{"id":400,"date":"2016-12-31T04:41:07","date_gmt":"2016-12-31T04:41:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/uncategorised\/uuden-vuoden-paivana\/"},"modified":"2019-11-16T12:17:45","modified_gmt":"2019-11-16T10:17:45","slug":"uuden-vuoden-paivana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/31\/uuden-vuoden-paivana\/","title":{"rendered":"Uuden vuoden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"\n\n\n\n
\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 Tsasounan suunnalta<\/span><\/td>\n<\/td>\n<\/tr>\n
\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0WWW. TSASOUNA. NET<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Uuden vuoden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 <\/span><\/strong><\/p>\n

Lk.2:20 -21,40\u201352<\/span><\/strong><\/p>\n

Nimeen Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen. <\/span><\/p>\n

Vanha vuosi on j\u00e4\u00e4nyt taaksemme. Uusi vuosi on alkamassa. Olemme ajan taitekohdassa. Vuoden raja ei ole Jumalan asettama, vaan meid\u00e4n ihmisten. Me ihmiset olemme hyvin erilaisia. Niin my\u00f6s uuden vuoden p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n eri tavoin, jopa eri aikoina. <\/span><\/p>\n

Kirkkovuotemme alkoi jo syyskuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Silloin rukoilimme Jumalaa siunaamaan alkavan vuoden kierron. Vuosisatojen ajan on kuitenkin perinteeseen kuulunut juhlia vuoden alkua tammikuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Uuden vuoden merkeiss\u00e4 sytytt\u00e4m\u00e4mme tuohukset lepattavat ikonien edess\u00e4 ja hartain mielin kiit\u00e4mme Jumalaa kuluneesta vuodesta ja pyyd\u00e4mme siunausta alkavalle vuodelle. On hyv\u00e4, ett\u00e4 on t\u00e4llainen p\u00e4iv\u00e4, joka todistaa meille, miten aika kuluu ja me itse vanhenemme. <\/span><\/p>\n

On ajan taitekohta. Teemme tili\u00e4 menneest\u00e4 ajasta. N\u00e4emme Jumalan siunauksen ja varjeluksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ja kiitollisuus Jumalaa kohtaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syd\u00e4memme. Sisimm\u00e4ss\u00e4mme ojentuvat ajatuksemme kuitenkin jo tulevaan. Vaikka kullekin p\u00e4iv\u00e4lle riitt\u00e4\u00e4 oma huolensa ja vaivansa Vapahtajamme sanan mukaan, me murehdimme jo huomisesta ja tulevasta. Sellainen on ihminen. Rukoilemme Jumalaa siunaamaan edess\u00e4mme olevan ajan. Sisimm\u00e4ss\u00e4mme kohotamme Jumalan puoleen rukouksia, ett\u00e4 H\u00e4n antaisi meid\u00e4n el\u00e4\u00e4 rauhassa, turvattuna ja terveen\u00e4. Jumala on luonut olemassaolon ja ajan. Ihminen on sidoksissa aikaan: h\u00e4n syntyy ajassa, ja toimii ajassa ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kerran ajassa olevan olemassaolon. Jumala on asettanut meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n aikaan, jotta me k\u00e4ytt\u00e4isimme aikamme pyrki\u00e4ksemme siihen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jonka H\u00e4n on meille asettanut: ett\u00e4 me H\u00e4nen armonsa turvin pyrkisimme ja ponnistelisimme rukoillen ja ty\u00f6t\u00e4 tehden H\u00e4nen yhteyteens\u00e4, kohti iankaikkisuutta, katoamatonta ja loppumatonta aikaa. <\/span><\/p>\n

Rukoilemme, ett\u00e4 Jumala opettaisi meit\u00e4 \u201claskemaa p\u00e4iv\u00e4mme oikein\u201d eli ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajan merkityksen ja tarkoituksen. Ihmisen teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajassa on kirkastaa ajan Luojaa ja hengellist\u00e4\u00e4 olemassaoloa. <\/span><\/p>\n

