{"id":379,"date":"2016-12-30T07:05:37","date_gmt":"2016-12-30T07:05:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/uncategorised\/herran-temppeliintuomisen-juhlana\/"},"modified":"2019-11-12T17:59:18","modified_gmt":"2019-11-12T15:59:18","slug":"herran-temppeliintuomisen-juhlana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/30\/herran-temppeliintuomisen-juhlana\/","title":{"rendered":"Herran temppeliintuomisen juhlana"},"content":{"rendered":"

   <\/span><\/h1>\n\n\n\n\n
                                                   Tsasounan suunnalta<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
                                                     WWW. TSASOUNA. NET<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

    Herran temppeliintuomisen juhlana <\/span><\/span><\/h1>\n

                   <\/span><\/span><\/span><\/h2>\n

     Lk. 2: 22\u201438<\/span><\/span><\/h2>\n

<\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n kirkko viett\u00e4\u00e4 Vapahtajamme temppeliin tuomisen pyh\u00e4\u00e4 tapahtumaa. Juhlan kreikankielinen nimitys tarkoittaa suomennettuna ”kohtaaminen”. L\u00e4ntisess\u00e4 perinteess\u00e4 juhlan nimen\u00e4 on \u201dKynttil\u00e4np\u00e4iv\u00e4\u201d. Kristuksen vanhemmat osoittivat kuuliaisuutta ikivanhalle perinteelle tuomalla jumalallisen lapsukaisen temppeliin. Ikonin kuvaamassa juhlan tapahtumassa Jerusalemin temppelin Nikanor-portilla, \u00e4idin puhtaaksi julistamisen paikalla, seisoo ryhm\u00e4 ihmisi\u00e4. Siin\u00e4 ovat Maria ja Joosef sek\u00e4 vanhus Simeon ja naisprofeetta Hanna. Ryhm\u00e4n keskipiste on Jeesus- lapsi, johon kaikkien huomio on k\u00e4\u00e4ntynyt.<\/span><\/span><\/p>\n

Vanhurskas Simeon Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksesta ottaa h\u00e4net vastaan ja n\u00e4kee toiveensa toteutuvan. H\u00e4n liikuttuu syv\u00e4sti n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ”pelastuksen ilmestyneen” (Lk. 2: 30) ja puhkeaa Jumalan ylistykseen ja lausuu: ”Herra, nyt sin\u00e4 lasket palvelijasi rauhaan menem\u00e4\u00e4n, sanasi mukaan: sill\u00e4 minun silm\u00e4ni ovat n\u00e4hneet sinun autuutesi, jonka sin\u00e4 olet valmistanut kaikkien kansojen n\u00e4hd\u00e4 valkeudeksi, joka on ilmestyv\u00e4 pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille.”<\/span><\/p>\n

Vanhus tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 syliss\u00e4\u00e4n arvokkainta lahjaa, mink\u00e4 Jumala koskaan on maailmalle lahjoittanut. Samoin naisprofeetta Hannakin hurskaana naisena kertoo kansalle t\u00e4st\u00e4 lapsesta, joka on ihme. Juhlan litaniaveisussa t\u00e4t\u00e4 lapsukaista, Jumalan Poikaa, puhutellaan lapsukaiseksi ruumiiltaan, mutta vanhukseksi ymm\u00e4rrykselt\u00e4\u00e4n.<\/span><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa kirkossakin tunnetaan t\u00e4t\u00e4 juutalaista perinnett\u00e4 vastaava ns. kirkottelu eli kirkottaminen Valitettavasti vain t\u00e4m\u00e4 raamatullinen perinne on unohtumassa. Kirkottaminen toimitetaan lapsen ollessa nelj\u00e4nkymmenen p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4inen. Tavallisimmin liturgian alussa pappi ottaa syliins\u00e4 kirkon ulko-oven \u00e4\u00e4rell\u00e4 lapsukaisen, joka on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mukana kirkossa toimitettavassa pyh\u00e4ss\u00e4 palveluksessa. H\u00e4net esitell\u00e4\u00e4n Jumalan kansalle ja h\u00e4n osallistuu seurakunnan kanssa pyh\u00e4\u00e4n ehtoolliseen.  Seurakunta rukoilee lapselle hengellist\u00e4 ja ruumiillista terveytt\u00e4, ja mik\u00e4li lasta ei ole viel\u00e4 kastettu, h\u00e4nelle rukoillaan esteet\u00f6nt\u00e4 osallistumista kasteen ja Herran Pyh\u00e4n Ehtoollisen sakramentteihin. Siunaten lasta ristinmerkill\u00e4 Kolmiyhteisen Jumalan nimeen pappi lukee vanhurskaan Simeonin rukouksen. My\u00f6s \u00e4idin puolesta rukoillaan.<\/span><\/p>\n

