{"id":4039,"date":"2026-07-25T18:06:13","date_gmt":"2026-07-25T15:06:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4039"},"modified":"2026-07-25T18:06:13","modified_gmt":"2026-07-25T15:06:13","slug":"lk-1511-32-tama-minun-poikani-oli-kuollut-mutta-virkosi-eloon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-1511-32-tama-minun-poikani-oli-kuollut-mutta-virkosi-eloon\/","title":{"rendered":"Lk 15:11-32: T\u00e4m\u00e4 minun poikani oli kuollut, mutta virkosi eloon"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> T\u00e4m\u00e4 minun poikani oli kuollut, mutta virkosi eloon<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Lk 15:11-32<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen tuhlaajapojasta, mutta oikeastaan se on ennen kaikkea kertomus Is\u00e4n <em>rakkaudesta<\/em>, ihmisen lankeemuksesta ja katumuksen kautta avautuvasta paluusta. Nuorempi poika pyyt\u00e4\u00e4 osansa omaisuudesta, l\u00e4htee kaukaiseen maahan ja tuhlaa kaiken irstaaseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kun n\u00e4lk\u00e4 kohtaa h\u00e4net ja h\u00e4n joutuu sikojen pariin, h\u00e4n tulee itseens\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 palata is\u00e4ns\u00e4 luo tunnustaen syntins\u00e4. Is\u00e4 kuitenkin n\u00e4kee h\u00e4net jo kaukaa, juoksee vastaan, sulkee syliins\u00e4, pukee juhlapukuun, antaa sormuksen ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 juhlan. Vanhempi veli taas n\u00e4rk\u00e4styy is\u00e4n armosta eik\u00e4 tahdo iloita veljens\u00e4 paluusta.<\/p>\n<p>Jeesus tahtoo opettaa, ett\u00e4 Jumala ei ole kylm\u00e4 tuomari, joka ottaa vastaan vastahakoisesti, vaan Is\u00e4, joka odottaa ihmisen paluuta ja rient\u00e4\u00e4 armahtamaan katumuksessa palaavaa; pelastuksen kannalta ratkaisevaa on, ett\u00e4 ihminen tulee itseens\u00e4, tunnustaa vieraantumisensa ja suostuu vastaanottamaan armon, samalla varoen vanhemman veljen kovaa syd\u00e4nt\u00e4, joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 laupeuden iloa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 Herran vertaus on yksi koko evankeliumin syvimmist\u00e4 ikkunoista Jumalan syd\u00e4meen. Se ei puhu vain yhdest\u00e4 nuorukaisesta, vaan jokaisesta ihmisest\u00e4. Jokaisessa meiss\u00e4 on jotakin tuhlaajapoikaa, joka tahtoo el\u00e4\u00e4 lahjoista ilman Lahjanantajaa, ja jotakin vanhempaa velje\u00e4, joka helposti kovettaa syd\u00e4mens\u00e4 toisen armahtamista vastaan. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 pelastuksen historia on ennen kaikkea kertomus siit\u00e4, miten Jumala etsii takaisin eksynytt\u00e4 ihmist\u00e4.<\/p>\n<p>Nuoremman pojan l\u00e4ht\u00f6 ei ole vain maantieteellinen matka, vaan hengellinen irtautuminen is\u00e4st\u00e4. H\u00e4n tahtoo perinn\u00f6n, mutta ei yhteytt\u00e4.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opettaa, ett\u00e4 juuri t\u00e4ss\u00e4 on synnin ydin: ihminen tahtoo Jumalan lahjat, mutta ei Jumalaa itse\u00e4\u00e4n. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 synti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aluksi vapautena, mutta p\u00e4\u00e4tyy orjuuteen. Poika, joka halusi olla oma herransa, joutuu lopulta palvelemaan vierasta maata ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4lk\u00e4\u00e4. N\u00e4in k\u00e4y my\u00f6s sielulle, joka vieraantuu Jumalasta: se menett\u00e4\u00e4 todellisen ravintonsa.<\/p>\n<p>K\u00e4\u00e4nne tapahtuu siin\u00e4, ett\u00e4 poika <em>menee itseens\u00e4<\/em>. T\u00e4m\u00e4 on katumuksen alku. Pyh\u00e4 Efraim Syyrialainen sanoo, ett\u00e4 ihminen, joka on el\u00e4nyt synniss\u00e4, on er\u00e4\u00e4nlaisessa hajamielisyyden ja sis\u00e4isen hajaannuksen tilassa, mutta parannuksessa h\u00e4n palaa takaisin siihen totuuteen, kuka h\u00e4n on Jumalan edess\u00e4. Jeesus tahtoi opettaa, ettei pelastus ala ihmisen ansiosta, vaan siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n lakkaa pakenemasta totuutta ja tunnustaa k\u00f6yhyytens\u00e4.<\/p>\n<p>Mutta vertauksen keskus on is\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee pojan jo kaukaa, juoksee vastaan ja ottaa syliin ennen kuin poika ehtii esitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vaatimuksia.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 kuvan Jumalan ennakoivasta armosta: Jumala ei odota kylm\u00e4sti, ett\u00e4 ihminen ensin korjaa itsens\u00e4 t\u00e4ydelliseksi, vaan rient\u00e4\u00e4 vastaan heti, kun syd\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyy h\u00e4nen puoleensa. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 katumus ei johda ensisijaisesti n\u00f6yryytykseen vaan kotiinpaluuseen.<\/p>\n<p>Juhlapuku, sormus ja juhla kuvaavat sit\u00e4, ettei anteeksianto ole pelkk\u00e4\u00e4 syyllisyyden poistamista.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Ambrosius opettaa, ett\u00e4 poika ei palaa vain palvelijaksi, vaan h\u00e4net palautetaan j\u00e4lleen pojaksi. Pelastus merkitsee siis ihmisarvon ennalleen asettamista, yhteyden palautumista ja osallisuutta Is\u00e4n talon iloon. Kristuksessa ihminen ei saa vain armahdusta, vaan h\u00e4net puetaan uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Vanhempi veli puolestaan varoittaa meit\u00e4 toisesta vaarasta: ulkonainen kuuliaisuus voi k\u00e4tke\u00e4 sis\u00e4isen kovuuden.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja muistuttaa, ett\u00e4 ilman rakkautta jopa n\u00e4enn\u00e4inen oikeamielisyys voi erottaa ihmisen Jumalan mielest\u00e4. Jeesus tahtoi opettaa, ettei kukaan voi todella olla Is\u00e4n yhteydess\u00e4, jos h\u00e4n ei iloitse kadonneen veljen pelastumisesta.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 vertaus on annettu meille, jotta emme joutuisi ep\u00e4toivoon emmek\u00e4 ylpeilisi. Kukaan ei ole niin kaukana, ettei voisi palata. Mutta kukaan ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole niin l\u00e4hell\u00e4, ettei voisi kovettaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Pelastus on sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen menee itseens\u00e4, nousee synnin maasta, palaa Is\u00e4n luo katumuksessa ja ottaa vastaan armon, joka ei ainoastaan anna anteeksi, vaan tekee kuolleesta el\u00e4v\u00e4n, kadonneesta l\u00f6ydetyn ja vieraasta j\u00e4lleen Jumalan lapsen. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 minun poikani oli kuollut, mutta virkosi eloon Lk 15:11-32 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4039","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4039","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4039"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4039\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4040,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4039\/revisions\/4040"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4039"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4039"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4039"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}