemens Aleksandrialaisesta on sanottu, ett\u00e4 h\u00e4n oli ”filosofi ja gnostikko, filosofi aluksi, gnostikko lopuksi, mutta molempia kristittyn\u00e4”. Klemens ei ollut akateemikko sanan suppeassa mieless\u00e4. On totta, ett\u00e4 h\u00e4nen maineensa on suurin opettajana, ja se laitos, johon historia h\u00e4net kiinteimmin yhdist\u00e4\u00e4, oli katekeettikoulu. Kuitenkaan Klemens ei ollut vain opettaja, h\u00e4n oli paimen ja my\u00f6hempin\u00e4 vuosinaan kirjailija. Klemensin toiminnasta opettajana tiedet\u00e4\u00e4n tarkasti vain v\u00e4h\u00e4n ja useimmat k\u00e4sitykset h\u00e4nen kyvykkyydest\u00e4\u00e4n johtunevat h\u00e4nen maineestaan koulun johtajana. Klemensi\u00e4 kuvataan lempe\u00e4ksi, perusteelliseksi ja oppineeksi mieheksi. H\u00e4n oli paljon lukenut ja laajasti oppinut, ja h\u00e4nen koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli t\u00e4ydellisesti pyhitetty oppimiselle. H\u00e4n ei koskaan kulkenut tavanomaisia uria, vaan tietoisesti v\u00e4ltti tavanomaisia kaavoja ja iskulauseita, eik\u00e4 koskaan lakannut kyselem\u00e4st\u00e4, tutkimasta ja ajattelemasta. H\u00e4n oli mestari v\u00e4ittelyss\u00e4, voisi melkein sanoa: oppimestari ja boheemi.. H\u00e4n oli my\u00f6s keskusteleva ihminen, hengellisen kokemuksen mies ja harjaantunut sielujen paimen.<\/p>\n

My\u00f6hempi Kirkko kielt\u00e4ytyi liitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 Klemensi\u00e4 tunnustamiensa pyhien joukkoon.<\/p>\n<\/p>\n

Kirjallinen tuotanto<\/strong><\/p>\n

Eusebios Kirkkohistoriassaan mainitsee seuraavat Klemens Aleksandrialaisen teokset: Stromata, Hypotyposes eli Institutions, Protreptiokos eli Kehotus kreikkalaisille, Paidagogos eli Kasvattaja, tutkielma nimelt\u00e4 Kuinka rikas voi pelastua (Mk.10:17-31), Kirja p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4, Kehotus k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen sek\u00e4 Kirkkokaanon.<\/p>\n

Klemensin kirjallinen perint\u00f6 joutui saman kohtalon alaiseksi kuin kaikkien t\u00e4m\u00e4n kauden isien: suurin osa niist\u00e4 on kadonnut. Kirjasarja Stromata (Kirjavia kankaita tai Tilkkut\u00e4kki) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kahdeksan osaa nimens\u00e4 mukaisesti erilaista ja sekalaista materiaalia, yhteenliitettyn\u00e4 niin kuin v\u00e4rit matossa. On otaksuttu, ett\u00e4 Klemens ajatteli teoksesta er\u00e4\u00e4nlaista tieteellist\u00e4 dogmatiikkaa. Stromatassa aineistoa ei ole olleenkaan j\u00e4rjestetty. Se muodostuu kokonaan alustavista luonnoksista ja katkelmista, joita Klemens on aikonut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin. On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuinka pitk\u00e4lle Stromata oli tarkoitettu laajemmalle yleis\u00f6lle. Se kirjoitettiin ennen Paidagogosta. Jotkut osat siit\u00e4 ovat mahdollisesti kadonneet. Vain muutamissa j\u00e4ljellej\u00e4\u00e4neist\u00e4 kahdeksan kirjan 193 kappaleesta on kasvatusteorian luonne. Kaikki ne kuitenkin k\u00e4sittelev\u00e4t henkist\u00e4 kulttuuria. ”Kankaiden” tai ”mattojen” tai ”tilkkut\u00e4kkien” on sanottu muodostavan hengellisen puutarhan, jossa on istutettuna sekaisin hedelm\u00e4llisi\u00e4 ja hedelm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 puita, niin ettei kukaan utelias tai teeskentelij\u00e4 voi niit\u00e4 varastaa. Mutta sis\u00e4isesti valmistunut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne ja voi niist\u00e4 nauttia. T\u00e4rkein aihe Stromatassa on kristinuskon suhde maalliseen sivistykseen. Filosofia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jumalan antamana ja asetettuna samaan asemaan kuin laki juutalaisille. Siin\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s todellisen marttyyriuden, kristillisten veritodistajien merkityst\u00e4. Erityisell\u00e4 rakkaudella kirjoittaja ajattelee t\u00e4ydellist\u00e4 ”gnostikkoa”, kristitty\u00e4, jossa tieto ja rakkaus ovat yhdistyneet.<\/p>\n