Kirkkoon tuotu lapsi on my\u00f6s el\u00e4v\u00e4 muistutus kaikille lapsenkaltaisuuteen pyrkimisest\u00e4. Lapsenkaltaisuus on n\u00f6yr\u00e4\u00e4 Jumalan lapseksi tunnustautumista. Jeesus Kristus, jota maailma ei tuntenut ja jota h\u00e4nen omansa eiv\u00e4t ottaneet vastaan, antaa kaikille, jotka uskovat h\u00e4nen nimeens\u00e4, voiman tulla Jumalan lapseksi. Jumalan lapset muodostavat Jumalan perheen, seurakunnan, joka yhdest\u00e4 suusta ja yhdest\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4 ylist\u00e4\u00e4 ja kiitt\u00e4\u00e4 Is\u00e4\u00e4 rakkaudesta, jolla H\u00e4n on meit\u00e4 rakastanut. Jos luotamme siihen, ett\u00e4 Jumala rakastaa meit\u00e4, rakastamme my\u00f6s toinen toistamme. Siten osoitamme kuuliaisuutta H\u00e4nen tahdolleen, jonka lapsia olemme.<\/span><\/p>\n

Vanhurskaan Simeonin mukaan Jeesus on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty henkil\u00f6ksi, joka panee kaikki ratkaisun eteen. H\u00e4n on toisille lankeemukseksi ja toisille lankeemuksista nousemiseksi. Ne, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t H\u00e4net ja h\u00e4ness\u00e4 tarjotun pelastuksen, tuomitaan. Ne, jotka ottavat H\u00e4net ja H\u00e4nen sanansa vastaan, nostetaan lankeemuksesta. Heille avautuu Jumalan lapsen tie, Jumalan valtakuntaan johtava tie.<\/span><\/span><\/p>\n

Usko Jeesukseen Kristukseen on n\u00f6yr\u00e4\u00e4 turvautumista H\u00e4neen ja uskollisuutta H\u00e4nelle. Se on osallisuutta H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n kulki k\u00e4rsimyksen tien. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 ja H\u00e4nen l\u00e4himm\u00e4t yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kantoivat omat ristins\u00e4. Kristityn el\u00e4m\u00e4 on kohtalon yhteytt\u00e4 Herran el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuolemaan. Se on my\u00f6s yhteytt\u00e4 H\u00e4nen yl\u00f6snousemukseensa.<\/span><\/p>\n

Kristillisen kasvatuksemme kannalta on valitettavaa, ett\u00e4 vain harvat seurakuntalaiset tuntevat vanhojen kirkollisten juhliemme tekstit, perehtyv\u00e4t niihin ja rikastuvat juhliemme hengellisist\u00e4 hedelmist\u00e4. Kirkollisen kasvatuksemme tulee pohjautua Kirkon el\u00e4m\u00e4n rytmiin. Siihen rytmiin, jonka liikkeellepanevana voimana on itse Jeesus Kristus. Suurten juhlap\u00e4ivien tavat ja juhlavuus johdattavat meit\u00e4 ortodoksiaan. Ja n\u00e4in tapahtuu erityisesti juuri lapsena, tuodessamme lapsia kirkkoon, paljon ennen kuin he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tapojen merkityksen?<\/span><\/span><\/p>\n

Ihminen liitet\u00e4\u00e4n Kristuksen yhteyteen Kasteen sakramentissa. Kaste toimitetaan Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen upottamalla, sill\u00e4 kaste liitt\u00e4\u00e4 ihmisen Kristuksen k\u00e4rsimykseen ja alennukseen, H\u00e4nen kuolemaansa ja hautaamiseensa, mutta samalla H\u00e4nen kunniaansa. Kastetusta tulee Kristuksen oma ja kirkon t\u00e4ysivaltainen j\u00e4sen. T\u00e4ysivaltaisuutta ilment\u00e4\u00e4 mirhavoitelun sakramentti, jossa kastettu saa Pyh\u00e4n Hengen armolahjan. T\u00e4h\u00e4n viittaa Johanneksen l\u00e4hetyskirjeen tunnettu kohta: ”Teill\u00e4 on voitelu Pyh\u00e4lt\u00e4”(1. Joh. 2: 20). Lapsikaste on muodostunut monelle kristitylle ongelmaksi. Jotkut kokevat sen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, sill\u00e4 siihen ei liity omakohtaista, tietoista valintaa. Kuitenkin apostolinen perinne tunsi aikuiskasteen ohella my\u00f6s lapsikasteen. Lapsikasteen puolesta kertoo apostolisen ja varhaisen kirkon hautataide, runous ja monet tiedot lapsena kastetuista kristityist\u00e4, jotka olivat apostolien oppilaita.       <\/span><\/p>\n

