{"id":387,"date":"2016-12-30T11:54:13","date_gmt":"2016-12-30T11:54:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/uncategorised\/sunnuntai-teofanian-jalkeen\/"},"modified":"2019-11-16T12:09:45","modified_gmt":"2019-11-16T10:09:45","slug":"sunnuntai-teofanian-jalkeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/30\/sunnuntai-teofanian-jalkeen\/","title":{"rendered":"Sunnuntai teofanian j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"\n\n\n\n
\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0Tsasounan suunnalta<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0WWW. TSASOUNA. NET<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Sunnuntai teofanian j\u00e4lkeen <\/span><\/strong><\/p>\n

Mt 4: 12\u201317 <\/span><\/strong><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n on kirkkokalenterimme mukaan sunnuntai teofanian eli Jumalan ilmestymisen juhlan j\u00e4lkeen ja p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi kertoo julistajan vaihtumisesta Jordanin rantamilla. Johannes Kastaja oli pantu vankeuteen, kun h\u00e4nen saamansa ei ollut vallassa oleville mieleen. Mutta tilalle astui Jeesus Kristus, josta Taivaallinen Is\u00e4 oli todistanut: \u201cT\u00e4m\u00e4 on minun rakas poikani, johon min\u00e4 olen mielistynyt\u201d. N\u00e4in on aina ollut kautta aikojen kirkon piiriss\u00e4. Kun kirkkoa ja sen edustajia on vainottu, aina on ilmaantunut niit\u00e4, jotka toisten marttyyritodistuksesta ovat saaneet itselleen entist\u00e4 suurempaa voimaa Jumalan pelastussanoman julistamiseen. Siell\u00e4, miss\u00e4 kirkko ja uskovaiset el\u00e4v\u00e4t vaikeissa olosuhteissa, uskonel\u00e4m\u00e4 tavallisesti kokee voimallisen nousun. Ja siell\u00e4, miss\u00e4 on helppoa olla uskovaisena, hengellinen el\u00e4m\u00e4 usein alkaa taantua ja usko maallistua. <\/span><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n evankeliumin \u00e4\u00e4ress\u00e4 joudumme ihmettelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miksi Jeesus valitsi asuinpaikakseen ja varsinaiseksi ty\u00f6alueekseen Genesaretin j\u00e4rven rantamat, Pyh\u00e4n Maan silloisen todellisen kehitysalueen, eik\u00e4 alun perin l\u00e4htenyt maan p\u00e4\u00e4kaupunkiin, metropoliin, jota varmaan silloinkin, kuten nyt, pidettiin t\u00e4rkeitten ihmisten ja kulttuuria etsivien suosikkipaikkana. Jeesuksen kotipaikakseen valitsemaa aluetta jo profeettain sanoja k\u00e4ytt\u00e4en sanottiin meren viereiseksi, Jordanin takaiseksi, pakanain Galileaksi, jossa kansa istuu pime\u00e4ss\u00e4 ja kuolon varjossa. \u00a0Eritt\u00e4in sopiva kehitysalueen m\u00e4\u00e4rittelyksi. Mutta Jeesus asettui sinne ja alkoi saarnata alueen v\u00e4est\u00f6lle parannuksen tekoa el\u00e4m\u00e4n uudistumisen edellytyksen\u00e4. Niille, jotka parannusta tekev\u00e4t, Jumalan valtakunta, eli siis paras mahdollinen el\u00e4m\u00e4, tulee l\u00e4hemm\u00e4ksi ja l\u00e4hemm\u00e4ksi. <\/span><\/p>\n

Kirkon historia osoittaa meille, ett\u00e4 useimmat merkitt\u00e4vist\u00e4 kirkon isist\u00e4 ovat l\u00e4ht\u00f6isin puutteen keskelt\u00e4, k\u00f6yhist\u00e4 oloista ja er\u00e4maaluostareista. Tai heiss\u00e4 on sellaisia, jotka ovat j\u00e4tt\u00e4neet, kuten Johannes Kastaja ja Antonius Suuri, kodin hyv\u00e4t olot ja siirtyneet syrj\u00e4seutujen ja er\u00e4maitten vaikeuksien keskelle oppimaan todellista, tervett\u00e4 ja Jumalan l\u00e4heisyyteen kutsuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Niin ei Jeesuskaan etsinyt rintamaita, vaan tyytyi aloittamaan ty\u00f6ns\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n kansan keskuudessa. H\u00e4n valitsi oppilaikseen ja ty\u00f6ns\u00e4 jatkajiksi Galilean kalastajat, jotka h\u00e4n otti ihmisten kalastajiksi Jumalan valtakuntaan. Jos siis t\u00e4ss\u00e4 maailmassa muut arvostavat ihmisi\u00e4 heid\u00e4n asuinpaikkansa mukaan, niin kristittyin\u00e4 meill\u00e4 ei ole siihen oikeutta. Syrj\u00e4istenkin seutujen ihmiset ovat Jumalalle yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 ja rakkaita kuin rinnemaiden ihmiset. Ja vaikka syrjemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein ilman niit\u00e4 palveluita, joita kehittyneimmill\u00e4 alueilla on, Jumalan vaikutus ja Jumalan rakkaus kohdistuvat yht\u00e4 suurina ja pelastavina kaikkiin ihmisiin, niihinkin, jotka er\u00e4maissa, vuorilla, luolissa ja maakuopissa el\u00e4v\u00e4t, puutteessa, ahdistettuina ja pahoin pideltyin\u00e4kin. Raamattu sanoo, ett\u00e4 Jumala on heikoissa v\u00e4kev\u00e4. <\/span><\/p>\n