Hypotyposes eli \u00c4\u00e4riviivoja kuuluu kadonneiden kirjoitusten joukkoon. Se on muodostunut kahdeksasta kirjasta ja Eusebios (Hist. Ecc.VI:14.1) sanoo, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikkien kanonisten kirjoitusten selityksen.<\/p>\n

Protreptikos, Kehotus kreikkalaisille, on kuin laajahko kristillinen mainos- tai l\u00e4hetyslehtinen, joka on laadittu kokonaan muinaisten filosofisten ”kehotusten” tyylill\u00e4. Siin\u00e4 lukijaa vaaditaan vanhojen jumalien kunniaksi sepitettyjen myyttisten laulujen sijasta mieluummin kuuntelemaan uutta Orfeusta, joka on Siionista l\u00e4htenyt Logos. Samalla tunnustetaan filosofiaan sis\u00e4ltyv\u00e4 suhteellinen totuuspitoisuus, koko totuuden ollessa Logoksessa.<\/p>\n

Paidagogos eli Kasvattaja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ohjeita \u00e4sken k\u00e4\u00e4ntyneille. Kasvattajan ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n olevan itsens\u00e4 Kristuksen. Yksityiskohtaisesti neuvotaan, miss\u00e4 kulkee oikea tie eri asioissa ja tilanteissa, koskien sy\u00f6mist\u00e4 ja juomista, asuntoa ja sen varusteita, juhlia ja huvituksia, nukkumista ja pukeutumista, kanssak\u00e4ymist\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 ja eri sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. Teos p\u00e4\u00e4ttyy hymniin Kristuksen kunniaksi. Klemensin kasvatusta koskeva ajattelu n\u00e4iss\u00e4 kirjoituksissa pysyttelee perusasioissa. Silti Stromatasta on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perusta kaikille my\u00f6hemmille kristillisille koulu- ja kasvatusj\u00e4rjestelmille. Vaikka h\u00e4n ei suoranaisesti asettelekaan kysymyst\u00e4 kasvatuksesta meid\u00e4n aikamme tavoin, voi sanoa h\u00e4nen pohdiskelleen, mik\u00e4 on koulun ensisijainen tarkoitus.<\/p>\n

Klemensin kadonneet kirjoitukset k\u00e4sittelev\u00e4t mm. yl\u00f6snousemusta, profetioita, inspiraatiota ja sielua.<\/p>\n<\/p>\n

Klemens filosofina<\/strong><\/p>\n

Klemens etsi kaikkialta totuutta, kaikkein syvint\u00e4, koko totuutta, joka voi vakiinnuttaa ja sitoa yhteen koko inhimillisen el\u00e4m\u00e4n, joka merkitsee h\u00e4nelle tietoa Jumalasta, moraalista, ratkaisua, j\u00e4rke\u00e4, kaikkea yhdess\u00e4. Klemensill\u00e4 on oma versio Justinuksen omintakeisesta k\u00e4sitteest\u00e4 ”Logoksen siemenet”, jotka on kylvetty totuuden siemenin\u00e4 kaikkiin j\u00e4rjellisiin olentoihin. Klemens toistaa Justinuksen v\u00e4itteen, ett\u00e4 Kristuksessa oleva koko totuus on vain osaksi l\u00e4sn\u00e4 filosofian yksityisiss\u00e4 koulukunnissa (Strom.I:37).<\/p>\n

