{"id":3942,"date":"2026-07-25T13:57:51","date_gmt":"2026-07-25T10:57:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3942"},"modified":"2026-07-25T13:57:51","modified_gmt":"2026-07-25T10:57:51","slug":"lk-1030-37-laupias-samarialainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-1030-37-laupias-samarialainen\/","title":{"rendered":"Lk 10:30-37: Laupias samarialainen"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong> Laupias samarialainen<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Lk 10:30-37<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vertauksessa laupiaasta samarialaisesta Kristus ohjaa meid\u00e4t syv\u00e4lliseen pohdintaan: H\u00e4n ei ainoastaan vastaa kysymykseen \u201ckuka on minun l\u00e4himm\u00e4iseni?\u201d, vaan H\u00e4n murtaa koko kysymyksen l\u00e4ht\u00f6kohdan. Lakimies tahtoi rajata l\u00e4himm\u00e4isen k\u00e4sitteen, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, ket\u00e4 h\u00e4nen on rakastettava. Mutta Jeesus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 asian toisin p\u00e4in: ratkaisevaa ei ole, kuka kuuluu minun rakkaisiini, vaan olenko min\u00e4 l\u00e4himm\u00e4inen sille, joka on h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. N\u00e4in Herra siirt\u00e4\u00e4 painopisteen lain ulkoisesta t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 syd\u00e4men sis\u00e4iseen muuttumiseen. Vertaus ei ole vain moraalinen kehotus auttaa k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4, vaan ilmoitus Jumalan valtakunnan rakkaudesta, joka ylitt\u00e4\u00e4 rajat, vihollisuudet ja uskonnollisen itsevarmuuden.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 Jeesus halusi t\u00e4ll\u00e4 opettaa?<\/p>\n<p>Ensiksikin, ett\u00e4 todellinen rakkaus ei kulje teorian, vaan laupeuden tiet\u00e4. Jerusalemista Jerikoon kulkenut mies on ry\u00f6stetty, ly\u00f6ty puolikuolleeksi ja j\u00e4tetty tien oheen. Pappi ja leevil\u00e4inen n\u00e4kev\u00e4t h\u00e4net, mutta kulkevat ohi. Heiss\u00e4 n\u00e4kyy uskonnollisuus ilman my\u00f6t\u00e4tuntoa, laki ilman rakkautta. Samarialainen, jota juutalaiset pitiv\u00e4t vieraana ja ep\u00e4puhtaana, pys\u00e4htyy, liikuttuu syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, sitoo haavat, vie majataloon ja huolehtii kustannuksista. Kristus osoittaa, ett\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isyys ei perustu yhteiseen ryhm\u00e4\u00e4n, oikeaan asemaan tai uskonnolliseen arvovaltaan, vaan armahtavaiseen tekoon.<\/p>\n<p>Toiseksi Jeesus opettaa, ett\u00e4 rakkaus on aina konkreettista. Samarialainen ei auta ajatuksilla eik\u00e4 hyvill\u00e4 toivotuksilla, vaan \u00f6ljyll\u00e4, viinill\u00e4, el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n, ajallaan ja rahoillaan. Todellinen rakkaus maksaa jotakin. Se vaatii pys\u00e4htymist\u00e4, vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 ja itsens\u00e4 antamista. N\u00e4in Herra paljastaa, ett\u00e4 pelkk\u00e4 oikea oppi ilman laupeuden hedelm\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4 keskener\u00e4iseksi.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat n\u00e4hneet t\u00e4ss\u00e4 vertauksessa sek\u00e4 eettisen opetuksen ett\u00e4 syv\u00e4n kristologisen salaisuuden. Monet is\u00e4t, erityisesti Origenes ja my\u00f6hemmin pyh\u00e4 Ambrosius, n\u00e4kev\u00e4t haavoittuneessa miehess\u00e4 koko langenneen ihmiskunnan. Jerusalem merkitsee rauhan tilaa, josta ihminen lankesi alas Jerikoon, kuolevaisuuden ja katoavaisuuden maailmaan. Ry\u00f6v\u00e4rit ovat demoniset voimat ja synti, jotka riisuivat ihmiselt\u00e4 alkuper\u00e4isen kirkkauden ja j\u00e4ttiv\u00e4t h\u00e4net puolikuolleeksi: el\u00e4v\u00e4ksi ruumiillisesti, mutta haavoitetuksi hengellisesti.<\/p>\n<p>Pappi ja leevil\u00e4inen kuvaavat lakia ja Vanhan liiton palvelusta, jotka eiv\u00e4t voineet lopullisesti parantaa ihmist\u00e4. Laupias samarialainen on isien mukaan Kristus itse, se halveksittu ja torjuttu, joka kuitenkin kumartuu ihmisen puoleen. \u00d6ljy ja viini kuvaavat armon l\u00e4\u00e4kett\u00e4, lohdutusta ja puhdistusta; majatalo on kirkko, johon haavoittunut ihminen tuodaan hoidettavaksi; kaksi denaaria viittaavat usein joko kahteen testamenttiin tai kirkon sakramentaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jonka varassa ihminen hoidetaan Kristuksen paluuseen asti.<\/p>\n<p>Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 vertaus ilmoittaa jotakin hyvin lohdullista ja samalla velvoittavaa. Ensin se kertoo, ett\u00e4 ihminen ei pelasta itse itse\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on tien oheen ly\u00f6ty, voimaton ja muiden armoilla. Mutta Kristus, todellinen Laupias, tulee h\u00e4nen luokseen, koskee h\u00e4nen haavojaan ja kantaa h\u00e4net turvaan. Pelastus alkaa siis Jumalan armahtavasta aloitteesta, ei ihmisen omasta voimasta.<\/p>\n<p>Ihminen pelastuu, koska Kristus on tullut h\u00e4nen l\u00e4himm\u00e4isekseen silloin, kun h\u00e4n itse makasi avuttomana synnin tiell\u00e4. Mutta juuri siksi pelastettu ihminen ei voi en\u00e4\u00e4 kulkea toisten k\u00e4rsimyksen ohi. Sit\u00e4, joka on itse kannettu kirkon majataloon ja sidottu armon siteill\u00e4, kutsutaan my\u00f6s itse tulemaan l\u00e4himm\u00e4iseksi. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 evankeliumi yhdist\u00e4\u00e4 armon ja el\u00e4m\u00e4nmuodon: Kristus parantaa meid\u00e4t, jotta meist\u00e4 tulisi H\u00e4nen laupeutensa kantajia maailmassa. Siin\u00e4 on sek\u00e4 kirkon lohdutus ett\u00e4 sen teht\u00e4v\u00e4. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Laupias samarialainen Lk 10:30-37 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 vertauksessa laupiaasta samarialaisesta Kristus ohjaa meid\u00e4t<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3942","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3942","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3942"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3942\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3943,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3942\/revisions\/3943"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3942"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3942"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3942"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}