{"id":359,"date":"2016-12-29T14:04:51","date_gmt":"2016-12-29T14:04:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/uncategorised\/gregorios-palamaksen-sunnuntaina\/"},"modified":"2019-11-12T17:57:33","modified_gmt":"2019-11-12T15:57:33","slug":"gregorios-palamaksen-sunnuntaina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/29\/gregorios-palamaksen-sunnuntaina\/","title":{"rendered":"Gregorios Palamaksen sunnuntaina"},"content":{"rendered":"\n\n\n\n
                                                   Tsasounan suunnalta<\/span><\/td>\n<\/tr>\n
                                                    WWW. TSASOUNA. NET<\/span><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

<\/span><\/p>\n

    Gregorios Palamaksen sunnuntaina<\/span><\/span><\/span><\/h1>\n

<\/span><\/p>\n

Mk. 2:1\u201312<\/span><\/strong><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n viet\u00e4mme Gregorios Palamaksen sunnuntaita ja kuulemamme evankeliumi muistuttaa meit\u00e4 kolmesta asiasta. Ensiksikin Jumalan sana osoittaa meille, ett\u00e4 useimmat sairauksiemme syyt l\u00f6ytyv\u00e4t perimmilt\u00e4\u00e4n meid\u00e4n sis\u00e4isest\u00e4 min\u00e4st\u00e4mme, meid\u00e4n asenteistamme ja suhtautumisestamme syntiin. Siksi todellista parantumista ilmenee siell\u00e4, miss\u00e4 vapaudutaan synnist\u00e4, sielun rasituksesta ja kaikesta luonnonvastaisuudesta. T\u00e4h\u00e4n viittaavat Jeesuksen sanat halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi. Er\u00e4\u00e4lle parantuneelle Herra sanoi: ”\u00c4l\u00e4 en\u00e4\u00e4 synti\u00e4 tee, ettei sinulle mit\u00e4\u00e4n pahempaa tapahtuisi”.<\/span><\/span><\/p>\n

Toinen asia, johon Vapahtajamme tahtoo meid\u00e4n kiinnitt\u00e4v\u00e4n huomiomme, on esirukous. Yhteisen uskon ja rukouksen kautta Jumala kohdistaa armovoimansa h\u00e4neen, jolle parannusta ja anteeksiantoa pyydet\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n perustuu seurakunnan yhteisyys ja voima. Evankeliumi kertoo: ”Kun Jeesus n\u00e4ki heid\u00e4n uskonsa, sanoi H\u00e4n halvatulle”. Herra paransi halvaantuneen h\u00e4nen yst\u00e4viens\u00e4 uskon t\u00e4hden.<\/span><\/p>\n

T\u00e4llaisia yst\u00e4vi\u00e4 mekin tarvitsemme. Olemme saaneet nimemme jonkun kirkon pyh\u00e4n mukaan. H\u00e4nest\u00e4 tulee meille Kristuksen seuraamisen esikuva ja samalla taivaallinen esirukoilijamme. Pyh\u00e4t ovat Kristuksen yst\u00e4vi\u00e4 ja samalla my\u00f6s meid\u00e4n yst\u00e4vi\u00e4mme. Heid\u00e4n rukouksiinsa liitt\u00e4v\u00e4t omat rukouksensa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajassa vaeltavat yst\u00e4v\u00e4mme. Kaikkialla, miss\u00e4 n\u00e4in on, toteutuu Herran lupaus: ”Kaiken, mit\u00e4 te anotte rukouksessa uskoen, te saatte”.<\/span><\/span><\/p>\n

Kolmas asia, johon t\u00e4m\u00e4n paastonajan evankeliumi tahtoisi meid\u00e4n kiinnitt\u00e4v\u00e4n huomiomme, on se, ”ett\u00e4 ilman uskoa on mahdoton olla Jumalalle otollinen”. Jumalan luo tulevan t\u00e4ytyy uskoa H\u00e4neen.<\/span><\/p>\n