Klemensill\u00e4 on kaksi p\u00e4\u00e4teoriaa filosofian alkamisesta. H\u00e4n kirjoittaa, ett\u00e4 kreikkalaiset plagioivat Moosesta ja profeettoja. Jumala, joka antoi Vanhan testamentin saattaakseen juutalaiset Kristukselle, antoi kreikkalaisille filosofian samassa tarkoituksessa. Vanha testamentti ja kreikkalainen filosofia ovat yhden suuren virran kaksi sivujokea (Strom.I:28 -29; VI:67; 117). Klassiset filosofit ja Vanhan testamentin ”barbaariset” profeetat seisovat melkein samalla viivalla toistensa kanssa sen totuuden tienraivaajina, joka tuli ilmi Kristuksessa. Kaitselmus ei hylj\u00e4nnyt koskaan mit\u00e4\u00e4n kansaa kokonaan, lopulta ”yksi todellinen Jumala on kaiken kauneuden ainoa Luoja, olkoonpa sitten hellenistinen tai omamme” (Strom.1:28). Se tosiasia, ett\u00e4 filosofeista on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 monia ”rikkaruohoja”, yht\u00e4 selv\u00e4sti kuin Raamatussa, ja ett\u00e4 ”eiv\u00e4t kaikki p\u00e4hkin\u00e4t ole sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksikelpaavia” (Strom.I:7, 3), ei vaikuta t\u00e4h\u00e4n perusn\u00e4kemykseen. Filosofian my\u00f6nteinen arvo teologialle on pelkk\u00e4 luonnollinen seuraus Luojan ihmiseen juurruttamasta j\u00e4rjen ja ymm\u00e4rryksen kyvyst\u00e4. Kuitenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teoreettinen tieto ei voi olla muuta kuin valmistautumista, er\u00e4\u00e4nlaista esitietoa ja alkeisymm\u00e4rryst\u00e4, samanlainen apukeino kuin geometria ja muu propaideumata, alkeiskasvatus, on filosofialle. Edes kristillinen kirja, itse Raamattukaan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken viisauden, ei voi korvata opettajaa. Hengen tuli voi sytty\u00e4 vain el\u00e4v\u00e4st\u00e4 tulesta.<\/p>\n

Klemens kehottaa jokaista valitsemaan sellaisen hengellisen oppaan ja yst\u00e4v\u00e4n, joka kertoo h\u00e4nelle totuuden aivan avoimesti. Korkeamman uskonnollisen tiedon piiriss\u00e4 opettajan persoona saa viel\u00e4kin pitemm\u00e4lle ulottuvan merkityksen. H\u00e4n ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tarkkaavainen opettaja, sokraattinen auttaja ja kumppani tiell\u00e4 totuuteen, vaan itse asiassa totuuden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4. Klemens tuon tuostakin vakuutaa, ett\u00e4 tieto ja usko eiv\u00e4t ole yhteensopimattomia, vaan toisilleen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 (Strom.V:1.3). Klemensin mukaan todellista el\u00e4m\u00e4\u00e4n perustuvaa tietoa saadaan henkil\u00f6kohtaisesti. Sit\u00e4 voidaan opettaa, esitt\u00e4\u00e4 ja synnytt\u00e4\u00e4 vain henkil\u00f6kohtaisesti, suusanallisesti, suoranaisessa vastavuoroisessa kohtaamisessa. Perimm\u00e4ist\u00e4 tietoa ei voi saada kirjoista, eik\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4isi paljastaa kirjoissa. Lapsen k\u00e4teen ei voi panna veist\u00e4. Tarvitaan opettajaa. Hengellisen opettajan ja oppaan ei tule pel\u00e4t\u00e4 tarpeen vaatiessa olla tiukka parannus- ja apukeinona.<\/p>\n