Kristinuskon tarkoituksena ja kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuoda Jumalan valtakunnan l\u00e4heisyytt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajan ahdistuksissa el\u00e4ville ihmisille. Uskon tarkoituksena on auttaa meit\u00e4 selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4isist\u00e4 ja ulkoisista vaikeuksista ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4mme perimm\u00e4inen tarkoitus. Uskonto on Jumalan ja ihmisen v\u00e4linen suhde, jonka Jumala on tarkoittanut rakkaussuhteeksi, jossa kumpikin osapuoli ei pakota toisiaan, vaan t\u00e4ysin vapaaehtoisesti vastaa toisensa rakkauteen ja palvelee toistaan. <\/span><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n evankeliumissa kiinnittyy huomiomme siihen, kuinka se m\u00e4\u00e4rittelee Jeesuksen saaman sis\u00e4ll\u00f6n sanoilla: \u201dK\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Jumalan valtakunta on tullut l\u00e4helle\u201d. T\u00e4st\u00e4 me huomaamme, ett\u00e4 Jeesus uskoi ja uskoo ihmiseen ja siihen, ett\u00e4 h\u00e4n voi tehd\u00e4 parannusta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Usko ei ole vain sit\u00e4, ett\u00e4 me uskomme Jumalaan ja h\u00e4nen rakkauteensa ja anteeksiantavaisuuteensa. Usko on my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala uskoo meihin ihmisiin, heikkoihin ja syntisiin, ja mahdollisuuksiimme tehd\u00e4 parannusta. <\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Iisak Syyrialainen sanoo:\u201d Katumus on armon ovi, joka on avoinna sit\u00e4 uutterasti etsiville. Tuon oven kautta astumme jumalallisen armon piiriin ja tuohon armoon emme voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta tiet\u00e4\u201d. <\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 sitten katumus ja k\u00e4\u00e4ntymys ovat? <\/span><\/p>\n

Se on tuhlaajapojan palaamista kaukaisesta maasta is\u00e4ns\u00e4 luo. Sit\u00e4 ovat pojan sanat: \u201dIs\u00e4, min\u00e4 olen tehnyt synti\u00e4 taivasta vastaan. En ole en\u00e4\u00e4 sen arvoinen, ett\u00e4 minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon\u201d. <\/span><\/p>\n

Katumusta on publikaani seisomassa temppelin takaosassa uskaltamatta nostaa katsettaan ja huokaamassa:\u201d Jumala, ole minulle syntiselle armollinen\u201d. <\/span><\/p>\n

Katumusta on se, mit\u00e4 Sakkeus sanoo Jeesukselle kohdattuaan H\u00e4net:\u201d Herra, n\u00e4in min\u00e4 teen: puolet omaisuudestani annan k\u00f6yhille ja kenelt\u00e4 olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin\u201d. <\/span><\/p>\n

Joku on sanonut, ett\u00e4 katumus on kuin kaksip\u00e4inen kotkapatsas, jossa toinen p\u00e4\u00e4 katsoo katuen menneeseen ja toinen toivoen tulevaisuuteen.<\/span><\/p>\n

Katumus on kokonaisvaltaista: se on mielen muutosta, syd\u00e4men muutosta, el\u00e4m\u00e4n muutosta ja arvojen muutosta. <\/span><\/p>\n

Katumus on synnin esiripun syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4mist\u00e4, jotta Jumalan valo voisi loistaa sis\u00e4lle ja valaista. <\/span><\/p>\n

Katumus on uudelleen aloittamista. Se on is\u00e4n rakkauden ja ilon riemujuhlaa, sill\u00e4 \u201ct\u00e4m\u00e4 poikani, joka oli kuollut, her\u00e4si eloon, h\u00e4n oli kadoksissa, mutta nyt h\u00e4n on l\u00f6ytynyt\u201d. <\/span><\/p>\n

Katumus on enemm\u00e4n kuin suremista tai murhetta. Jotkut murehtivat sit\u00e4, ett\u00e4 ovat olleet uskottomia puolisolleen tai pett\u00e4neet vastapuolta liikeasioissaan, mutta he eiv\u00e4t ehk\u00e4 tule ajatelleeksi, ett\u00e4 ovat vastustaneet Jumalaa. Katumus Jumalan edess\u00e4 on sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 on vastustanut ja loukannut Jumalaa omalla tottelemattomuudellaan. <\/span><\/p>\n