Uskoa tarvittiin my\u00f6s halvaantuneelta, joka etsi parannusta Jeesukselta yst\u00e4viens\u00e4 uskon turvin. Vain Jumala yksin antaa syntien anteeksiannon ja parannuksen.<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 sunnuntaita nimitet\u00e4\u00e4n Gregorios Palamaksen sunnuntaiksi. Pyh\u00e4 Gregorios oli Tessalonikan arkkipiispa ja eli ja vaikutti 14.vuosisadalla. \u00c4sken kuulemamme tropari kuvasi Gregoriosta oikean uskon valoksi, kirkon opettajaksi ja tueksi, erakkojen kaunistukseksi ja ihmeidentekij\u00e4ksi. N\u00e4in paaston alussa pyh\u00e4 Gregorios on asetettu meille oikean paaston opettajaksi.<\/span><\/p>\n

Paastokilvoitus on apukeino pyrkiess\u00e4mme t\u00e4ydellistymiseen ja ihmisluonnon jumaloitumiseen. Kirkon k\u00e4sityksen mukaan ihmisluonto kilvoituksen kautta asteittain t\u00e4ydellistyy ja jumaloituu. Paastokilvoitus on paluuta paratiisin tilaan. Pyh\u00e4 Gregorios on puhunut ja opettanut Taaborin valkeudesta, jonka opetuslapset n\u00e4kiv\u00e4t Vapahtajan kirkastumisihmeess\u00e4 vuorella. Gregorioksen opetuksen mukaan Herramme tuolloin osoitti opetuslapsille, millaisen meid\u00e4n henkemme puvun tulee olla l\u00e4hestyess\u00e4mme Jumalaa. Taaborin valkeus osoittaa my\u00f6s sen, millaisen sielun kauneuden mahdollisuuden Aadam oli menett\u00e4nyt synnin seurauksena. Tiet\u00e4 hengen kirkastumiseksi meiss\u00e4 kutsutaan jumaloitumiseksi. Ihmisen sielussa on Jumalan kuva ja h\u00e4nen hengess\u00e4\u00e4n mahdollisuus Jumalan kaltaisuuteen. Pyh\u00e4t is\u00e4t opettavat, ett\u00e4 Jumala tuli Kristuksessa ihmiseksi, jotta ihminen voisi asteittain kehitty\u00e4 kohti Jumalan kaltaisuutta. Jumalan Poika tuli ihmisen pojaksi, jotta ihmisen pojat voisivat tulla Jumalan Pojiksi. Jumaloituminen on uskonel\u00e4m\u00e4\u00e4n oleellisesti liittyv\u00e4\u00e4 ja kaiken kilvoitusel\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Kirkko erityisesti paaston aikana rukoilee ihmisen jumaloitumisen ihmett\u00e4, kirkon hengellisen el\u00e4m\u00e4n korkealla olevan tavoitteen toteutumista. Sit\u00e4 kohti olemme matkalla. Jumaloituminen ei ole vain oppia ja teoriaa, vaan ihmisen kilvoituksen jatkuvaa tapahtumaa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tie vaatii uskoa. Jeesus ihaili halvaantuneen yst\u00e4vien uskoa Juuri sen vuoksi, ett\u00e4 ”H\u00e4n n\u00e4ki heid\u00e4n uskonsa, H\u00e4n teki parannusihmeen. Usko ei anna koskaan periksi. Usko on kekseli\u00e4s, hedelm\u00e4llinen ja t\u00e4ynn\u00e4 ideoita. Usko pit\u00e4\u00e4 pilkkanaan esteit\u00e4. Jos tie on suljettu, usko etsii toisen tien, niin kuin ilmenee halvaantuneen yst\u00e4vien toiminnassa. Kun ei ollut muuta mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jeesuksen luo, he repiv\u00e4t katon auki. N\u00e4m\u00e4 miehet saavat jokaisen selv\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kristillinen usko on jotain enemm\u00e4n kuin kurkotusta pime\u00e4\u00e4n. Se on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista pyrkimyst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteyteen Jeesuksen kanssa.<\/span><\/span><\/p>\n

Halvaantuneen yst\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t halunneet vain itse n\u00e4hd\u00e4 Jeesuksen, vaan halusivat tuoda kanssaan jonkun, joka ei voinut muuten tulla. Aloitamme tuomalla itsemme Kristuksen luo. Mutta emme saa pys\u00e4hty\u00e4 vain siihen. Tuotuamme itsemme meid\u00e4n tulee tuoda my\u00f6s muita. Suurin lahja, jonka ihminen voi toiselle antaa, on Kristus. Voimme kantaa l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme Kristuksen luo rukouksissamme.<\/span><\/span><\/p>\n

