{"id":360,"date":"2016-12-29T14:12:16","date_gmt":"2016-12-29T14:12:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/uncategorised\/gregorios-palamaksen-sunnuntai-2\/"},"modified":"2019-11-12T17:57:33","modified_gmt":"2019-11-12T15:57:33","slug":"gregorios-palamaksen-sunnuntai-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/29\/gregorios-palamaksen-sunnuntai-2\/","title":{"rendered":"GREGORIOS PALAMAKSEN SUNNUNTAI"},"content":{"rendered":"\n\n\n\n
                                                   Tsasounan suunnalta<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
                                                     WWW. TSASOUNA. NET<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

GREGORIOS PALAMAKSEN SUNNUNTAI <\/span><\/strong><\/p>\n

Mk.2: 1-12<\/span><\/strong><\/p>\n

Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen. <\/span><\/p>\n

Miksi me paastoamme? Miksi ryhdymme kielt\u00e4ymyksiin? Miksi seisomme pitkiss\u00e4 jumalanpalveluksissa? Miksi rukoilemme? Niille meist\u00e4, jotka alamme ep\u00e4ill\u00e4 ja horjua jo kahden viikon paaston j\u00e4lkeen, Kirkko antaa meille t\u00e4n\u00e4\u00e4n vastauksen. T\u00e4m\u00e4 vastaus on pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen, Tessalonikan arkkipiispan persoonassa, joka eli 14. vuosisadan Kreikassa, ja jolle t\u00e4m\u00e4 paaston toinen sunnuntai on omistettu. Tessalonikassa vietet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 pyh\u00e4n Gregorioksen juhlaa kantamalla h\u00e4nen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4\u00e4n ristisaatossa l\u00e4pi kaupungin merimiesten ja poliisien seuratessa kulkuetta. Saatamme ihmetell\u00e4, miksi h\u00e4nen maallisille j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksilleen yh\u00e4 osoitetaan niin suurta kunnioitusta. <\/span><\/p>\n

L\u00e4hell\u00e4 Tessalonikaa olevan Kavallan kaupungin takana kukkuloilla on viel\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 kallioluola, joka oli pyh\u00e4n Gregorios Palamaksen kotina ennen kuin h\u00e4net asetettiin arkkipiispaksi. Juuri tuossa luolassa h\u00e4n vietti vuosia paastoten ja rukoillen. Ja siell\u00e4 v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ruumiistaan ja sen sijaan muokaten ja huolehtien syd\u00e4mens\u00e4 puhtaudesta ja sen t\u00e4hden my\u00f6s ymm\u00e4rryksest\u00e4\u00e4n, h\u00e4n sai vastaan ottaa Pyh\u00e4n Hengen lahjat ja tuli tuntemaan Jumalan. <\/span><\/p>\n

Samaan aikaan kuin pyh\u00e4 Gregorios eli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 paastossa ja rukouksessa, siell\u00e4 oli my\u00f6s viisas filosofi, hellenisti h\u00e4nkin, kreikkalainen nimelt\u00e4\u00e4n Varlam. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 loogisesti oli mahdotonta tuntea Jumalaa, onhan Jumalaa mahdotonta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja H\u00e4n on inhimilliselle j\u00e4rjelle luoksep\u00e4\u00e4sem\u00e4t\u00f6n. Kuultuaan ja tutkisteltuaan Varlamin filosofiaa pyh\u00e4 Gregorios havaitsi ns. Varlamin logiikan jumalanpilkaksi, harhaopiksi. H\u00e4n havaitsi, ett\u00e4 Varlamilta puuttui syd\u00e4men puhtaus ja siksi h\u00e4nen ymm\u00e4rryksens\u00e4 ja logiikkansa oli jumalatonta, joka luotti ainoastaan omiin mielen voimiin ja kuvitteluun, luomakuntaan perustuviin j\u00e4rjen voimiin, ei Luojan antamaan viisauteen. <\/span><\/p>\n

Sill\u00e4 jos Varlam olisi oikeassa, silloin koko Kristuksen ty\u00f6 puolestamme, H\u00e4nen siki\u00e4misens\u00e4 ja syntymisens\u00e4 ihmiseksi, H\u00e4nen ymp\u00e4rileikkaamisensa, temppeliin tuomisensa, kasteensa, ristiinnaulitsemisensa, yl\u00f6snousemisensa, taivaaseenastumisensa, Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4hett\u00e4minen helluntaina olisi hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4, ne kaikki olisivat aivan turhaa. Toisin kuin Valama pyh\u00e4 Gregorkos sanoi, ett\u00e4 koska Kristus Luoja oli tullut ihmiseksi ja osaksi luomakuntaa, H\u00e4n oli antanut ihmisluonnolle mahdollisuuden tulla pyh\u00e4ksi – H\u00e4nen oman luontonsa kaltaiseksi. L\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen H\u00e4n oli antanut meille p\u00e4\u00e4syn inhimillisess\u00e4 luonnossamme pyhyyteen. Aivan kuten tunnemme auringon sen l\u00e4mp\u00f6- ja valoenergioiden kautta, niin Jumalankin voi tuntea Pyh\u00e4n Hengen luomattomien energioiden kautta. <\/span><\/p>\n

