{"id":361,"date":"2016-12-29T14:20:22","date_gmt":"2016-12-29T14:20:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/uncategorised\/gregorios-palamaksen-sunnuntaina-2\/"},"modified":"2019-11-12T17:57:33","modified_gmt":"2019-11-12T15:57:33","slug":"gregorios-palamaksen-sunnuntaina-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/29\/gregorios-palamaksen-sunnuntaina-2\/","title":{"rendered":"Gregorios Palamaksen sunnuntaina"},"content":{"rendered":"

<\/span><\/p>\n\n\n\n\n
                                                   Tsasounan suunnalta<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
                                                     WWW. TSASOUNA. NET<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Gregorios Palamaksen sunnuntaina<\/span><\/strong><\/p>\n

Mk.2: 1-12<\/span><\/strong><\/p>\n

Is\u00e4n ja Pojan Pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 paaston ajan toista sunnuntaita nimitet\u00e4\u00e4n Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi. Pyh\u00e4 Gregorios oli Tessalonikan arkkipiispa ja eli ja vaikutti 14. vuosisadalla. \u00c4sken kuulemamme tropari kuvasi Gregoriosta oikean uskon valoksi, kirkon opettajaksi ja tueksi, erakkojen kaunistukseksi ja ihmeidentekij\u00e4ksi. N\u00e4in paaston alussa pyh\u00e4 Gregorios on asetettu meille oikean paaston opettajaksi.<\/span><\/span><\/p>\n

Paastokilvoitus on apukeino pyrkiess\u00e4mme t\u00e4ydellistymiseen ja ihmisluonnon jumaloitumiseen. Kirkon k\u00e4sityksen mukaan ihmisluonto kilvoituksen kautta asteittain t\u00e4ydellistyy ja jumaloituu. Paastokilvoitus on paluuta paratiisin tilaan. T\u00e4st\u00e4 meit\u00e4 halutaan muistuttaa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. P. Gregorios on puhunut ja opettanut Taaborin valkeudesta, jonka opetuslapset n\u00e4kiv\u00e4t Vapahtajan kirkastumisihmeess\u00e4 vuorella. Gregorioksen opetuksen mukaan Herramme tuolloin osoitti opetuslapsille, millaisen meid\u00e4n henkemme puvun tulee olla l\u00e4hestyess\u00e4mme Jumalaa. Taaborin valkeus osoittaa my\u00f6s sen, millaisen sielun kauneuden mahdollisuuden Aadam oli menett\u00e4nyt synnin seurauksena. Tiet\u00e4 hengen kirkastumiseksi meiss\u00e4 kutsutaan jumaloitumiseksi. Ihmisen sielussa on Jumalan kuva ja h\u00e4nen hengess\u00e4\u00e4n mahdollisuus Jumalan kaltaisuuteen. Pyh\u00e4t is\u00e4t opettavat, ett\u00e4 Jumala tuli Kristuksessa ihmiseksi, jotta ihminen voisi asteittain kehitty\u00e4 kohti Jumalan kaltaisuutta. Jumalan Poika tuli ihmisen pojaksi, jotta ihmisen pojat voisivat tulla Jumalan Pojiksi. Jumaloituminen on uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n oleellisesti liittyv\u00e4\u00e4 ja kaiken kilvoitusel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4st\u00e4 korkeasta p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 meit\u00e4 n\u00e4in paaston alussa halutaan muistuttaa.<\/span><\/span><\/p>\n

Erityisesti paaston aikana kirkko rukoilee ihmisen jumaloitumisen ihmett\u00e4, kirkon hengellisen el\u00e4m\u00e4n tavoitteen toteutumista. Sit\u00e4 kohti olemme matkalla. Jumaloituminen ei ole vain oppia ja teoriaa, vaan ihmisen kilvoituksen jatkuvaa tapahtumaa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n evankeliumi kertoo meille halvaantuneesta miehest\u00e4 ja h\u00e4nen nelj\u00e4st\u00e4 yst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n, jotka toivat t\u00e4m\u00e4n miehen Jeesuksen luo kantaen h\u00e4nt\u00e4 vuodematolla. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n miehen Jeesus tiesi t\u00e4m\u00e4n halvaantumisen olevan synnin aiheuttamaa. Siksi H\u00e4n aivan ensiksi sanoi: \u201dPoikani, sinun syntisi annetaan anteeksi\u201d.  Annettuaan anteeksi sairaan miehen synnit Jeesus seuraavaksi kohdistivat huomionsa sairauden syyst\u00e4, synnist\u00e4, sen vaikutukseen, halvaantumiseen. Siksi H\u00e4n sanoo anteeksi saaneelle halvaantuneelle: \u201dOta vuoteesi ja k\u00e4vele!\u201d  Ja niin kuin evankeliumi kertoo, mies heti nousi, otti vuoteensa ja k\u00e4veli pois kaikkien n\u00e4hden!<\/span><\/span><\/p>\n

