{"id":3823,"date":"2026-07-22T07:58:44","date_gmt":"2026-07-22T04:58:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3823"},"modified":"2026-07-22T07:58:44","modified_gmt":"2026-07-22T04:58:44","slug":"lk-61-10-ihmisen-poika-on-sapatin-herra","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/22\/lk-61-10-ihmisen-poika-on-sapatin-herra\/","title":{"rendered":"Lk 6:1-10: Ihmisen Poika on sapatin herra"},"content":{"rendered":"

Ihmisen Poika on sapatin herra<\/strong><\/p>\n

Lk 6:1-10<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jeesus kohtaa fariseusten syyt\u00f6kset sapatin rikkomisesta kahdessa tilanteessa: ensin opetuslapset poimivat t\u00e4hk\u00e4p\u00e4it\u00e4 kulkiessaan viljapellon l\u00e4pi, ja sitten Jeesus parantaa sapattina miehen, jonka k\u00e4si oli kuivettunut. Molemmissa tilanteissa kysymys ei ole vain lain tulkinnasta, vaan Jumalan tahdon syvimm\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. Jeesus muistuttaa Daavidista, joka s\u00f6i n\u00e4kyleiv\u00e4t tarpeessaan, ja julistaa sitten, ett\u00e4 Ihmisen Poika on sapatin herra<\/em>. Lopuksi h\u00e4n asettaa ratkaisevan kysymyksen: \u201cKumpi on sapattina luvallista: tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vai tehd\u00e4 pahaa, pelastaa henki vai hukuttaa?\u201d<\/em><\/p>\n

Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 Jumalan laki on annettu el\u00e4m\u00e4\u00e4, laupeutta ja pelastusta varten; kun laki irrotetaan Jumalan rakkaudesta, se kovettuu ulkonaiseksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, mutta Kristuksessa lain todellinen tarkoitus paljastuu: ihmisen parantaminen ja palauttaminen yhteyteen Jumalan kanssa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 evankeliumin kohta tuo meid\u00e4t yhden t\u00e4rke\u00e4n hengellisen vaaran \u00e4\u00e4relle: ihminen voi puolustaa uskontoa ja samalla kadottaa Jumalan syd\u00e4men. Fariseukset n\u00e4kev\u00e4t opetuslasten poimivan t\u00e4hki\u00e4 sapattina, ja heid\u00e4n huomionsa kiinnittyy heti s\u00e4\u00e4nt\u00f6rikkomukseen. He n\u00e4kev\u00e4t ulkonaisen teon, mutta eiv\u00e4t n\u00e4lk\u00e4\u00e4. He n\u00e4kev\u00e4t muodon, mutta eiv\u00e4t ihmist\u00e4. Jeesus tahtoi opettaa, ettei Jumalan k\u00e4skyj\u00e4 koskaan saa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 irrallaan siit\u00e4 rakkaudesta, jossa ne on annettu. Laki ei ole ihmiselle ansa, vaan tie el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Siksi Jeesus muistuttaa Daavidista, joka tarpeessaan s\u00f6i pyhi\u00e4 n\u00e4kyleipi\u00e4. H\u00e4n ei halveksi lakia, vaan paljastaa sen oikean suunnan. Jumalan tahdossa laupeus ei ole lain vastakohta, vaan sen t\u00e4yttymys.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opettaa, ett\u00e4 Kristus ei kumoa sapattia mielivaltaisesti, vaan puhdistaa sen v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4. Sapatin lepo oli annettu ihmiselle siunaukseksi, mutta farisealainen syd\u00e4n oli tehnyt siit\u00e4 syyt\u00f6ksen v\u00e4lineen. Siin\u00e4 miss\u00e4 Jumala tahtoi antaa levon, ihminen rakensi taakan.<\/p>\n

Evankeliumin toinen kohtaus vie t\u00e4m\u00e4n viel\u00e4 syvemm\u00e4lle. Synagogassa on mies, jonka k\u00e4si on kuivettunut. Fariseukset tarkkailevat Jeesusta n\u00e4hd\u00e4kseen, parantaako h\u00e4n sapattina. T\u00e4ss\u00e4 heid\u00e4n hengellinen tilansa paljastuu kokonaan. He eiv\u00e4t katso k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 miest\u00e4 s\u00e4\u00e4lin silmin, vaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nen k\u00e4rsimyst\u00e4\u00e4n ansana Jeesusta vastaan. Silloin Herra kysyy: \u201cKumpi on sapattina luvallista: tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vai tehd\u00e4 pahaa, pelastaa henki vai hukuttaa?\u201d<\/em> T\u00e4m\u00e4 on kysymys, joka l\u00e4p\u00e4isee koko ihmisen syd\u00e4men. Jeesus tahtoi opettaa, ettei hyv\u00e4n tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen ole hengellisesti neutraalia. Kun ihminen voisi armahtaa, mutta ei armahda, voisi auttaa, mutta ei auta, voisi parantaa, mutta ei paranna, h\u00e4n on jo k\u00e4\u00e4ntynyt pois Jumalan tahdosta.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen n\u00e4kee kuivettuneessa k\u00e4dess\u00e4 kuvan ihmiskunnasta, joka synnin t\u00e4hden on menett\u00e4nyt kykyns\u00e4 tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. K\u00e4si, jonka olisi pit\u00e4nyt toimia, on kuivunut voimattomaksi. Mutta Kristuksen sana palauttaa sen el\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 on syv\u00e4sti pelastuksellinen kuva. Synti ei ainoastaan tee meist\u00e4 syyllisi\u00e4; se tekee meist\u00e4 hengellisesti kuivuneita, kyvytt\u00f6mi\u00e4 rakastamaan oikein, rukoilemaan puhtaasti ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaan. Pelastus on siksi enemm\u00e4n kuin anteeksianto: se on ihmisyyden parantuminen.<\/p>\n

Kun Jeesus k\u00e4skee miest\u00e4 ojentamaan k\u00e4tens\u00e4, h\u00e4n tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi sen, mit\u00e4 pelastus merkitsee. Kristuksen l\u00e4sn\u00e4olo palauttaa sen, mink\u00e4 synti on kuihduttanut. H\u00e4n ei vain julista oikeita periaatteita, vaan uudistaa ihmisen. T\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s sapatin syvin merkitys t\u00e4yttyy: todellinen lepo ei ole vain ty\u00f6n keskeytt\u00e4mist\u00e4, vaan ihmisen palauttamista Jumalan rauhaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi varoittaa meit\u00e4 kovasta uskonnollisuudesta, joka puolustaa muotoa, mutta unohtaa rakkauden. Samalla se lohduttaa meit\u00e4: Kristus on sapatin Herra, siis my\u00f6s meid\u00e4n hengellisen lepomme Herra. H\u00e4n ei tullut murskaamaan ihmist\u00e4 lain alle, vaan vapauttamaan h\u00e4net el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ja siell\u00e4, miss\u00e4 Kristus saa koskettaa kuivettunutta syd\u00e4nt\u00e4, kovettunutta tahtoa ja heikentynytt\u00e4 rakkautta, siell\u00e4 alkaa todellinen pelastus \u2014 ei vain s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tunteminen, vaan parantunut el\u00e4m\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmisen Poika on sapatin herra Lk 6:1-10 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa Jeesus kohtaa fariseusten<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3823","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3823","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3823"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3824,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3823\/revisions\/3824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}