{"id":3843,"date":"2026-07-22T08:19:03","date_gmt":"2026-07-22T05:19:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3843"},"modified":"2026-07-22T08:19:03","modified_gmt":"2026-07-22T05:19:03","slug":"lk-631-36-niin-kuin-tahdotte-ihmisten-tekevan-teille-tehkaa-te-samoin-heille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/22\/lk-631-36-niin-kuin-tahdotte-ihmisten-tekevan-teille-tehkaa-te-samoin-heille\/","title":{"rendered":"Lk 6:31-36: Niin kuin tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te samoin heille"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong> Niin kuin tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te samoin heille<\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong>Lk 6:31-36<\/strong><\/p>\n<p>\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 evankeliumijaksossa Kristus vie meid\u00e4t kristillisen el\u00e4m\u00e4n kaikkein keskeisimp\u00e4\u00e4n. H\u00e4n sanoo: \u201cNiin kuin tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te samoin heille.\u201d Mutta Herra ei pys\u00e4hdy t\u00e4h\u00e4n niin sanottuun kultaiseen s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n. H\u00e4n menee paljon pidemm\u00e4lle: \u201cRakastakaa vihollisianne, tehk\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja lainatkaa mit\u00e4\u00e4n takaisin toivomatta.\u201d N\u00e4in Jeesus ei opeta vain yleist\u00e4 moraalista oikeudenmukaisuutta, vaan ilmoittaa Jumalan valtakunnan uuden el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristillinen rakkaus ei ole vastavuoroisuuden laki, vaan armon laki. Siin\u00e4 ihminen ei toimi sen mukaan, mit\u00e4 toinen ansaitsee, vaan sen mukaan, mit\u00e4 Jumala on.<\/p>\n<p>Jeesus tahtoo opettaa, ett\u00e4 luonnollinen inhimillinen rakkaus ei viel\u00e4 ole evankeliumin t\u00e4yteytt\u00e4. On helppoa rakastaa niit\u00e4, jotka rakastavat meit\u00e4, tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 niille, joilta itse saamme hyv\u00e4\u00e4, ja lainata silloin, kun tied\u00e4mme saavamme takaisin. T\u00e4m\u00e4 kuuluu jo tavalliseen inhimilliseen oikeudentuntoon. Mutta Kristus sanoo, ettei opetuslapsen el\u00e4m\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4lle tasolle. Jumalan valtakunnan ihmiset kutsutaan rakastamaan my\u00f6s silloin, kun vastassa on kylmyytt\u00e4, vihamielisyytt\u00e4 tai kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n<p>Jeesus opettaa my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n rakkauden perusta on Jumalan oma olemus. <em>\u201cOlkaa armahtavaiset, niin kuin teid\u00e4n Is\u00e4nne on armahtavainen.\u201d<\/em> T\u00e4ss\u00e4 on koko t\u00e4m\u00e4n evankeliumin kohdan huippu. Kristillinen etiikka ei synny abstraktista periaatteesta, vaan Jumalan tuntemisesta. Jumala itse tekee hyv\u00e4\u00e4 kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille ja pahoille, ja siksi H\u00e4nen lapsensa kutsutaan samanlaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on hyvin korkea kutsu: ihminen ei ainoastaan noudata k\u00e4sky\u00e4, vaan h\u00e4nest\u00e4 tulee Is\u00e4n kaltaisuuden kantaja.<\/p>\n<p>Jeesus opettaa viel\u00e4, ett\u00e4 todellinen palkka ei ole ihmisten kiitos, vaan osallisuus Jumalan lapseuteen. Kun ihminen rakastaa ilman laskelmointia, h\u00e4n vapautuu t\u00e4m\u00e4n maailman vaihtokaupasta ja alkaa el\u00e4\u00e4 taivasten valtakunnan logiikassa. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kysy: mit\u00e4 saan takaisin, vaan: miten voin olla armon v\u00e4likappale.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n kohdan hyvin syv\u00e4sti. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Kristus ei k\u00e4ske vain pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n kostosta, vaan tekem\u00e4\u00e4n aktiivisesti hyv\u00e4\u00e4 vihollisille. T\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin loukkauksen siet\u00e4mist\u00e4; se on vastaamista pahaan hyvyydell\u00e4. Isien mukaan juuri t\u00e4ss\u00e4 kristityn el\u00e4m\u00e4 erottautuu maailman tavasta toimia.<\/p>\n<p>Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja n\u00e4kee vihollisrakkaudessa syd\u00e4men puhdistumisen merkin. Niin kauan kuin ihminen kantaa sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kaunaa, h\u00e4n ei ole viel\u00e4 vapaa himojen vallasta. Vihollisen rakastaminen ei siis ole vain ulkoinen teko, vaan osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 Kristuksen mieli alkaa muodostua ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4. Isille armahtavaisuus on jumaloitumisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen muoto: ihminen tulee armossa siksi, mit\u00e4 Jumala on luonnostaan.<\/p>\n<p>Ihmisten pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4n evankeliumin sanoma on ratkaiseva. Pelastus ei ole vain synnin anteeksianto menneisyydest\u00e4, vaan ihmisen muuttuminen Jumalan kaltaiseksi. Jos Jumala on armahtavainen, pelastuva ihminen ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 kovaksi, katkeraksi ja kostoa hautovaksi. Anteeksianto, vihollisrakkaus ja hyv\u00e4n tekeminen eiv\u00e4t ole lis\u00e4koristeita hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vaan merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan el\u00e4m\u00e4 todella vaikuttaa ihmisess\u00e4.<\/p>\n<p>Ihminen pelastuu, kun h\u00e4n siirtyy pois oman edun, vastavuoroisuuden ja koston maailmasta Is\u00e4n armahtavaisuuden maailmaan. T\u00e4m\u00e4 ei tapahdu pelk\u00e4ll\u00e4 tahdonvoimalla, vaan Kristuksen armon kautta. Kun ihminen el\u00e4\u00e4 Kristuksessa, h\u00e4n oppii v\u00e4hitellen rakastamaan silloinkin, kun siihen ei ole luonnollista syyt\u00e4. Juuri siin\u00e4 n\u00e4kyy, ett\u00e4 pelastus on enemm\u00e4n kuin moraalinen parannus; se on uuden el\u00e4m\u00e4n synty. Siell\u00e4, miss\u00e4 vihollista ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 vain uhkana vaan ihmisen\u00e4, jota Jumalakin rakastaa, siell\u00e4 evankeliumi on tullut lihaksi. Ja siell\u00e4, miss\u00e4 armahtavaisuus voittaa koston, alkaa jo nyt iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n valo loistaa. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Niin kuin tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te samoin heille Lk 6:31-36 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3843","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3843","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3843"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3843\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3844,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3843\/revisions\/3844"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3843"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3843"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3843"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}