Kuinka moni t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 onkaan ik\u00e4\u00e4n kuin halvaantunut siksi, ettei ole saanut anteeksi syntej\u00e4\u00e4n. He ovat kokonaan niiden peitt\u00e4mi\u00e4. He antavat niiden j\u00e4yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Halvaantuneen tavoin he tiet\u00e4v\u00e4t ainakin h\u00e4m\u00e4r\u00e4sti olevansa syntisi\u00e4. Mutta toisin kuin halvaantuneella heilt\u00e4 puuttuu halua parantua ja saada anteeksi. He eiv\u00e4t etsi anteeksiantamusta, joka avaisi heille uuden tien, vaan sen sijaan he yritt\u00e4v\u00e4t rankaista itse\u00e4\u00e4n syntiens\u00e4 vuoksi. Sen vuoksi he pit\u00e4v\u00e4t kiinni vuodealustastaan, joka on heid\u00e4n itsens\u00e4 rankaisemisen vertauskuva, ik\u00e4\u00e4n kuin vuodealustalla k\u00e4rsiminen sovittaisi heid\u00e4n syntins\u00e4. Niin kauan kuin he k\u00e4rsiv\u00e4t, heist\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 he maksavat synneist\u00e4\u00e4n. Se tavallaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 heid\u00e4n sielunsa tuskaa. Sovitusta ja puhdistusta ei kuitenkaan saa aikaan vuodealusta, vaan risti. Eiv\u00e4t kaikki maailman vuodealustat tai k\u00e4rsimys voi pyyhki\u00e4 pois syntej\u00e4mme. Ainoastaan Vapahtajamme Jeesus Kristus voi sen tehd\u00e4.<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 suhteessa monet meist\u00e4 ovat erilaisia kuin halvaantunut ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Mies halusi parantua ja saada anteeksi niin kuin h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4kin halusivat h\u00e4nen parantuvan. Ei vain siin\u00e4, ett\u00e4 yst\u00e4v\u00e4t toimivat ja repiv\u00e4t katon auki voidakseen vied\u00e4 h\u00e4net Jeesuksen luo, vaan my\u00f6s siksi, ett\u00e4 Jeesuksen sanottua: \u201dSinun syntisi annetaan anteeksi\u201d, halvaantunut uskoi heti. Kun Jeesus pyysi h\u00e4nt\u00e4 nousemaan, h\u00e4n ei v\u00e4itellyt siit\u00e4, oliko h\u00e4n todella parantunut vai ei. H\u00e4n uskoi ja nousi jaloilleen.<\/span><\/p>\n

Parantuminen ei tapahtunut vain suuresta halusta saada anteeksi, vaan my\u00f6skin heid\u00e4n suuren uskonsa vuoksi. Evankeliumi kertoo: \u201dKun Jeesus n\u00e4ki heid\u00e4n uskonsa\u201d. Voimme kysy\u00e4 kenen uskon? Noiden nelj\u00e4nk\u00f6 vai kaikkien viiden? Luultavasti t\u00e4ss\u00e4 tarkoitetaan my\u00f6s halvaantuneen uskoa.<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Jeesus Kristus n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n uskoa vastaa uskomme mukaisesti, anteeksi antaen, parantaen ja antamalla rauhan.<\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n meit\u00e4 kehotetaan heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sivuun halvaantuneisuuden, itsens\u00e4 rankaisemisen, itses\u00e4\u00e4lin ja toimettomuuden vuodealustat, ja tulemaan noiden halvaantuneen yst\u00e4vien kaltaisiksi, jotka toivat miehen Jeesuksen luo. Suurin asia, mit\u00e4 yst\u00e4v\u00e4 voi toiselle tehd\u00e4, on tuoda h\u00e4net Kristuksen luo. Vapauttamalla meid\u00e4t synnin ja syyllisyyden halvaannuksesta Vapahtajamme tekee meist\u00e4 vastuullisia Kirkon, H\u00e4nen Ruumiinsa, j\u00e4seni\u00e4. Nuo nelj\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4 vertauskuvallisesti osoittavat meille, millainen jokaisen kirkon j\u00e4senen tulisi olla. Meid\u00e4n on saatettava toisia Kristuksen yhteyteen. Parantaessaan ja eheytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n meit\u00e4 Kristus tekee meist\u00e4 vastuullisia Kirkon j\u00e4seni\u00e4, toisin sanoen kykenevi\u00e4 vastaamaan H\u00e4nen tahtoonsa, kantamaan toinen toistemme taakkoja, palvelemaan toinen toistaan rakkaudessa, olemaan noiden nelj\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n kaltaisia.<\/span><\/p>\n

