{"id":3840,"date":"2026-07-22T08:16:54","date_gmt":"2026-07-22T05:16:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3840"},"modified":"2026-07-22T08:16:54","modified_gmt":"2026-07-22T05:16:54","slug":"lk-631-36-olkaa-laupiaita-niin-kuin-teidan-isanne-on-laupias","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/22\/lk-631-36-olkaa-laupiaita-niin-kuin-teidan-isanne-on-laupias\/","title":{"rendered":"Lk 6:31-36: Olkaa laupiaita, niin kuin teid\u00e4n Is\u00e4nne on laupias"},"content":{"rendered":"

Olkaa laupiaita, niin kuin teid\u00e4n Is\u00e4nne on laupias<\/strong><\/p>\n

Lk 6:31-36<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 Jeesus lausuu sek\u00e4 niin sanotun kultaisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6n, ett\u00e4 kutsun rakastaa vihollisia, tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vastapalvelusta odottamatta ja olla laupias niin kuin Is\u00e4 on laupias. T\u00e4m\u00e4 on yksi evankeliumin vaativimmista kohdista, koska se ei j\u00e4\u00e4 yleisen moraalin tasolle, vaan murtaa luonnollisen vastavuoroisuuden logiikan.<\/p>\n

Jeesus tahtoo opettaa, ett\u00e4 Jumalan lasten el\u00e4m\u00e4 ei rakennu sen varaan, mit\u00e4 muut ansaitsevat, vaan sen varaan, millainen Is\u00e4 itse on; pelastus merkitsee ihmiselle sellaista syd\u00e4men muutosta, jossa h\u00e4n alkaa rakastaa yli oikeuden mitan, armon logiikalla.<\/p>\n

Evankeliumissa Jeesus vie meid\u00e4t kristillisen el\u00e4m\u00e4n ytimeen ja samalla sen vaikeimpaan kohtaan. H\u00e4n sanoo: \u201cNiin kuin te tahdotte ihmisten tekev\u00e4n teille, tehk\u00e4\u00e4 te samoin heille.\u201d<\/em> Jo t\u00e4m\u00e4 olisi suuri ja kaunis opetus. Mutta Jeesus ei pys\u00e4hdy siihen. H\u00e4n menee paljon pidemm\u00e4lle: \u201cRakastakaa vihollisianne, tehk\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja lainatkaa toivomatta saavanne mit\u00e4\u00e4n takaisin.\u201d<\/em> T\u00e4ss\u00e4 Kristus ei opeta vain hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaan uutta ihmisyytt\u00e4. H\u00e4n tahtoo murtaa meiss\u00e4 sen vanhan lain, jonka mukaan rakastamme niit\u00e4, jotka rakastavat meit\u00e4, ja annamme niille, joilta odotamme saavamme takaisin. Sellainen rakkaus on viel\u00e4 luonnollista, eik\u00e4 siin\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n erityisen pelastavaa. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 Jumalan valtakunta alkaa siell\u00e4, miss\u00e4 ihminen toimii toisin kuin langennut luontonsa vaatii.<\/p>\n

Miksi t\u00e4m\u00e4 on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Siksi, ett\u00e4 koko evankeliumi perustuu juuri t\u00e4h\u00e4n. Jumala ei rakastanut meit\u00e4 siksi, ett\u00e4 olisimme olleet h\u00e4nen yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n, vaan silloin, kun olimme viel\u00e4 syntisi\u00e4. Kristus ei kuollut niiden puolesta, jotka ansaitsivat sen, vaan niiden puolesta, jotka eiv\u00e4t voineet pelastaa itse\u00e4\u00e4n. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 jos tahdomme olla Is\u00e4n lapsia, meid\u00e4n tulee oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n saman armon logiikan mukaan. \u201cOlkaa laupiaita, niin kuin teid\u00e4n Is\u00e4nne on laupias.\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4n kuin eettinen kehotus; se on kutsu osallisuuteen Jumalan omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n kohdan juuri jumalallistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos sanoo, ett\u00e4 vihollisten rakastaminen erottaa kristityn kaikesta tavallisesta moraalista, koska siin\u00e4 ihminen j\u00e4ljittelee suoraan Jumalaa. H\u00e4nen mukaansa Kristus ei k\u00e4ske mahdottomia vain koetellakseen meit\u00e4, vaan johdattaakseen meid\u00e4t siihen vapauteen, jossa viha ei en\u00e4\u00e4 hallitse syd\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja taas opettaa, ett\u00e4 todellinen rakkaus n\u00e4kyy siin\u00e4, ettei ihminen tee eroa yst\u00e4v\u00e4n ja vihollisen v\u00e4lill\u00e4 hyv\u00e4ntahtoisuudessaan, vaan katsoo kaikkia luotuina Jumalan kuvaksi. Isille t\u00e4m\u00e4 ei ole vain hyve muiden joukossa, vaan merkki siit\u00e4, ett\u00e4 sielu alkaa parantua himojen vallasta.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 on ratkaisevaa. Synti ei ole vain v\u00e4\u00e4rien tekojen tekemist\u00e4, vaan my\u00f6s syd\u00e4men sulkeutumista: ihminen j\u00e4\u00e4 oman loukkauksensa, oman oikeutensa ja oman etunsa vangiksi. Kun Kristus k\u00e4skee rakastaa vihollisia, h\u00e4n ei pyyd\u00e4 meit\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n pahaa hyv\u00e4ksi, vaan vapautumaan siit\u00e4 sis\u00e4isest\u00e4 orjuudesta, jossa toisen pahuus alkaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n syd\u00e4memme tilaa. Anteeksianto, laupeus ja vastikkeeton hyvyys ovat pelastuksen hedelmi\u00e4, koska ne tekev\u00e4t ihmisest\u00e4 Jumalan kaltaisen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 sana tuntuu raskaalta juuri siksi, ett\u00e4 se on totta. Omin voimin kukaan ei kykene t\u00e4llaiseen rakkauteen. Mutta se, mit\u00e4 Kristus k\u00e4skee, sen h\u00e4n my\u00f6s lahjoittaa. Kun el\u00e4mme h\u00e4nen yhteydess\u00e4\u00e4n, rukoilemme vihollisemme puolesta ja pyyd\u00e4mme syd\u00e4meemme laupeutta. H\u00e4nen oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 alkaa v\u00e4hitellen muovata meit\u00e4. Ja siell\u00e4, miss\u00e4 ihminen lakkaa laskemasta, kuka ansaitsee rakkauden, siell\u00e4 alkaa pelastus tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olkaa laupiaita, niin kuin teid\u00e4n Is\u00e4nne on laupias Lk 6:31-36 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 Jeesus<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3840","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3840"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3841,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3840\/revisions\/3841"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}