Kristinusko ei Klemensille merkitse ensi sijaisesti ulkonaisiin asioihin pit\u00e4ytymist\u00e4, mik\u00e4 saattaa h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n muodostua hyvin keskeiseksi askeettisessa munkki-ihanteessa. H\u00e4n n\u00e4kee kristillisyyden l\u00e4hinn\u00e4 syd\u00e4men asiana, ihmisen kokonaisasennoitumisena el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kristinusko on Klemensille my\u00f6s uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, uutta olemista, joka ylitt\u00e4\u00e4 kaiken j\u00e4rjen tiedon ja lainomaisen moralismin. Se on jumalayhteytt\u00e4 uskossa, toivossa ja rakkaudessa, koko inhimillisen kulttuurin ja uskon kruunu. H\u00e4n hylk\u00e4\u00e4 asketismin vaatimukset ehdottomalla p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyydell\u00e4 ja hyv\u00e4ksyy maallisen hyv\u00e4n puhtaan nauttimisen luonnollisena ja Jumalan tahdon mukaisena [”Miksi en nauttisi niist\u00e4? Sill\u00e4 ket\u00e4 varten ne olisivat luodut, ellei meit\u00e4 (Paedagog. II:119,2)], h\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan melkein liberaalisen teologian perustyyppi.<\/p>\n

Raamatulle Klemens antaa suuren arvon. Se ylitt\u00e4\u00e4 arvossa ja totuuspitoisuudessa kaikki muut kirjat. Sille, joka varmasti uskoo Raamattuun, jumalalliseen kirjoitukseen, kuuluu siin\u00e4 Jumalan \u00e4\u00e4ni ja todistus, joka on kiist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Er\u00e4iden muiden kirkkoisien tavoin Klemens k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 allegorista selitystapaa.<\/p>\n<\/p>\n

Klemens kasvattajana<\/strong><\/p>\n

Klemens Aleksandrialainen oli ensimm\u00e4inen kristillinen ajattelija Justinus Marttyyrin (n. 100 – 165) ohella, joka todella oli tietoinen kasvatusteoriasta. H\u00e4n osoitti ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 itseopiskelun tarpeen ja oli tietoinen roolista, jota \u00e4lyllisell\u00e4 kulttuurilla voisi ja pit\u00e4isi olla kristillisen sanoman levitt\u00e4misess\u00e4 ja vahvistamisessa. H\u00e4nen kasvatusteoriansa l\u00f6ytyy h\u00e4nen kolmesta teoksestaan: Protreptikos (Kehotus kreikkalaisille), Paidagogos (Kasvattaja tai Ohjaaja) ja Stromata. H\u00e4nen sanotaan suunnitelleen n\u00e4m\u00e4 kirjat trilogiaksi kristillisest\u00e4 kasvatuksesta. Klemensin aikaan kasvatusteoria oli paljon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemp\u00e4\u00e4 kuin nykyisin, samoin aiheet, joita h\u00e4n saattoi k\u00e4sitell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pikemminkin vierailta nykyiselle kasvatusteorialle. Tuon ajan suuri kysymys py\u00f6ri pohdiskeluissa, mit\u00e4 kasvatus on. Siit\u00e4 ei ollut kiistaa, miksi kasvattaa. Tuolloin oli my\u00f6s liian aikaista ajatella tieteellisin k\u00e4sittein sit\u00e4, kuinka kasvattaa. Kysymykseen miksi tuli kasvattaa, Klemensin ajan kristityille oli vastaus ilmiselv\u00e4. Iankaikkisuuden n\u00e4k\u00f6kulma oli m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4, kasvatukselliset tavoitteet olivat kaikki alistettu palvelemaan ihmisen perimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Klemensin trilogian ensimm\u00e4isen teoksen kristillisest\u00e4 kasvatuksesta on arveltu olevan ”Kehotus kreikkalaisille”. Se on puhetaidollinen vetoomus kreikkalaisille tutkia kristinuskoa l\u00e4hemmin. Kaksi j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4, Paidagogos ja Stromata, ovat ne, jotka todella k\u00e4sittelev\u00e4t kasvatuskysymyksi\u00e4., mutta kasvatusteorian perusta l\u00f6ytyy ensimm\u00e4isest\u00e4 teoksesta, joka on johdantona. Siin\u00e4 h\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 kreikkalaisia, samoin kuin kaikkia ihmisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4\u00e4n, joka on ihmisen ylin lahja. Sen kouluttaminen johtaa ihmisen inhimilliseen totuuteen, joka puolestaan antaa ihmiselle laajemman n\u00e4kemyksen jumalallisesta totuudesta. Paidagogos k\u00e4sittelee moraalista kasvatusta ja Stromata sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valikoiman \u00e4lyllisi\u00e4 asioita.<\/p>\n

