{"id":3956,"date":"2026-07-25T17:00:47","date_gmt":"2026-07-25T14:00:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3956"},"modified":"2026-07-25T17:00:47","modified_gmt":"2026-07-25T14:00:47","slug":"lk-111-10-isa-rukouksen-ja-pelastuksen-alku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-111-10-isa-rukouksen-ja-pelastuksen-alku\/","title":{"rendered":"Lk 11:1-10: \u201dIs\u00e4\u201d- rukouksen ja pelastuksen alku"},"content":{"rendered":"

\u201dIs\u00e4\u201d- rukouksen ja pelastuksen alku<\/strong><\/p>\n

Lk 11:1-10<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa opetuslapset n\u00e4kev\u00e4t Herran rukoilevan ja pyyt\u00e4v\u00e4t: \u201cHerra, opeta meit\u00e4 rukoilemaan.\u201d T\u00e4m\u00e4 pyynt\u00f6 on jo itsess\u00e4\u00e4n rukouksen alku. Ihminen tunnustaa, ettei h\u00e4n osaa omin voimin puhua Jumalalle oikein. Rukous ei ole vain sanojen lausumista, vaan syd\u00e4men asettumista Jumalan eteen. Siksi Kristus ei anna opetuslapsilleen pelkk\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4, vaan avaa heille tien Is\u00e4n yhteyteen.<\/p>\n

Jeesus opettaa sanomaan: \u201cIs\u00e4, pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi.\u201d T\u00e4ss\u00e4 on koko kristillisen rukouksen ydin. Me emme l\u00e4hesty Jumalaa ensiksi pelokkaana orjana, vaan lapsina, jotka on Kristuksessa kutsuttu Is\u00e4n yhteyteen. Mutta t\u00e4m\u00e4 lapseus ei ole kevyt asia. Jumalan nimen pyhitt\u00e4minen merkitsee, ett\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4mme tulisi heijastaa H\u00e4nen pyhyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jeesus halusi opettaa, ett\u00e4 rukous alkaa Jumalasta, ei omista tarpeistamme. Ensin pyyd\u00e4mme Jumalan valtakuntaa, vasta sitten jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 leip\u00e4\u00e4, syntien anteeksiantoa ja varjelusta kiusaukselta. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjestys parantaa syd\u00e4men. Syntiin langennut ihminen asettaa usein itsens\u00e4 kaiken keskukseksi. Kristuksen rukous palauttaa Jumalan keskukseksi ja n\u00e4in my\u00f6s ihmisen oikealle paikalleen.<\/p>\n

\u201cAnna meille p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4inen leip\u00e4mme\u201d tarkoittaa sek\u00e4 ruumiillista ravintoa ett\u00e4 syvemmin sit\u00e4 leip\u00e4\u00e4, joka antaa el\u00e4m\u00e4n: Jumalan sanaa ja pyh\u00e4\u00e4 Ehtoollista. Liturgiassa t\u00e4m\u00e4 rukous saa t\u00e4yttymyksens\u00e4, kun l\u00e4hestymme Kristusta, el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4t is\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t Herran rukouksessa koko evankeliumin tiivistettyn\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korosti, ett\u00e4 Kristus opettaa meit\u00e4 sanomaan \u201cmeid\u00e4n\u201d eik\u00e4 \u201cminun\u201d. Rukous ei ole yksil\u00f6n erist\u00e4ytynyt suoritus, vaan kirkon rukous. Kun pyyd\u00e4n leip\u00e4\u00e4, anteeksiantoa ja varjelusta, pyyd\u00e4n niit\u00e4 my\u00f6s veljelleni, viholliselleni ja koko maailmalle.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja ymm\u00e4rsi rukouksen nousuna himojen hajottamasta mielest\u00e4 Jumalan yhteyteen. Kun pyyd\u00e4mme anteeksi niin kuin itse annamme anteeksi, rukous muuttuu tuomioksi syd\u00e4memme kovuudelle, mutta my\u00f6s l\u00e4\u00e4kkeeksi sille. Emme voi todella rukoilla Is\u00e4\u00e4, jos kielt\u00e4ydymme tunnustamasta toista ihmist\u00e4 veljeksi.<\/p>\n

Evankeliumin j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 osassa Kristus puhuu yst\u00e4v\u00e4st\u00e4, joka pyyt\u00e4\u00e4 leip\u00e4\u00e4 keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 kehottaa: \u201cPyyt\u00e4k\u00e4\u00e4, niin teille annetaan; etsik\u00e4\u00e4, niin te l\u00f6yd\u00e4tte; kolkuttakaa, niin teille avataan.\u201d Is\u00e4t eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet t\u00e4t\u00e4 mekaaniseksi lupaukseksi saada kaikki toiveemme t\u00e4ytetyiksi. Se on kutsu kest\u00e4v\u00e4\u00e4n, n\u00f6yr\u00e4\u00e4n ja luottavaan rukoukseen. Jumala ei viivyt\u00e4 armonsa t\u00e4hden v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n, vaan siksi, ett\u00e4 syd\u00e4memme laajenisi vastaanottamaan oikean lahjan.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 evankeliumi opettaa, ett\u00e4 rukous on yhteytt\u00e4, parantumista ja muuttumista. Ihminen ei pelastu vain tiet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oikeita asioita Jumalasta, vaan el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteydess\u00e4 H\u00e4neen. Rukouksessa syd\u00e4n alkaa hengitt\u00e4\u00e4 Jumalan ilmaa.<\/p>\n

Anteeksiannon pyynt\u00f6 on pelastuksen kannalta ratkaiseva. Synti erottaa, anteeksianto yhdist\u00e4\u00e4. Kun pyyd\u00e4mme anteeksi ja annamme anteeksi, Kristuksen risti tulee todeksi omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Silloin pelastus ei j\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteeksi, vaan alkaa murtaa katkeruutta, ylpeytt\u00e4 ja pelkoa.<\/p>\n

Herra opettaa meit\u00e4 rukoilemaan, koska H\u00e4n tahtoo opettaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pyyt\u00e4k\u00e4\u00e4mme siis ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa, etsik\u00e4\u00e4mme Kristusta, kolkuttakaamme katumuksen ovella. Is\u00e4 ei anna lapsilleen kive\u00e4 leiv\u00e4n sijasta. H\u00e4n antaa meille Poikansa, el\u00e4m\u00e4n leiv\u00e4n, ja Pyh\u00e4n Hengen, jossa me huudamme: Is\u00e4. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dIs\u00e4\u201d- rukouksen ja pelastuksen alku Lk 11:1-10 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa opetuslapset n\u00e4kev\u00e4t Herran<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3956","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3956","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3956"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3956\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3957,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3956\/revisions\/3957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3956"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3956"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3956"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}