{"id":3771,"date":"2026-07-21T12:15:04","date_gmt":"2026-07-21T09:15:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3771"},"modified":"2026-07-21T12:15:04","modified_gmt":"2026-07-21T09:15:04","slug":"lk-220-21-40-52-minun-tulee-olla-isani-luona","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/21\/lk-220-21-40-52-minun-tulee-olla-isani-luona\/","title":{"rendered":"Lk 2:20-21, 40-52: Minun tulee olla Is\u00e4ni luona"},"content":{"rendered":"

Minun tulee olla Is\u00e4ni luona<\/strong><\/p>\n

Lk 2:20-21, 40-52<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 evankeliumin kertomuksessa paimenet palaavat ylist\u00e4en Jumalaa kaikesta, mit\u00e4 olivat n\u00e4hneet ja kuulleet, lapsi ymp\u00e4rileikataan kahdeksantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja h\u00e4n saa nimekseen Jeesus. Sitten Luukas siirtyy kuvaamaan, kuinka lapsi kasvoi, vahvistui ja t\u00e4yttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli h\u00e4nen yll\u00e4\u00e4n. Huipennuksena on kertomus kaksitoistavuotiaasta Jeesuksesta temppeliss\u00e4: h\u00e4n j\u00e4\u00e4 Jerusalemiin vanhempiensa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, istuu opettajien keskell\u00e4 kuunnellen ja kysellen, ja kaikki ihmettelev\u00e4t h\u00e4nen ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n. Lopulta h\u00e4n sanoo Marialle ja Joosefille: \u201cEttek\u00f6 tienneet, ett\u00e4 minun tulee olla Is\u00e4ni luona?\u201d<\/em> Silti h\u00e4n l\u00e4htee heid\u00e4n kanssaan Nasaretiin ja on heille alamainen.<\/p>\n

Jeesuksen ihmiseksi tuleminen on todellista ja kokonaisvaltaista, mutta samalla h\u00e4nen persoonansa salaisuus ylitt\u00e4\u00e4 kaiken inhimillisen mittapuun: h\u00e4n on sek\u00e4 kasvava lapsi ett\u00e4 iankaikkisen Is\u00e4n Poika, joka pyhitt\u00e4\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4n kaikki vaiheet kuuliaisuudella, viisaudella ja yhteydell\u00e4 Is\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 evankeliumi avaa meille hiljaisen mutta hyvin syv\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n Kristuksen lapsuuteen. Me n\u00e4emme lapsen, joka ymp\u00e4rileikataan lain mukaan, joka kasvaa, vahvistuu ja varttuu viisaudessa. Ja samalla me n\u00e4emme jotakin, mik\u00e4 murtaa kaikki tavalliset k\u00e4sityksemme lapsuudesta: kaksitoistavuotias Jeesus istuu temppeliss\u00e4 opettajien keskell\u00e4, kuuntelee, kyselee ja h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 kaikkia ymm\u00e4rryksell\u00e4\u00e4n. Jeesus tahtoi opettaa, ettei h\u00e4nen ihmiseksi tulemisensa ollut n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. H\u00e4n todella tuli lapseksi, todella kasvoi ja todella eli ihmisel\u00e4m\u00e4n vaiheet. Mutta samalla h\u00e4n tahtoi paljastaa, ett\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 keskus ei ole vain maanp\u00e4\u00e4llinen perhe tai inhimillinen kehitys, vaan ikuinen suhde Is\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun Jeesus sanoo: \u201cMinun tulee olla Is\u00e4ni luona,\u201d h\u00e4n ilmaisee ensimm\u00e4isen kerran Luukkaan evankeliumissa oman jumalallisen identiteettins\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen opettaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Kristus ei hylk\u00e4\u00e4 Joosefia ja Mariaa, vaan asettaa kaiken oikeaan j\u00e4rjestykseen: h\u00e4nen ihmisyytens\u00e4 on todellinen, mutta h\u00e4nen persoonansa alkuper\u00e4 on Is\u00e4ss\u00e4. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 jokainen h\u00e4nen tekonsa l\u00e4htee yhteydest\u00e4 Is\u00e4n tahtoon. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s kristillisen el\u00e4m\u00e4n malli: ihminen ei l\u00f6yd\u00e4 itse\u00e4\u00e4n sulkeutumalla omaan maailmaansa, vaan suuntautumalla kohti Jumalaa.<\/p>\n

Silti evankeliumi kertoo heti per\u00e4\u00e4n jotakin hyvin koskettavaa: Jeesus l\u00e4hti heid\u00e4n kanssaan Nasaretiin ja oli heille alamainen<\/em>.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 suuren opetuksen n\u00f6yryydest\u00e4. H\u00e4n, joka on viisauden Herra, alistuu vanhemmilleen. H\u00e4n, joka on antanut lain, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain. Jeesus tahtoi opettaa, ettei kuuliaisuus ole alempiarvoisuutta, vaan rakkauden j\u00e4rjestyst\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 Kristus pyhitt\u00e4\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4n, kasvamisen, arjen ja hiljaisen kuuliaisuuden.<\/p>\n

Is\u00e4t ovat usein pys\u00e4htyneet my\u00f6s siihen, ett\u00e4 Maria s\u00e4ilytti kaiken t\u00e4m\u00e4n syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n.<\/em><\/p>\n

Pyh\u00e4 Ambrosius opettaa, ett\u00e4 Jumalan salaisuuksia ei aina ymm\u00e4rret\u00e4 heti, vaan niit\u00e4 kannetaan uskossa, kunnes ne v\u00e4hitellen kirkastuvat. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 hengellinen ymm\u00e4rrys kasvaa n\u00f6yr\u00e4ss\u00e4 mietiskelyss\u00e4, ei kiireisess\u00e4 hallitsemisen halussa.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 evankeliumi on hyvin t\u00e4rke\u00e4, koska se osoittaa, ett\u00e4 Kristus ei pelasta ihmist\u00e4 ulkopuolelta, vaan sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in, ottamalla osakseen koko ihmisel\u00e4m\u00e4n kaaren. Lapsuus, nuoruus, kasvu, oppiminen, kuuliaisuus, perhe-el\u00e4m\u00e4, rukous ja Is\u00e4n etsiminen \u2014 kaikki n\u00e4m\u00e4 tulevat h\u00e4nen kauttaan pyhitetyiksi.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Naziansilainen lausuu tunnetusti: mik\u00e4 ei ole omaksuttu, sit\u00e4 ei ole parannettu. Siksi juuri se, ett\u00e4 Kristus todella eli ihmisel\u00e4m\u00e4n, on meid\u00e4n toivomme perusta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 opetus kutsuu meit\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 meid\u00e4n syd\u00e4memme todella on. Etsimmek\u00f6 mekin Is\u00e4n tahtoa, vai kadotammeko Kristuksen el\u00e4m\u00e4mme meluun?<\/p>\n

Sill\u00e4 pelastus on juuri siin\u00e4, ett\u00e4 Jumalan Poika tulee osalliseksi koko ihmisel\u00e4m\u00e4st\u00e4mme, pyhitt\u00e4\u00e4 sen kuuliaisuudellaan Is\u00e4lle ja vet\u00e4\u00e4 meid\u00e4tkin siihen samaan lapsenomaiseen mutta syv\u00e4\u00e4n yhteyteen, jossa ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todellisen viisautensa, kotinsa ja iankaikkisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minun tulee olla Is\u00e4ni luona Lk 2:20-21, 40-52 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 evankeliumin kertomuksessa paimenet<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-3771","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3771","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3771"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3771\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3772,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3771\/revisions\/3772"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3771"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3771"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3771"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}