Klemensin katsomuksen mukaan Kristus on sek\u00e4 esimerkki ett\u00e4 opettaja. Paidagogoksessa h\u00e4n k\u00e4sittelee vain moraalia tai hyveen kehitt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4n ei sivuuta oppimista ja \u00e4lyllist\u00e4 hyvett\u00e4, mutta n\u00e4in tehdess\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei yksinomaan ajattele vain Kristuksen viisautta ja tietoa.<\/p>\n

Moralistina Klemens on huolestunut kaikin tavoin arkiel\u00e4m\u00e4n kysymyksist\u00e4, per\u00e4ti stoalaisen hy\u00f6kk\u00e4yspuheen tyylill\u00e4 h\u00e4n k\u00e4sittelee sen suosikkiaiheita: onko ment\u00e4v\u00e4 naimisiin ja synnytett\u00e4v\u00e4 lapsia(Strom. II:137 ss; Protr. 113)? juodako viini\u00e4 ja sy\u00f6d\u00e4k\u00f6 kallista ruokaa (Paidagog. II:1 ss), pit\u00e4\u00e4k\u00f6 naisen opiskella filosofiaa (Strom.IV:59)? tuleeko rikkaan luopua hyvinvoinnistaan (Paidagog. III:34)? jne. Klemensin moraalisen kasvatuksen pohdiskelu ei ole tarkoitettu koulun opettajille yksinomaan vaan sen tarkoitus on olla yleismaailmallinen vetoomus, joka kohdistuu kaikille kristityille, jotka ovat nuorten opettajia moraalisessa kasvatuksessa. T\u00e4m\u00e4 asenne tulee selv\u00e4sti ilmi h\u00e4nen kirjoittaessaan: ”Kuten on yksi harjoitustapa filosofeille, toinen puhujille ja toinen taas urheilijoille, niin on my\u00f6s hyv\u00e4ntahtoinen asenne sopiva valittavaksi, mit\u00e4 tulee moraaliseen kauneuteen, joka on tuloksena harjaantumisesta Kristukseen” (Protr. I:XII).<\/p>\n

Klemens pit\u00e4\u00e4 koko kristillist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4 suurena koulutalona, kristittyj\u00e4 ihmisi\u00e4 sen koululaisina ja Kristusta, Logosta, Taivaallista Sanaa, todellista J\u00e4rke\u00e4, Kasvattajana ja Pedagogina: ”On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on vain yksi meid\u00e4n Kasvattajamme – oikea, hyv\u00e4, oikeamielinen, Is\u00e4n kuva ja kaltaisuus, H\u00e4nen Poikansa, Jumalan Sana… (Paidagog. I:IX).<\/p>\n

Kurilla ja nuhteella on t\u00e4rke\u00e4 sija h\u00e4nen kasvatusajattelussaan. H\u00e4n on halukas sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kreikkalaisen viisauden kristilliseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4, kuten h\u00e4n kirjoittaa: ”Niinp\u00e4 my\u00f6s Platon… huomauttaa, ’ett\u00e4 kasvattamaton on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4puhdas ja kelvoton siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei ole nuhdeltu, kun taas sen, jonka osana onnellisuus, tulee olla puhdas ja parhain’ ” (Protr.I:IX). Klemensin kurimenetelm\u00e4\u00e4 voi kuvata j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, jossa pelkoon sekoittuu my\u00f6t\u00e4tunto. ”Ihminen, olet vastaanottanut jumalallisen rukouksen armosta, olet kuullut vastakkaisen uhkauksen rangaistuksesta. N\u00e4iden kautta Herra pelastaa, pit\u00e4en ihmisen kurissa pelolla ja armolla. … Niin muodoin pelon katkerat juuret pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t syntiemme polttavista haavoista, mink\u00e4 vuoksi siis pelko on terveellinen…” (Paidagog. I:IX). Sovellettaessa h\u00e4nen ajatuksiaan nykykoulun oppilaisiin, huomaamme, ett\u00e4 Klemens liitt\u00e4\u00e4 kasvattajan ominaisuuksiin viisaan tarkkan\u00e4k\u00f6isyyden j\u00e4rjestelm\u00e4n, menetelm\u00e4n, joka pyrkii havainnoimaan ja m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistumisen syyt ja sitten soveltamaan asiaankuuluvaa hoitoa. H\u00e4n kuvaa t\u00e4t\u00e4 kasvatusmenetelm\u00e4\u00e4: ”Sill\u00e4 kuten peili ei ole paha rumalle ihmiselle siksi, ett\u00e4 se osoittaa h\u00e4net sellaiseksi kuin h\u00e4n on, ja kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ei ole paha sairaalle, koska h\u00e4n kertoo t\u00e4lle h\u00e4nen sairautensa, – niin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n h\u00e4n, joka muistuttaa v\u00e4\u00e4rin h\u00e4nt\u00e4 kohtaan asennoituvaa…”. Paikoitellen k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Klemens kannattaa lempe\u00e4mp\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 oli tavallista h\u00e4nen aikanaan.<\/p>\n