Yksinkertaisesti, jos torjumme t\u00e4m\u00e4n pyh\u00e4n Gregorikseen opetuksen, kiell\u00e4mme samalla kaikki Kristuksen teot puolestamme ja siksi my\u00f6s Pyh\u00e4n Hengen tulemisen. Valamin filosofia tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 emme voi tuntea Jumalaa, ett\u00e4 paastoaminen ja rukoileminen ovat turhaa. Todellisuudessa Varlamin filosofia oli Jumalan kielt\u00e4mist\u00e4 ja sen vuoksi viime vuosisadan ateismin ja ep\u00e4uskon kulmakivi kaikkine joukkotuhoamisineen ja kansanmurhineen, joilla oli satoja miljoonia uhreja. Todellisuudessa Varlamin filosofia on perustana kaikille niille nykyajan ajatuksille ja ideologioille, jotka sanovat, ettei Jumalaa ole, ett\u00e4 ihminen on yksin ja yksinomaan maailmankaikkeuden p\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n suurempaa kuin ihminen \u2014 ett\u00e4 h\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin taianomaisesti loi itsens\u00e4 tyhj\u00e4\u00e4n ja ilman jumalaa olevaan maailmankaikkeuteen. <\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios ilmaisi vastustavansa Varlamia. H\u00e4n vakuutti, ett\u00e4 ihmisess\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on kaksi taipumusta, toinen hyv\u00e4\u00e4n ja toinen pahaan. Taipumus hyv\u00e4\u00e4n kuitenkin voi kehitty\u00e4 ihmisess\u00e4 vain saamalla Jumalan armon, Jumalan meille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n jumalallisen energian, jonka voi vastaanottaa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin syd\u00e4memme ja ymm\u00e4rryksemme ovat tarpeeksi puhtaita armon vastaanottamiseen. Mutta t\u00e4m\u00e4 armo, joka valaisee ja kirkastaa meid\u00e4t, voi tulla meihin ainoastaan, jos kadumme, jos hyv\u00e4ksymme paastoamisen ja rukouksen, kyyneleiden ja itseuhrautumisen menetelm\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4n Gregorioksen ajatukset, jotka k\u00e4yv\u00e4t yksityiskohtaisesti ilmi h\u00e4nen kirjoituksistaan, eiv\u00e4t ole vain ajatuksia, eiv\u00e4t vain jotakin muuta filosofiaa Varlamin tapaan, vaan ne perustuvat h\u00e4nen kokemuksiinsa, ne ovat jumalallista innoitusta. H\u00e4n ei opettanut ideasta, vaan todellisuudesta, jonka h\u00e4n oli kokenut askeettina tuossa luolassa, jossa voimme k\u00e4yd\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Ja on tosiasia, ett\u00e4 pyh\u00e4n Gregorioksen ihmeit\u00e4tekevi\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 kuljetetaan ristisaatossa Tessalonikan kaduilla meid\u00e4nkin aikanamme, ei Varlamin armoa vailla olevaa luup\u00f6ly\u00e4. <\/span><\/p>\n

Se on kirkon todellisuutta, se on Jumalan energioiden armoa, se on pyhyytt\u00e4, tietoa ja kokemusta Jumalasta, ei kuvitelmaa, ei mielikuvituksen ja j\u00e4rjellisen tutkimisen hedelm\u00e4\u00e4, vaan Jumalan todellisuutta, jonka ne, jotka ovat puhtaat syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n ja mielelt\u00e4\u00e4n, ovat kokeneet ja ymm\u00e4rt\u00e4neet. Sill\u00e4 on kirjoitettu: \u201cAutuaita ovat puhdassyd\u00e4miset, sill\u00e4 he saavat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan\u201d. Ja t\u00e4m\u00e4 on juuri kaikkien todellisten kristittyjen syd\u00e4nten ja ymm\u00e4rryksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. <\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios, rukoile Jumalaa puolestamme! <\/span><\/p>\n

Aamen. <\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                       <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-360","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=360"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":667,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions\/667"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}