Kuinka monta halvaantuneen kaltaista mahtaakaan olla tuttavapiiriss\u00e4mme, jotka paranisivat avullamme? Pelon, syyllisyyden, itseluottamuksen puutteen, heikkouden tai turhautumisen halvaannuttamia ihmisi\u00e4, jotka ovat kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 toteuttamaan Jumalan heille antamia mahdollisuuksia, koska he eiv\u00e4t saa arvostusta, rakkautta, rohkaisua ja tunnustusta. Ihmisi\u00e4, joiden mieli ja henki on v\u00e4\u00e4ristynyt monien taakkojen alla.<\/span><\/p>\n

Jos Jeesus Kristus voi nostaa jaloilleen halvaantuneen miehen, varmasti kaikki muukin mit\u00e4 H\u00e4n sanoo, on totta. Ei vain se, ett\u00e4 H\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuolleet aikojen lopussa, vaan ett\u00e4 H\u00e4n tekee niin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin. Jumalan valtakunta on sis\u00e4isesti meiss\u00e4. Juuri nyt, ei vasta my\u00f6hemmin. Juuri t\u00e4m\u00e4 on halvaantuneen miehen parantamisen tarkoitus sek\u00e4 synneist\u00e4\u00e4n ett\u00e4 halvaannuksestaan ja kaikista ruumiillisista vaivoistaan.<\/span><\/span><\/p>\n

Kuinka me voimme sitten parantua? Ainoastaan kilvoitellen. Vaihtoehtoa ei ole. Ellei kristitty kilvoittele, kamppaile, suunnistaudu kohti Jumalan valtakuntaa taakseen katsomatta, ellei h\u00e4n yrit\u00e4 ik\u00e4\u00e4nkin kiivet\u00e4 katolle noiden nelj\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n tavoin, ja n\u00e4e vaivaa, h\u00e4n ei muutu. Tai ehk\u00e4 h\u00e4n tuottaa v\u00e4h\u00e4n hedelm\u00e4\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Suokoon Jumala, ett\u00e4 ahkeroisimme selviyty\u00e4ksemme el\u00e4m\u00e4mme vaikeuksista, turhautumisista, kaikesta sekasorrosta ja syntisyydest\u00e4, kaikista pahoista tavoistamme, joita on niin vaikea muuttaa, kaikesta ahdingosta, v\u00e4entungoksesta, jotta voisimme suunnata mielemme ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleviin, pyhyyteen, el\u00e4m\u00e4mme tarkoitukseen, joka on Kristuksen tunteminen. Se on mahdollista vain, jos tulemme H\u00e4nen kaltaisikseen. Meid\u00e4n on tultava sellaisiksi kuin H\u00e4n on, voidaksemme tuntea H\u00e4net.<\/span><\/span><\/p>\n

Juuri siksi meid\u00e4n on ahkeroitava. Ei siksi, ett\u00e4 on olemassa kymmenen k\u00e4sky\u00e4, laki ja kaikki muu. Syy kilvoitukseemme on se, ett\u00e4 Jeesus Kristus haluaa meid\u00e4n tuntevan itsens\u00e4 l\u00e4heisesti. H\u00e4n haluaa meid\u00e4n parantuvan kaikesta halvaantuneisuudesta, sokeudesta, kaikista sielumme tahroista, kaikista vajavuuksistamme, jotta voisimme katsoa H\u00e4neen, ei niin kuin lasin l\u00e4pi, ep\u00e4selv\u00e4sti, vaan kasvoista kasvoihin \u2013 eik\u00e4 h\u00e4peillen vaan kuvaamattomalla ilolla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi H\u00e4n haluaa meid\u00e4n tuntevan H\u00e4net. Ja ainoa tapa tuntea H\u00e4net on tulla H\u00e4nen kaltaisekseen.<\/span><\/p>\n

Auttakoon Jumala meit\u00e4 ponnistelemaan j\u00e4ljell\u00e4 olevan paaston ajan niin, ett\u00e4 kun saavutamme pyh\u00e4n P\u00e4\u00e4si\u00e4isen, Herra koskettaisi meit\u00e4 erityisell\u00e4 ja ainutlaatuisella tavalla, jota emme voi edes ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kuvitella, ja antakoon meille voimaa. Aamen.<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                       <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-361","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/361","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=361"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/361\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":666,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/361\/revisions\/666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=361"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=361"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=361"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}