Historiallista l\u00e4ht\u00f6kohtaa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on itse kastetoimituksen hengen ymm\u00e4rt\u00e4minen. Korostetaanko Jumalan armotekoa, jonka kohteena on avuton, heikko ihminen vai ihmisen omakohtaista tietoista uudestisyntymist\u00e4. Uudestisyntyminen, koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 katumus ja mielen uudistaminen, on kristityn jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 todellisuutta. Se on kaiken uskonnollisen kokemuksen perusta. Raamattu ilmaisee, ett\u00e4 ihminen kokonaisuudessaan on Jumalan kuva. Usein t\u00e4m\u00e4 unohdetaan ja korostetaan ihmisen Jumala-kuvaan liittyv\u00e4n h\u00e4nen \u00e4lykkyyteens\u00e4. Is\u00e4t nimitt\u00e4v\u00e4t sattuvasti ihmist\u00e4 ”el\u00e4v\u00e4ksi teologiaksi”. Syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4htien h\u00e4n on Jumalan kuva tai kuten kirkon is\u00e4t sanovat ’Jumalan ikoni”. Siksi h\u00e4net on tuotava niin nuorena kuin mahdollista jumalallisen rakkauden vaikutuspiiriin. Kaste ja mirhavoitelu avaavat lapsen hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4n ehtoollisyhteyden.<\/span><\/p>\n

Eukaristia, Pyh\u00e4 Ehtoollinen, ilment\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti, kuinka Jumalan kuvana oleminen merkitsee my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 me olemme Jumalan ”j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4” (Apt. 17: 28), H\u00e4nen lapsiaan. Luojan ja luodun v\u00e4linen kuilu katoaa, ja ihminen tuntee Jumalan ja on yhteydess\u00e4 H\u00e4neen. Eukaristia ja kaste ylitt\u00e4v\u00e4t ihmisj\u00e4rjen rajat, siksi niit\u00e4 ei voi sitoa vain ihmisen ymm\u00e4rrykseen. Mutta niiden vaikutus on sis\u00e4inen ja kokonaisvaltainen, mik\u00e4li ihminen tietoisesti ja vapaaehtoisesti avaa syd\u00e4mens\u00e4 Jumalan rakkauden vaikutukselle.<\/span><\/span><\/p>\n

Rakkaus sulkee piiriins\u00e4 jokaisen, suurimmankin syntisen. T\u00e4st\u00e4 rakkaudesta julistaa my\u00f6s Herramme temppeliin tuomisen juhla.<\/span>  <\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 sunnuntaita kirkossamme nimitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Sakkeuksen sunnuntaiksi evankeliumijaksossa mainitun miehen mukaan. T\u00e4m\u00e4 mies oli tullimiesten p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, publikaani, jota juutalaiset vihasivat, sill\u00e4 h\u00e4n ker\u00e4si varoja juutalaisilta roomalaisille. Toinenkin ominaisuus teki Sakkeuksesta kansan silm\u00e4tikun. H\u00e4n oli pienikokoinen. Jumala ei kuitenkaan katso henkil\u00f6\u00f6n, silloin kun h\u00e4n toteuttaa omia suunnitelmiaan. Jumalan silmiss\u00e4 ei ole suuria eik\u00e4 pieni\u00e4 ihmisi\u00e4, on vain syntisi\u00e4 ihmisi\u00e4. Juuri syntisi\u00e4 pelastamaan Jumala l\u00e4hetti Poikansa. Niin kuin kiurujen saapuminen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 enteilee kes\u00e4n tuloa, t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuulemamme evankeliumin kertomus Sakkeuksesta on aina paastokev\u00e4\u00e4n airut.<\/span>    <\/span><\/p>\n

Valmistautuessamme matkalle halki paaston meid\u00e4n on punnittava sisimm\u00e4ss\u00e4mme oma tilamme: omat kaipuumme, halumme ja pyrkimyksemme. Jos kaipuumme ja ik\u00e4v\u00e4mme kohdistuu Jeesuksen kohtaamiseen ja n\u00e4kemiseen, ryhdymme Sakkeuksen tavoin toimenpiteisiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme saavuttamiseksi. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme on yl\u00f6s nousseen Kristuksen kohtaaminen kirkkaudessaan omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Niin kuin Sakkeuksen kohdalla my\u00f6s meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on tapahtuva, ett\u00e4 Vapahtajamme n\u00e4kee      aidot pyrkimyksemme H\u00e4nen kohtaamisekseen.<\/span><\/span><\/p>\n

Kohta alkava paaston aika on syd\u00e4memme ja sisimp\u00e4mme puhdistamisen  <\/span>aikaa. Se on sodan julistus omia himojamme ja kaikkia, muitakin esteit\u00e4 vastaan, jotka est\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 osallisiksi taivaan valtakunnan kirkkaudesta ja ilosta. Taistelun p\u00e4\u00e4t\u00f6s, yl\u00f6s nousseen Kristuksen kirkkaus ja ilo, ovat jo olemassa. Sit\u00e4 kohti olkoot kaipauksemme ja ponnistelumme. Sakkeuksen kaipuu kohdistui Jeesuksen n\u00e4kemiseen ja kohtaamiseen. H\u00e4nen kaipuunsa koki t\u00e4yttymyksens\u00e4. Tuo p\u00e4iv\u00e4 muutti Sakkeuksen sisimm\u00e4n ja koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 uudeksi. Niin on tapahtuva meillekin, kun olemme p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isi\u00e4 pyrkimyksess\u00e4mme. Aamen.<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                       <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-379","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/379","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=379"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/379\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":648,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/379\/revisions\/648"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=379"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=379"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=379"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}