Evankeliumin miehen halvaantuminen oli ulkoinen ilmentym\u00e4 syyllisyydest\u00e4 ja sis\u00e4isest\u00e4 halvaantumisesta. Synti on suurin halvaannuttaja. Se halvaannuttaa koko ihmisen, ruumiin ja sielun.<\/span><\/p>\n

Tulemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n Jeesuksen luo tuntien el\u00e4m\u00e4n paineita el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Jeesus sanoi: ”Min\u00e4 olen tullut, jotta teill\u00e4 olisi el\u00e4m\u00e4 ja ylt\u00e4kyll\u00e4isyys”.<\/span><\/p>\n

Tulemme Jeesuksen luo synnin ja syyllisyyden halvaannuttamina ja l\u00e4hdemme anteeksisaaneina. Tulemme Jeesuksen luo tuskan ja pelon halvaannuttamina. L\u00e4hdemme rauhallisina, sill\u00e4 ”Jumalan rauha on kaikkea ymm\u00e4rryst\u00e4 ylempi”.<\/span><\/p>\n

Tulemme Jeesuksen luo heikkouksiemme halvaannuttamina ja l\u00e4hdemme t\u00e4ynn\u00e4 voimaa. ”Kaiken min\u00e4 voin Kristuksessa, joka vahvistaa minua”, pyh\u00e4 apostoli Paavali sanoi. Tulemme Jeesuksen luo yksin\u00e4isyydentunteen halvaannuttamana, mutta l\u00e4hdemme l\u00f6ydetty\u00e4mme yst\u00e4v\u00e4n, joka rakastaa ja pit\u00e4\u00e4 huolta.<\/span><\/p>\n

Tulemme mielenmasennuksen halvaannuttamana ja l\u00e4hdemme toivon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4, toivon, joka saa alkunsa Jumalasta, joka rakasti maailmaa niin paljon, ett\u00e4 ”ei s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi H\u00e4net meid\u00e4n edest\u00e4mme”.<\/span><\/p>\n

Tulemme Jeesuksen luo ep\u00e4ilysten halvaannuttamana, l\u00e4hdemme totuuden l\u00f6yt\u00e4nein\u00e4. ”Min\u00e4 olen tie, totuus ja el\u00e4m\u00e4, eik\u00e4 kukaan tule Isan luo muuten kuin minun kauttani”, Jeesus sanoi.<\/span><\/span><\/p>\n

Tulemme surun halvaannuttamina ja l\u00e4hdemme iloiten. ”N\u00e4m\u00e4 min\u00e4 olen puhunut teille, ett\u00e4 minun iloni olisi teiss\u00e4 ja jotta teid\u00e4n ilonne olisi t\u00e4ydellinen”.<\/span><\/p>\n

Tulemme Jeesuksen luo kuoleman pelon halvaannuttamina, l\u00e4hdemme iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n varmuudessa.<\/span><\/p>\n

Kristuksen voiman kautta voimme nousta mielen, sielun ja hengen halvaannuksesta ja k\u00e4vell\u00e4 uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, terveeseen ja t\u00e4ydelliseen.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios on opettanut armosta voimana, jonka me otamme vastaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 vuodatettuna lahjana. N\u00e4ist\u00e4 armovoimista tulemme osallisiksi kohta nauttimissamme Pyhiss\u00e4 Lahjoissa, voidaksemme toteuttaa kutsumustamme, voidaksemme kulkea t\u00e4ydellisyyden tiet\u00e4, voidaksemme el\u00e4\u00e4 todellisina kristittyin\u00e4, voidaksemme olla todellisia yst\u00e4vi\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isillemme, voidaksemme olla oikeita esirukoilijoita.<\/span><\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 Jumalan armolahjoja l\u00e4hestyk\u00e4\u00e4mme Jumalan pelossa, uskossa ja rakkaudessa.<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

Aamen.<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                       <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-359","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=359"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":668,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/359\/revisions\/668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}