H\u00e4n my\u00f6s suosittelee hyv\u00e4n\u00e4 kasvatusmenetelm\u00e4n\u00e4 moitetta ja kiitosta: ”Sanon viel\u00e4, ett\u00e4 moite ja kiitos ovat mit\u00e4 olennaisin l\u00e4\u00e4ke kaikille ihmisille. Jotkut ovat sairaita, jotka tarvitsevat hoitoa ja raudan tavoin muotoilua hahmoonsa tulella ja vasaralla ja alasimella, ts. pelolla ja nuhteilla ja ojennuksella, kun taas toiset kasvavat… kehumalla”. Toisaalla h\u00e4n viel\u00e4 mainitsee ankaruuden ja ojennuksen arviosta: ”Rangaistuksen pureva ja puhdistava hyve on hedelm\u00e4llist\u00e4 juuri purevuutensa takia” (Paidagog. I:IX)<\/p>\n

Klemens suosittaa el\u00e4m\u00e4nohjetta ”kohtuus kaikessa” erityisesti ruuan suhteen. ”Liiallisuus, mik\u00e4 kaikissa asioissa on pahaa, on erityisen tuomittavaa ravintoasioissa”. Nauruna ilmenev\u00e4n ilonkin on pysytt\u00e4v\u00e4 rajoissa. Hymyily on ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isen ihmisen nauramista. S\u00e4\u00e4dytt\u00f6miin puheisiin on reagoitava ankarin katsein, jopa kovin sanoin, sill\u00e4 sellaiset merkitsev\u00e4t my\u00f6s valmistautumista siveett\u00f6miin tekoihin. Pid\u00e4ttyvyys puheessa on harjoitusta taistelussa kurittomuutta vastaan. Kuitenkaan Klemens ei halua kielt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n terveit\u00e4 ja luonnollisia iloja.<\/p>\n

Klemensin etiikalle on perustana oppi luomisesta, joka sulkee pois fanaattisen askeettisen ”toismaailmallisuuden” ja pakanallisen yhteiskunnan materialismin ja hedonismin. Kristinusko on keskitie n\u00e4iden kahden v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n vastustaa j\u00e4ykk\u00e4\u00e4 puritanismia. Viini ja avioliitto kuuluvat Luojan hyvien asioiden joukkoon ja ovat tarkoitetut kiitoksella vastaanotettaviksi ja oikein k\u00e4ytett\u00e4viksi. Klemens aina p\u00e4\u00e4tyy karun vaatimattomuuden puolestapuhujaksi, vaikka itse olikin liberaali ja mukavuutta rakastava. Ylellisyytt\u00e4 h\u00e4n vastustaa kiihke\u00e4sti. H\u00e4nen seksuaalietiikkansa ei vain tuomitse homoseksuaalisuutta, aborttia ja aviollista kanssak\u00e4ymist\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 omien halujensa tyydytt\u00e4misen\u00e4 (Paidagog. III:44; 87;96; II:87;92; 107), vaan my\u00f6s yleens\u00e4kin erotiikan yhteiskunnassa. Vanhemmuus on yhteistoimintaa Luojan kanssa (Paidagog. II:83; Strom.III:66) ja selibaattia on v\u00e4\u00e4rin pit\u00e4\u00e4 hengellisemp\u00e4n\u00e4 kuin aviollista tilaa (Strom.III:105; VII:70). Klemens ei salli avioeroa tai uutta avioliittoa eron j\u00e4lkeen. H\u00e4n hyv\u00e4ksyy toisen avioliiton aikaisemman puolison kuoleman j\u00e4lkeen (Strom. III:82; 145- 146).<\/p>\n