Jumala rakkaudessaan on asettanut ihmisen aikaan jotta sek\u00e4 ihminen ett\u00e4 maailma kypsyisiv\u00e4t v\u00e4hitellen ikuisuutta varten, el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan kaltaisuuden el\u00e4m\u00e4\u00e4 iankaikkisuudessa. <\/span><\/p>\n

Pohdiskelemme t\u00e4t\u00e4 totuutta ja tajuamme, ett\u00e4 vanhenemme vuosi vuodelta, samalla kypsyen hengess\u00e4 ajattomuutta varten. Jumalan kuvana tajuamme, ett\u00e4 jokainen ajan hetki muuttuu ensin nykyhetkeksi ja siirtyy sitten menneisyyteen. Jokainen hetki on siis jo osa iankaikkisuutta, eik\u00e4 ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten tuon hetken el\u00e4mme. Tuo hetki poistuu peruuttamattomasti el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme ja joudumme kerran tekem\u00e4\u00e4n siit\u00e4 tili\u00e4. Jokainen hetki on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme tuomio sen mukaan, mit\u00e4 olemme tehneet l\u00e4himm\u00e4isillemme tai j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4 niin kuin Vapahtajamme sanoi. Mik\u00e4\u00e4n hetki ei ole yhdentekev\u00e4. Tajuamme, kuinka paljon on j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4, kuinka paljon olemme laiminly\u00f6neet. Jumalan anteeksiantavaan armoon turvaten lupaamme itsellemme sisimm\u00e4ss\u00e4mme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevat hetket paremmin. <\/span><\/p>\n

Silloin olemme k\u00e4ytt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n hetken oikein, sill\u00e4 Jumala kutsuu meit\u00e4 katumukseen. Katumuksen kautta Jumalan valtakunta l\u00e4hestyy meit\u00e4 ja siihen meid\u00e4n tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikamme, sit\u00e4 kohti ponnistella. <\/span><\/p>\n

Valamon igumeni Nazari on sanonut: \u201dT\u00e4m\u00e4 nykyinen hetki ei ole levon ja unen hetki, vaan se on taistelun hetki. Sen t\u00e4hden et saa rasittaa itse\u00e4si turhalla etk\u00e4 askarrella joutavien parissa, vaan sinun tulee totuttaa itse\u00e4si pyhiin toimiin. \u201c <\/span><\/p>\n

Piispa Teofan Erakko on sanonut: \u201cMit\u00e4\u00e4n ei saa ilman ponnistelua. Jumalan apu on aina valmiina ja l\u00e4hell\u00e4, mutta sen saavat vain ne, jotka valvovat ja tekev\u00e4t y\u00f6t\u00e4 ja vain ne, jotka luottamatta omiin voimiinsa itkev\u00e4t koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n: \u201dHerra armahda meit\u00e4\u201d. <\/span><\/p>\n

Serafim Sarovilainen sanoi: \u201dMiss\u00e4 ei ole surua, siell\u00e4 ei ole pelastusta\u201d. <\/span><\/p>\n

\u201cLep\u00e4\u00e4minen on samaa kuin periksi antaminen\u201d, kirjoittaa Tito Colliander. <\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 katumus on? Mit\u00e4 jokaisen hetkemme, mit\u00e4 uuden alkavan vuoden ja koko el\u00e4m\u00e4mme tulisi olla? Sen tulisi olla jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 Jumala- suhteemme uudistumista rukouksen kautta. \u201cRukous on kaikkein ankarinta ty\u00f6t\u00e4\u201d, is\u00e4t muistuttavat meit\u00e4. Jos rukous ei tunnu vaikealta, ehk\u00e4 emme ole viel\u00e4 todella aloittaneet. Katumus, joka on Jumalan mielen mukaista murhetta, jollaista H\u00e4n odottaa meilt\u00e4 jokaiselta, on sit\u00e4, ett\u00e4 me joka p\u00e4iv\u00e4 pyrimme uudistamaan suhteemme muihin my\u00f6t\u00e4tunnolla, osoittamalla s\u00e4\u00e4li\u00e4 toimissamme ja luopumalla omasta tahdostamme.<\/span><\/p>\n