Katumus tapahtuu ihmisen sis\u00e4ll\u00e4, mutta n\u00e4kyy ulkopuolelle. Pahojen sanojen tilalle tulee hyv\u00e4t sanat, ep\u00e4rehellisyys muuttuu rehellisyydeksi, perhe-el\u00e4m\u00e4n kipe\u00e4t kohdat parantuvat. Ylpeys muuttuu n\u00f6yryydeksi ja parantava sovinto tulee erimielisyyksien sijalle. <\/span><\/p>\n

Jeesus yhdist\u00e4\u00e4 katumuksen yhteyteen taivasten valtakunnan kanssa: \u201cK\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Jumalan valtakunta on tullut l\u00e4helle\u201d. <\/span><\/p>\n

N\u00e4in ollen katumus ei ole vain k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4 pois synnist\u00e4, vaan enemm\u00e4nkin k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kohti Jumalan valtakuntaa. Se on k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 pois pahasta ja pimeyden t\u00f6ist\u00e4 Kristuksen puoleen. Se on k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 haavoittaa ja tuottaa tuskaa, sellaiseen, joka parantaa ja tuottaa iloa. Se on k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 itsens\u00e4 miellytt\u00e4misest\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n tapoja, joilla voisi palvella Jumalaa. <\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 uudistumisen ty\u00f6ss\u00e4 Jeesus ei pakota meit\u00e4, kuten p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 alaistaan, vaan kutsuu yhteistoimintaan. Kun Jumala rakastaa meit\u00e4, h\u00e4n ei halua mit\u00e4\u00e4n meit\u00e4 koskevaa suorittaa yksipuolisesti. Rakkaussuhteessa aina annetaan ja saadaan, se on vapaalla valinnalla varustettujen persoonallisuuksien ylev\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4, jossa ei komenneta eik\u00e4 k\u00e4sket\u00e4, ei ensimm\u00e4isen\u00e4 vedet\u00e4 esiin lakeja ja kanoneita, vaan todellinen rakkaus kaikki peitt\u00e4\u00e4, kaikki k\u00e4rsii, kaikki toivoo ja kaikki uskoo. <\/span><\/p>\n

Kun Jumala l\u00e4hetti Poikansa maailmaan, h\u00e4n ei sit\u00e4k\u00e4\u00e4n tehnyt yksipuolisesti vain jumalallisena toimintana, vaan kutsui ihmisen, Marian, synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Poikansa maailmaan. Kun Jeesus halusi perustaa maan p\u00e4\u00e4lle oman kirkkonsa, h\u00e4n ei valinnut sit\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taivaan enkeleit\u00e4, vaan valitsi ty\u00f6ns\u00e4 jatkajiksi ihan tavallisia ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4ttens\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 hankkivat leip\u00e4ns\u00e4. Ja kun Vapahtajamme haluaa pelastaa meid\u00e4t, jokaisen meist\u00e4, h\u00e4n ei tee sit\u00e4 v\u00e4kisin, vaan kutsuen meit\u00e4 mukaan pelastusty\u00f6h\u00f6mme, tekem\u00e4\u00e4n parannusta, ottamaan vastaan evankeliumi ja toteuttamaan sit\u00e4 omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. <\/span><\/p>\n

Ja niin kuin aikanaan Kristus toimi ja antoi meille esikuvan, meill\u00e4 kirkon j\u00e4senill\u00e4k\u00e4\u00e4n, olimmepa pappeja tai maallikoita, ei ole lupa olla Mestariamme suurempia. Meill\u00e4 ei ole lupa herroina hallita, vaan ainoastaan rakkaudella palvella toinen toistamme. <\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n, teofanian, Jumalan ilmestymisen ja Herramme kasteen j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaina meit\u00e4 kehotetaan k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jumalan valtakunnan etsimiseen ja katumukseen. Vapahtajamme meni kasteensa j\u00e4lkeen er\u00e4maahan Hengen kuljettamana. Meit\u00e4kin valmistetaan t\u00e4m\u00e4n evankeliumin opetuksen kautta edess\u00e4mme h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4\u00e4n suuren paaston aikaan, oman el\u00e4m\u00e4mme er\u00e4maavaellukselle, jotta katumuksen uudistamina l\u00f6yt\u00e4isimme oman kutsumuksemme teht\u00e4v\u00e4mme ja paikkamme Kristuksen seuraajina ja saisimme voimaa suorittaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4mme. <\/span><\/p>\n

Kun siis kuulemme evankeliumista Vapahtajamme sanat: \u201dK\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Jumalan valtakunta on tullut l\u00e4helle\u201d, niin se ei ole p\u00e4\u00e4llik\u00f6n k\u00e4sky, eik\u00e4 kauppamiehen houkutus, vaan meid\u00e4n kaltaiseksemme tulleen Vapahtajamme kutsu hyv\u00e4\u00e4n yhteistoimintaan H\u00e4nen kanssaan. T\u00e4m\u00e4n kutsun noudattamisesta seuraa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme uusiutuu ja tulee onnellisemmaksi, ja Jumalankin puolella koetaan iloa meiss\u00e4 tapahtuvasta uudistumisesta. Aamen. <\/span><\/p>\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-387","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=387"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1125,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/387\/revisions\/1125"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}