{"id":3917,"date":"2026-07-25T09:12:13","date_gmt":"2026-07-25T06:12:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3917"},"modified":"2026-07-25T09:12:13","modified_gmt":"2026-07-25T06:12:13","slug":"lk-951-56-1022-24-13-22-han-kaansi-kasvonsa-kohti-jerusalemia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-951-56-1022-24-13-22-han-kaansi-kasvonsa-kohti-jerusalemia\/","title":{"rendered":"Lk 9:51-56; 10:22-24; 13-22:  H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi kasvonsa kohti Jerusalemia"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi kasvonsa kohti Jerusalemia<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Lk 9:51-56; 10:22-24; 13-22<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>N\u00e4enn\u00e4isesti n\u00e4m\u00e4 evankeliumin kohdat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erillisilt\u00e4, mutta yhdess\u00e4 ne muodostavat syv\u00e4n hengellisen kokonaisuuden: <em>Kristus kulkee p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti kohti Jerusalemia<\/em>, ilmoittaa olevansa Is\u00e4n t\u00e4ydellinen ilmoitus, ja samalla opettaa opetuslapsilleen, millainen Jumalan valtakunnan henki todella on. N\u00e4iss\u00e4 kohdissa n\u00e4kyv\u00e4t yht\u00e4 aikaa Kristuksen k\u00e4rsimystie, h\u00e4nen jumalallinen identiteettins\u00e4 ja h\u00e4nen pelastavan ty\u00f6ns\u00e4 lempe\u00e4 mutta horjumaton luonne.<\/p>\n<p>Evankelista Luukas sanoo t\u00e4ss\u00e4 jotakin hyvin syv\u00e4\u00e4: \u201cKun h\u00e4nen taivaaseen ottamisensa aika oli tulossa, Jeesus k\u00e4\u00e4nsi kasvonsa kulkeakseen Jerusalemiin.\u201d T\u00e4m\u00e4 ei ole vain matkakertomuksen alku, vaan ilmoitus Kristuksen tahdosta. Herra ei joudu k\u00e4rsimykseen sattumalta eik\u00e4 ajaudu ristille vastoin tahtoaan, vaan h\u00e4n kulkee tietoisesti kohti sit\u00e4 paikkaa, jossa maailman pelastus t\u00e4yttyy. Jerusalem ei ole t\u00e4ss\u00e4 vain kaupunki, vaan uhrin, kuuliaisuuden ja kirkastumisen paikka. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 todellinen rakkaus ei pakene k\u00e4rsimyst\u00e4, jos k\u00e4rsimyksen kautta voidaan pelastaa toinen.<\/p>\n<p>Mutta heti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen n\u00e4emme, ettei Kristuksen tie ole v\u00e4kivallan tie. Samarialaiset eiv\u00e4t ota h\u00e4nt\u00e4 vastaan, ja opetuslapset Jaakob ja Johannes tahtovat kutsua tulen taivaasta. Jeesus kuitenkin nuhtelee heit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n opettaa jotakin ratkaisevaa: Jumalan valtakunta ei etene kostolla vaan armolla. Kristus ei tullut tuhoamaan ihmisi\u00e4, vaan pelastamaan heid\u00e4t. H\u00e4n osoittaa, ettei hylk\u00e4\u00e4minen, vastustus eik\u00e4 loukkaus oikeuta hengellist\u00e4 v\u00e4kivaltaa. H\u00e4nen voimansa ei ole siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n murskaa vihollisensa, vaan siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4rsii heid\u00e4n puolestaan. T\u00e4m\u00e4 on ristin logiikka, joka on maailmalle vieras, mutta pelastukselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n<p>Sitten Luukas antaa meille toisen ikkunan Kristuksen salaisuuteen: <em>\u201cKaikki on Is\u00e4ni antanut minun haltuuni, eik\u00e4 kukaan tunne, kuka Poika on, paitsi Is\u00e4.\u201d<\/em> N\u00e4iss\u00e4 sanoissa Kristus paljastaa, ettei h\u00e4n ole vain profeetta muiden joukossa, vaan Is\u00e4n ainutlaatuinen Poika, joka yksin voi tehd\u00e4 Is\u00e4n tunnetuksi.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen opettaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Kristus ilmoittaa oman jumalallisen arvokkuutensa ja sen, ett\u00e4 ihmisen pelastus riippuu juuri t\u00e4st\u00e4 ilmoituksesta: Poika tuo meid\u00e4t Is\u00e4n tuntemiseen, ei vain tiedollisesti, vaan osallisuutena.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Ambrosius puolestaan n\u00e4kee opetuslasten autuudessa sen suuren lahjan, ett\u00e4 heid\u00e4n silm\u00e4ns\u00e4 saivat n\u00e4hd\u00e4 lihaksi tulleen Jumalan, jota monet profeetat olivat kaivanneet.<\/p>\n<p>Lopuksi Luukas sanoo, ett\u00e4 <em>Jeesus kulki kaupungeissa ja kyliss\u00e4 opettaen ja vaelsi kohti Jerusalemia<\/em>. T\u00e4m\u00e4 toistuva liike on t\u00e4rke\u00e4. Is\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t siin\u00e4 kuvan koko pelastushistoriasta: Kristus opettaa, parantaa, kutsuu, nuhtelee lempe\u00e4sti ja vie kaiken kohti risti\u00e4 ja yl\u00f6snousemusta.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos huomauttaa, ett\u00e4 Kristuksen tie Jerusalemiin on my\u00f6s kirkon tie: ei helppouden, vaan kuuliaisuuden, rakkauden ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden tie.<\/p>\n<p>Pelastuksen kannalta n\u00e4m\u00e4 kohdat puhuvat meille hyvin selke\u00e4sti. Ensiksi: ihminen ei pelastu voimalla, joka kukistaa ulkoiset viholliset, vaan rakkaudella, joka voittaa synnin ja kuoleman sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin. Toiseksi: ihminen ei voi tuntea Jumalaa ilman Poikaa, sill\u00e4 vain Kristuksessa Is\u00e4 tulee tunnetuksi. Kolmanneksi: pelastus on matka Kristuksen kanssa Jerusalemiin, siis ristin kautta kirkkauteen. Se on kutsu luopua koston hengest\u00e4, avautua Jumalan tuntemiselle ja seurata Herraa sill\u00e4 tiell\u00e4, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n<p>Kristus kulkee edelleen kohti Jerusalemia jokaisen syd\u00e4mess\u00e4, joka antaa h\u00e4nen tulla sis\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei pakota, ei tuhoa, ei murskaa, vaan kutsuu. H\u00e4n ilmoittaa Is\u00e4n, kantaa ristin ja avaa tien pelastukseen. Autuaat ovat ne silm\u00e4t, jotka t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kev\u00e4t, ja autuas on se syd\u00e4n, joka l\u00e4htee h\u00e4nen mukaansa. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi kasvonsa kohti Jerusalemia Lk 9:51-56; 10:22-24; 13-22 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! N\u00e4enn\u00e4isesti n\u00e4m\u00e4 evankeliumin<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3917","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3917","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3917"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3917\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3918,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3917\/revisions\/3918"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}