Jumalan tahdon mukainen uusi el\u00e4m\u00e4 on jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 Kristuksen ristin kantamista. \u201cJos joku tahtoo minun per\u00e4ss\u00e4ni kulkea, h\u00e4n ottakoon ristins\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 ja seuratkoon minua\u201d (Lk. 9:25). <\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4inen ristinkantaminen on samalla jatkuvaa osallisuutta Herramme kirkastumiseen ja yl\u00f6snousemukseen. P\u00e4ivitt\u00e4isen katumuksen, Jumalan mieleisen murheen, ristin kantamisen kautta iankaikkisuus jo vaikuttaa el\u00e4m\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4. El\u00e4mme jo iankaikkisuudessa t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, \u201dmurheellisina, mutta aina iloisina, k\u00f6yhin\u00e4, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevin\u00e4, mit\u00e4\u00e4n omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken\u201d (2Kor 6: 9,10) <\/span><\/p>\n

Katumus ei tarkoita itses\u00e4\u00e4li\u00e4 tai tunnontuskia, vaan muuttumista, koko el\u00e4m\u00e4mme uudelleen keskitt\u00e4mist\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen. Se ei ole surren taaksep\u00e4in katsomista, vaan toivon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in suuntautumista, ei omiin puutteisiimme tuijottamista, vaan Jumalan rakkauteen luottamista. Se ei ole laiminly\u00f6ntiemme katselemista, vaan sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, miksi voimme nyt Jumalan armosta tulla. Se on pyrkimist\u00e4 siihen, mit\u00e4 n\u00e4emme. Katumus ja uusi el\u00e4m\u00e4 on silmiemme avaamista Valolle. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 katumus ei ole jokin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty toimenpide yksinomaan, yksi ratkaiseva askel johonkin k\u00e4\u00e4ntymykseen tai mielenmuutokseen, vaan se on jatkuva tila, sellainen syd\u00e4men ja tahdon asenne, ett\u00e4 on tarpeen uudistua lakkaamatta aina el\u00e4m\u00e4mme p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saakka. <\/span><\/p>\n

\u201cEl\u00e4m\u00e4mme on annettu meille katumusta varten\u201d, sanoi pyh\u00e4 Iisak Syyrialainen, \u201d\u00e41\u00e4 tuhlaa sit\u00e4 muihin asioihin\u201d. <\/span><\/p>\n

P\u00e4ivitt\u00e4inen ristin kantaminen on samalla osallisuutta Herramme yl\u00f6snousemukseen. El\u00e4mme joka hetki ilosanomaa todeksi. Sit\u00e4 meid\u00e4n tulisi koko el\u00e4m\u00e4ll\u00e4mme julistaa. <\/span><\/p>\n

Uuden vuoden rukoushetken evankeliumissa tapaamme Vapahtajan lukemassa Jesajan kirjaa synagogassa: \u201dHerran Henki on minun p\u00e4\u00e4ll\u00e4ni, sill\u00e4 H\u00e4n on voidellut minut julistamaan evankeliumia k\u00f6yhille, H\u00e4n on l\u00e4hett\u00e4nyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 saamista, p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta (Lk. 4: 18,19)\u201d. <\/span><\/p>\n

Lukiessaan Jeesus n\u00e4ki tuon Raamatun sanan olevan toteutumassa H\u00e4nen oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kautta. H\u00e4nen kauttansa maailma oli pelastuva kahdesta suuresta pahasta, synnist\u00e4 ja kuolemasta, syytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 omastatunnosta ja kuoleman pelosta. <\/span><\/p>\n

Kirkko jatkaa Kristuksen ty\u00f6t\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Herran Henki on vihkinyt meid\u00e4t jokaisen Kirkon j\u00e4seneksi, el\u00e4v\u00e4ksi ja toimivaksi kristityiksi. Olemme tehneet kuitenkin p\u00e4ivitt\u00e4in rakkaudettomilla teoillamme murheelliseksi pyh\u00e4n Hengen, kenties karkottaneet H\u00e4net olemuksestamme. Siksi rukoilemme p\u00e4ivitt\u00e4in: <\/span><\/p>\n

