{"id":3898,"date":"2026-07-25T08:48:20","date_gmt":"2026-07-25T05:48:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3898"},"modified":"2026-07-25T08:48:20","modified_gmt":"2026-07-25T05:48:20","slug":"lk-97-11-kuka-tama-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/25\/lk-97-11-kuka-tama-on\/","title":{"rendered":"Lk 9:7-11: Kuka t\u00e4m\u00e4 on?"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> Kuka t\u00e4m\u00e4 on?<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Lk 9:7-11<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 evankeliumin tapahtumassa hallitsija Herodes kuulee kaikesta, mit\u00e4 Jeesus tekee, ja joutuu ymm\u00e4lleen: kuka t\u00e4m\u00e4 mies oikein on? Jotkut sanovat h\u00e4nt\u00e4 Johannes Kastajaksi, toiset Eliaaksi, toiset joksikin muinaisista profeetoista. Herodes itse toteaa surullisella tavalla: \u201cJohanneksen min\u00e4 mestautin; mutta kuka t\u00e4m\u00e4 on, josta min\u00e4 t\u00e4llaista kuulen?\u201d ja h\u00e4n koetti n\u00e4hd\u00e4 Jeesuksen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen apostolit palaavat teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n ja kertovat Jeesukselle, mit\u00e4 ovat tehneet. Jeesus vet\u00e4ytyy heid\u00e4n kanssaan Betsaidan seudulle, mutta kansa seuraa h\u00e4nt\u00e4, ja h\u00e4n ottaa heid\u00e4t vastaan, puhuu heille Jumalan valtakunnasta ja parantaa ne, jotka tarvitsivat parantamista.<\/p>\n<p>Jeesus tahtoo opettaa, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4n uteliaisuuden, poliittisen vallan tai toisten mielipiteiden kautta; h\u00e4net tunnetaan oikein siell\u00e4, miss\u00e4 ihminen ottaa vastaan h\u00e4nen sanansa, tunnistaa oman tarpeensa ja tulee h\u00e4nen luokseen parannettavaksi.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa kuuluu yksi koko ihmiskunnan historian ratkaisevimmista kysymyksist\u00e4: <em>\u201cKuka t\u00e4m\u00e4 on?\u201d<\/em> Herodes kuulee Jeesuksesta paljon. H\u00e4n kuulee ihmeist\u00e4, opetuksesta, kansan liikkeest\u00e4 h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. Mutta vaikka tietoa on paljon, ymm\u00e4rryst\u00e4 ei ole. Herodes kuulee erilaisia arvioita: joku sanoo Jeesusta Johannes Kastajaksi, toinen Eliaaksi, kolmas vanhaksi profeetaksi. N\u00e4in evankeliumi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille, ett\u00e4 Jeesuksen ymp\u00e4rill\u00e4 voi olla paljon puhetta, paljon mielipiteit\u00e4 ja paljon kiinnostusta, ilman ett\u00e4 ihminen todella kohtaa h\u00e4net. Jeesus tahtoi opettaa koko el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n, ettei h\u00e4n ole yksi uskonnollinen hahmo muiden joukossa, yksi selitett\u00e4v\u00e4 ilmi\u00f6, vaan Jumalan Poika, jonka tunteminen ratkaisee ihmisen koko el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n<p>Herodeksen kohdalla n\u00e4kyy my\u00f6s toinen vakava asia: syyllinen omatunto ei johda h\u00e4nt\u00e4 katumukseen, vaan levottomaan uteliaisuuteen. H\u00e4n sanoo: <em>\u201cJohanneksen min\u00e4 mestautin.\u201d<\/em> T\u00e4ss\u00e4 on lyhyt mutta kauhea tunnustus. H\u00e4n ei etsi Jeesusta pelastuakseen, vaan n\u00e4hd\u00e4kseen h\u00e4net, ehk\u00e4 hallitakseen tilannetta, ehk\u00e4 rauhoittaakseen omaa sisint\u00e4\u00e4n ilman todellista mielenmuutosta. Jeesus tahtoi opettaa, ettei h\u00e4nt\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 vallanhalun, itsepuolustuksen tai pelk\u00e4n ihmettelyn asenteella.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Ambrosius huomauttaa, ett\u00e4 Herodes tahtoi n\u00e4hd\u00e4 Jeesuksen silmill\u00e4, mutta ei syd\u00e4mell\u00e4. H\u00e4n halusi kohdata ihmeen, mutta ei totuutta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n synk\u00e4n kuvan rinnalle Luukas asettaa toisen n\u00e4kym\u00e4n. Apostolit palaavat Jeesuksen luo, kertovat h\u00e4nelle kaiken, ja kansa seuraa h\u00e4nt\u00e4 er\u00e4maahan. Ja mit\u00e4 Jeesus tekee? H\u00e4n <em>ottaa heid\u00e4t vastaan<\/em>, puhuu heille Jumalan valtakunnasta ja parantaa ne, jotka tarvitsevat parantamista. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy Kristuksen syd\u00e4n. H\u00e4n ei ty\u00f6nn\u00e4 pois niit\u00e4, jotka tulevat h\u00e4nen luokseen puutteen, sairauden, kysymysten ja rikkin\u00e4isyyden kanssa. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 oikea tie h\u00e4nen luokseen ei ole ylpe\u00e4 arviointi, vaan n\u00f6yr\u00e4 tarve.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 kirkon kuvan: Kristus vastaanottaa ne, jotka tulevat h\u00e4nen luokseen, opettaa heit\u00e4 sanallaan ja parantaa heid\u00e4t armollaan. Sana ja parantuminen kuuluvat yhteen.<\/p>\n<p>Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 evankeliumi asettaa meid\u00e4t kahden asenteen eteen. Yksi on Herodeksen tie: ihminen kyll\u00e4 kuulee Kristuksesta, ehk\u00e4 puhuukin h\u00e4nest\u00e4, ehk\u00e4 on jopa kiinnostunut h\u00e4nest\u00e4, mutta ei suostu murtumaan, tunnustamaan totuutta itsest\u00e4\u00e4n eik\u00e4 k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Toinen on kansan tie: he seuraavat Kristusta, kuuntelevat h\u00e4nen sanaansa ja tuovat h\u00e4nelle sairautensa. Vain j\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 alkaa pelastus. Ihminen ei pelastu sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on uskonnollista tietoa Jeesuksesta, vaan sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tulee Jeesuksen luo sellaisena kuin on.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 sana kysyy meilt\u00e4: kuka Jeesus on meille? Onko h\u00e4n vain kiinnostava hahmo, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 liikkuu paljon puhetta? Vai onko h\u00e4n Herra, jonka eteen tuomme syyllisyytemme, sairautemme ja toivomme? Herodes tahtoi n\u00e4hd\u00e4 Jeesuksen, mutta kansa tahtoi tulla h\u00e4nen parannettavakseen. N\u00e4iden kahden v\u00e4lill\u00e4 on koko pelastuksen ero. Sill\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 ihminen lakkaa tarkkailemasta Kristusta ulkoap\u00e4in ja alkaa seurata h\u00e4nt\u00e4 sis\u00e4isesti, siell\u00e4 Jumalan valtakunta tulee l\u00e4helle. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuka t\u00e4m\u00e4 on? Lk 9:7-11 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 evankeliumin tapahtumassa hallitsija Herodes kuulee kaikesta,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3898"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3899,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3898\/revisions\/3899"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}