Osa kasvatuksesta muodostuu ihmisluonnon luovuuden harjoittamisesta. Menetelm\u00e4\u00e4 voidaan toteuttaa useammalla kuin yhdell\u00e4 tavalla, esimerkiksi askeetti tai puritaani voi pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n lopun esteettisest\u00e4 aistista, kauneuteen ohjaaja muokkaa sit\u00e4 hillitt\u00f6m\u00e4\u00e4n kohtuuttomuuteen. Viisaus n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 on kasvattajan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 keskitie. Klemens itse kallistuu askeettisen mielipiteen puolelle.<\/p>\n

Klemens pit\u00e4\u00e4 ”kiintymyst\u00e4 koreiluun” suurempana paheena kuin ”herkkujen ja viinin rakastamista”. Mielenkiintoista on huomata Klemensin puolustavan ruumiillisia harjoituksia miehille ja naisille. Naisille h\u00e4n suosittelee enemm\u00e4n aktiivista toimintaa kodissa, miehille taas myllyn py\u00f6rityst\u00e4 ja puun hakkaamista jne.<\/p>\n

”\u00c4lk\u00f6\u00f6n se, joka ostaa tai myy mit\u00e4\u00e4n, pit\u00e4k\u00f6 kahta hintaa sille, mit\u00e4 ostaa tai myy” (Paidagog. III:XI). ”Harjoitelkaa puhumaan totta”. ”Rangaistakoon vannomisesta”. Ja jos halutaan esimerkki Klemensin aitoudesta ja h\u00e4nen vilpitt\u00f6myydest\u00e4\u00e4n, seuraava ter\u00e4v\u00e4, tavallisen el\u00e4m\u00e4n tarkkan\u00e4k\u00f6inen huomio on tyydytt\u00e4v\u00e4: ”Rakkautta ei testata suudelmalla, vaan hyv\u00e4ntahtoisella mielell\u00e4”. Ja viel\u00e4: ”Mit\u00e4 sitten paasto tarkoittaa…? Irrottakaa kaikki turmeluksen siteet. Purkakaa raskaiden sopimusten solmut. P\u00e4\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4 sorretut vapaiksi ja katkaiskaa jokainen ep\u00e4oikeudenmukainen kahle. Murtakaa leip\u00e4\u00e4 n\u00e4lk\u00e4iselle ja viek\u00e4\u00e4 koditon taloonne” (Paidagog. III:XII)<\/p>\n<\/p>\n

Kirjallisuus:<\/strong><\/em><\/p>\n<\/p>\n

Exhortation to the Heathen(Proreptikos), ANF II; The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/p>\n

The Instructor (Paidagogos), , ANF II; The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/p>\n

The Stromata Or Miscellanies, , ANF II; The Early Church Fathers Series in Win Help Format; A 37-volume electronic collection of writings from the first 800 years of the Church; http:\/\/www.geocities.com\/Athens\/7084<\/em><\/p>\n

The Cambridge History of Later Greek and Early Medieval Philosophy,Edited by A.H.Armstrong. Cambridge. At the University Press 1967<\/em><\/p>\n

The Fathers of the Greek Church. Translated by Stanley Godman. Second Printing. 1959 Pantheon Books Inc.<\/em><\/p>\n

Main Currents in the History of Education. Second Edition. Edward J. Power.. 1962, 1970 by McGraw-Hill. Inc.<\/em><\/p>\n


<\/em><\/p>\n

Julkaistu Ortodoksinen Kulttuuri- lehdess\u00e4 N:o 1-2 \/2003, ss. 26 -31<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4nvaiheet Klemens Aleksandrialainen, alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Titus Flavius Clemens, oli syntyj\u00e4\u00e4n kreikkalainen. H\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 sijoittuu vuosien 140 ja 150 v\u00e4lille. Kotikaupunki<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-41","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":975,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/41\/revisions\/975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=41"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}