\u201cTule ja asu meiss\u00e4 ja puhdista meid\u00e4t kaikesta synnin pahuudesta\u201d. \u00a0Sellaisessa ihmisess\u00e4, jossa Herran Henki asuu, tulevat n\u00e4kyviin my\u00f6s Hengen hedelm\u00e4t: rakkaus, ilo, rauha, pitk\u00e4mielisyys ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyys. <\/span><\/p>\n

Herran Henki on vihkinyt meid\u00e4t julistamaan. evankeliumia eli hyv\u00e4\u00e4 sanomaa k\u00f6yhille. Meid\u00e4n ei tule el\u00e4\u00e4 itsekk\u00e4\u00e4sti ylellisyyden keskell\u00e4 muista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, vaan auttaen niit\u00e4, jotka puutteessa el\u00e4v\u00e4 Meid\u00e4t on l\u00e4hetetty saarnaamaan vangeille vapautusta. Kristuksen opin ja H\u00e4nen kirkkonsa ty\u00f6n tarkoitus on kasvattaa ihmisi\u00e4 vapauteen, saarnata anteeksiantamusta sinne, miss\u00e4 synti painaa mielt\u00e4, rakkautta vihan kahlitsemille, n\u00f6yrtymisen vapauttavaa iloa sinne, miss\u00e4 ylpeys est\u00e4\u00e4 katumuksen <\/span><\/p>\n

Meid\u00e4t on l\u00e4hetetty julistamaan sokeille n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 saamista. Sokea on sellainen, joka ei n\u00e4e kateuden, vihan, panettelun ja kovuuden peitt\u00e4v\u00e4n valoa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sellainen, joka synkist\u00e4\u00e4 oman ja muiden el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n ei huomaa, ett\u00e4 hellyys, laupeus, anteeksiantaminen ja rakkaus tuovat valoa ja l\u00e4mp\u00f6\u00e4 sek\u00e4 omaan ett\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 el\u00e4vien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Hengellinen sokeus sanoo, ett\u00e4 syy on toisissa. Se est\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 oman rajoittuneisuutemme. <\/span><\/p>\n

Herran Henki on l\u00e4hett\u00e4nyt meid\u00e4t julistamaan Herran otollista vuotta. Kristuksen oppi ja H\u00e4nen kirkkonsa oppi ei anna meille lupaa synkkien tulevaisuuden n\u00e4kymien maalaamiseen eik\u00e4 tulevilla onnettomuuksilla pelotteluun. Se kehottaa meit\u00e4 kasvattamaan luottamusta parempaan tulevaisuuteen. \u201dNyt on otollinen aika, nyt on pelastuksen p\u00e4iv\u00e4\u201d, Raamattu sanoo. Nyt voimme luopua pahoista tavoista, luopua vihasta ja aloittaa rakkauteen perustuva el\u00e4m\u00e4. Nyt voimme katumuksen kautta aloittaa tien, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on aika, jossa ei ole kipua, ei surua eik\u00e4 huokauksia, vaan autuus, jota silm\u00e4 ei ole n\u00e4hnyt eik\u00e4 korva kuullut. <\/span><\/p>\n

Nyt on aika aloittaa ilosanoman el\u00e4minen todeksi el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Nyt on aika kynttil\u00e4n loistaa kaikille huoneessa oleville, eik\u00e4 olla piilossa vakan alla. Me katselemme henkemme silmin korkealla vuorella olevaa loistavaa kaupunkia, Jumalan uutta taivasta ja maata, josta evankeliumin ilosanoma on jo s\u00e4teillyt el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Me olemme jo siit\u00e4 osallisia. <\/span><\/p>\n

On tapana toivottaa onnellista uutta vuotta. Sill\u00e4 tarkoitamme, ett\u00e4 toivomme rakkauden lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n keskuudessamme ja koko maailmassa. Onnellinen vuosi on sellainen, jonka aikana saamme rakastaa ja kokea rakkautta. Meid\u00e4n tulisi saarnata ja el\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista Herran otollista vuotta. Sit\u00e4 me toisillemme toivotamme. Aamen. <\/span><\/p>\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-400","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=400"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1138,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions\/1138"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}