{"id":4071,"date":"2026-07-25T18:28:59","date_gmt":"2026-07-25T15:28:59","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4071"},"modified":"2026-07-25T18:28:59","modified_gmt":"2026-07-25T15:28:59","slug":"lk-182-8-loytaneeko-han-uskoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-182-8-loytaneeko-han-uskoa\/","title":{"rendered":"Lk 18:2-8: L\u00f6yt\u00e4neek\u00f6 h\u00e4n uskoa?"},"content":{"rendered":"

L\u00f6yt\u00e4neek\u00f6 h\u00e4n uskoa?<\/strong><\/p>\n

Lk 18:2-8<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisest\u00e4 tuomarista ja leskest\u00e4, joka lakkaamatta pyyt\u00e4\u00e4 oikeutta vastustajaansa vastaan. Tuomari ei pelk\u00e4\u00e4 Jumalaa eik\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 ihmisi\u00e4, mutta lesken hellitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pyynt\u00f6 saa h\u00e4net lopulta toimimaan. Jeesus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vertauksen sanomalla, ett\u00e4 jos jopa t\u00e4llainen ep\u00e4oikeudenmukainen tuomari taipuu jatkuvan pyynn\u00f6n edess\u00e4, niin kuinka paljon ennemmin Jumala toimittaa oikeuden valituilleen, jotka huutavat h\u00e4nt\u00e4 avuksi y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Silti Herra lis\u00e4\u00e4 vakavan kysymyksen: \u201cKuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, l\u00f6yt\u00e4neek\u00f6 h\u00e4n uskoa maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4?\u201d <\/em><\/p>\n

Rukous ei ole satunnainen harras ele, vaan uskon pysyvyyden, toivon kest\u00e4vyyden ja syd\u00e4men Jumalaan kiinnittymisen muoto; pelastuksen kannalta ratkaisevaa ei ole vain saada vastaus yksitt\u00e4iseen pyynt\u00f6\u00f6n, vaan se, ett\u00e4 ihminen oppii rukouksessa el\u00e4m\u00e4\u00e4n niin, ettei usko sammu viivytyksen, k\u00e4rsimyksen tai ep\u00e4oikeuden keskell\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jeesus avaa meille rukouksen salaisuutta hyvin yksinkertaisen, mutta hengellisesti syv\u00e4n vertauksen kautta. Leski tulee tuomarin luo yh\u00e4 uudelleen, pyyt\u00e4\u00e4 oikeutta eik\u00e4 v\u00e4sy, vaikka h\u00e4nt\u00e4 ei heti kuulla. Jeesus tahtoi opettaa, ettei rukous ole vain sanojen lausumista, vaan syd\u00e4men pysymist\u00e4 Jumalan edess\u00e4 niin sitke\u00e4sti, ett\u00e4 ihminen mieluummin odottaa kuin luopuu.<\/p>\n

Vertauksen leski on t\u00e4rke\u00e4 kuva. H\u00e4n on heikko, vailla yhteiskunnallista valtaa, ilman puolustajaa. Silti h\u00e4nell\u00e4 on jotakin, mit\u00e4 kukaan ei voi riist\u00e4\u00e4: kest\u00e4vyys.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opettaa, ett\u00e4 Kristus valitsee juuri lesken esimerkiksi osoittaakseen, ettei rukouksen voima perustu maalliseen asemaan, vaan sielun valppauteen. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 pelastuksen tie ei avaudu omavaraisuudelle, vaan sille, joka tiet\u00e4\u00e4 tarvitsevansa Jumalaa.<\/p>\n

Mutta miksi Herra k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4mielist\u00e4 tuomaria? Ei siksi, ett\u00e4 Jumala olisi sellainen, vaan juuri p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen muistuttaa, ett\u00e4 vertauksen voima on vastakohdassa: jos ep\u00e4oikeudenmukainenkin taipuu sitkeyden edess\u00e4, kuinka paljon ennemmin oikeamielinen ja laupias Jumala kuulee omansa. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 rukouksen viivytys ei johdu Jumalan v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Usein rukouksessa ei kasvateta Jumalan tahtoa muuttumaan, vaan ihmisen syd\u00e4nt\u00e4 syvenem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 onkin vertauksen varsinainen ydin. Leski ei vain pyyd\u00e4 jotakin; h\u00e4n pysyy pyyt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja n\u00e4kee rukouksen uskon hengityksen\u00e4: niin kauan kuin ihminen rukoilee, h\u00e4n ei ole katkaissut yhteytt\u00e4\u00e4n Jumalaan. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 rukous varjelee uskoa silloin, kun el\u00e4m\u00e4 ei heti anna selkeit\u00e4 vastauksia. Rukous on sielun tapa odottaa Jumalaa ilman katkeroitumista.<\/p>\n

Siksi vertauksen lopussa Jeesus esitt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kysymyksen: \u201cKun Ihmisen Poika tulee, l\u00f6yt\u00e4neek\u00f6 h\u00e4n uskoa maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4?<\/em>\u201d Huomionarvoista on, ettei Herra kysy, l\u00f6ytyyk\u00f6 paljon toimintaa, paljon puhetta tai paljon uskonnollista ulkonaisuutta, vaan l\u00f6ytyyk\u00f6 uskoa.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri opettaa, ett\u00e4 usko koetellaan juuri kest\u00e4vyydess\u00e4: uskollinen ihminen ei lakkaa turvautumasta Jumalaan, vaikka aika pitkittyy. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 rukouksen suurin hedelm\u00e4 ei aina ole se, mit\u00e4 pyysimme, vaan se, miksi me rukouksen kautta muutumme.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ihminen ei pelastu siksi, ett\u00e4 h\u00e4n osaa vaatia Jumalalta oikeita asioita, vaan siksi, ett\u00e4 h\u00e4n oppii rukouksessa el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan yhteydess\u00e4. Kun syd\u00e4n tottuu k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n lakkaamatta Herran puoleen, se v\u00e4hitellen vapautuu ep\u00e4toivosta, itsevarmuudesta ja maailman kovuudesta. Se alkaa el\u00e4\u00e4 toivosta.<\/p>\n

Lesken sitkeys on meille peili. Moni v\u00e4syy rukoukseen, koska vastaus ei tule heti. Mutta Kristus sanoo: \u00e4l\u00e4 lakkaa huutamasta Jumalaa avuksi. Ei siksi, ett\u00e4 Jumala olisi kuuro, vaan siksi, ett\u00e4 usko pysyisi el\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Pelastus on sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppii rukouksessa pysym\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4 niin uskollisesti, ett\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 ei kovetu viivytyksess\u00e4 eik\u00e4 murru k\u00e4rsimyksess\u00e4, vaan s\u00e4ilyy el\u00e4v\u00e4n\u00e4 uskossa siihen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, jolloin Ihmisen Poika tulee. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00f6yt\u00e4neek\u00f6 h\u00e4n uskoa? Lk 18:2-8 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen v\u00e4\u00e4r\u00e4mielisest\u00e4 tuomarista<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4071","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4071","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4071"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4071\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4072,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4071\/revisions\/4072"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4071"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4071"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4071"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}