{"id":34,"date":"2012-02-04T14:12:54","date_gmt":"2012-02-04T14:12:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/syyrian-varhaiskristillisyyden-piirteita\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:32","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:32","slug":"syyrian-varhaiskristillisyyden-piirteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/syyrian-varhaiskristillisyyden-piirteita\/","title":{"rendered":"Syyrian varhaiskristillisyyden piirteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Syyrian kristillisyyden tyypillisin piirre oli asketismin korostuminen, mik\u00e4 ilmeni k\u00f6yhyyten\u00e4. Perustana oli Jeesuksen k\u00e4sky, ettei kristityn tule omistaa mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. My\u00f6s neitsyytt\u00e4 ihannoitiin ja se ilmeni useinkin avioliitosta kielt\u00e4ytymisen\u00e4. Liittotietoisuus oli selv\u00e4sti korostuva piirre. Kristinusko n\u00e4htiin uutena liittona Jumalan kanssa ja se oli m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 arvioitaessa muita tekij\u00f6it\u00e4. Liitto, q e i a m a, tarkoitti my\u00f6s ”valaa” tai ”juhlallista lupausta”. Kristittyj\u00e4 kutsuttiin nimell\u00e4 ”benai qeiama”<\/em>, liiton pojat ja ”benat qeiama”<\/em>, liiton tytt\u00e4ret. Heid\u00e4t oli kutsuttu taistelemaan ei vain pahaa vastaan, vaan my\u00f6s maailman fyysis- luonnon tilaa vastaan, mik\u00e4 ilmeni negatiivisena suhtautumisena maailmaan ja n\u00e4kyy asketismissa. Omaisuus, avioliitto ja kaikki sidokset maailmaan tuli uhrata t\u00e4m\u00e4n uuden liiton hyv\u00e4ksi. N\u00e4kemys ilmenee uskonnollisessa kieless\u00e4 sotilastermien k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. Teologiassaan ja hengellisiss\u00e4 harjoituksissaan he k\u00e4yttiv\u00e4t sellaisia termej\u00e4 kuin ”kamppailu” tai ”ottelu”, ”taistelu” ja ”sota”. Heill\u00e4 oli sotilaallinen ajatusmaailma, jossa n\u00e4m\u00e4 Jumalan sotilaat eliv\u00e4t. Vaatimukset koskivat kaikkia kristittyj\u00e4, ei vain vihittyj\u00e4, mutta vain vihityt olivat arvollisia osallistumaan sakramentaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Vain vihityist\u00e4 voi tulla ”liiton poikia” ja ”liiton tytt\u00e4ri\u00e4”, kirkon t\u00e4ysvaltaisia j\u00e4seni\u00e4.<\/span><\/p>\n

F. Crawford Burkitt tutkiessaan hieman ennen Efraim Syyrialaista el\u00e4neen syyrialaisen is\u00e4n, Afraatin, tekstej\u00e4, on esitt\u00e4nyt n\u00e4kemyksen\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 liiton pojat olivat alun perin yksinkertaisesti kastettuja maallikoita, joiden t\u00e4ytyi luopua avioliitosta. Muut olivat katekumeeneja, jotka saivat avioitua. N\u00e4in ollen liitto-k\u00e4site olisi l\u00e4hes identtinen kirkko- k\u00e4sitteen kanssa. My\u00f6hemmin lapsikasteen yleistyess\u00e4 ”liiton pojat” alkoivat merkit\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaista munkkilaisuuden muotoa seurakunnassa, ei erakkoja eik\u00e4 kenobiitteja, vaan askeetteja, jotka eliv\u00e4t muiden uskovien joukossa. Burkittin mukaan Afraat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tunteneen vain kaksi kristittyjen ryhm\u00e4\u00e4: selibaatissa el\u00e4v\u00e4t kastetut, joiden joukosta kirkon palvelijat valittiin sek\u00e4 kastamattomat katujat.<\/span><\/p>\n

Koch, ollen samaa mielt\u00e4 Burkittin kanssa, kuvaa liiton poikia 5.vuosisadalta kertoen heid\u00e4n olleen askeetteja, mutta erilaisia kuin erakot, luostarimunkit tai tavallinen kansa. He kuuluivat papistoon laajassa mieless\u00e4. Heit\u00e4 koskivat munkeille tarkoitetut kanonit sek\u00e4 k\u00e4skyt ja kehotukset, jotka oli annettu maaseudulla el\u00e4ville liiton pojille. He olivat erilaisia kuin maallikot, toimivat kirkonpalvelijoina ja asuivat, jos mahdollista, kirkoissa.<\/span><\/p>\n

He eiv\u00e4t saaneet astua alttarin portaille eiv\u00e4tk\u00e4 tuoda ruokaa apsikseen. He eiv\u00e4t saaneet kantaa pyhi\u00e4 astioita yhdess\u00e4 maallisten kanssa s\u00e4ilytyslaatikoissa tai kirstuissa. Omaisuutta he saivat pit\u00e4\u00e4, mutta eiv\u00e4t puimatannerta eiv\u00e4tk\u00e4 viinitarhaa.<\/span><\/p>\n

Heille oli kielletty\u00e4 palvella p\u00e4iv\u00e4palkkalaisena maallikoita, eiv\u00e4tk\u00e4 he saaneet olla heid\u00e4n asiainhoitajanaan eik\u00e4 oikeusasiamiehen\u00e4\u00e4n. K\u00e4sity\u00f6n harjoittaminen voiton saamiseksi oli kielletty. H\u00e4t\u00e4tapauksissa liiton pojista ja tytt\u00e4rist\u00e4 oli pidett\u00e4v\u00e4 huolta. Jos heid\u00e4n kohdallaan tapahtui rikkomuksia, heid\u00e4t l\u00e4hetettiin luostariin. Toisin kuin V\u00f6\u00f6bus, jonka mukaan vain vihityt olivat arvollisia osallistumaan sakramentaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, Koch, nojautuen Afraatin teksteihin, on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Afraatin aikoihin tai jo ennen h\u00e4nt\u00e4, Syyrian maakunnissa my\u00f6s avioliitossa el\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4stettiin kasteelle ja Ehtoolliselle. Kaste ja Ehtoollinen eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olleet esteen\u00e4 avioliittoon menemiselle. Afraatin mielest\u00e4 kaste kuului kuitenkin vain askeeteille, liiton pojille, jotka kuuluivat varsinaiseen seurakuntaan.<\/span><\/p>\n

Apostoli Paavali ihannoi naimattomuutta (l Kor 7:7). Neitseys on ihanne, mutta Paavali hyv\u00e4ksyy my\u00f6s muunlaisen el\u00e4m\u00e4n. Vanhin kristillisyys n\u00e4ki kristityt sankareina, jotka olivat voittaneet maailman ja halunsa. Jokaista kristitty\u00e4 pidettiin filosofina.<\/span><\/p>\n

Kristinusko oli todellinen filosofia. My\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 filosofi- nimitys varattiin munkeille, joiden askeesi oli todellista filosofiaa. T\u00e4m\u00e4 katsantokanta johti siihen, ett\u00e4 Syyrian kirkossa oli ik\u00e4\u00e4n kuin kahtiajako: avioliitossa el\u00e4v\u00e4t puolikristityt varsinaisen seurakunnan ulkopuolella, ja t\u00e4yskristityt, joihin kuuluivat liiton pojat ja liiton tytt\u00e4ret. Liiton pojat ja tytt\u00e4ret eiv\u00e4t el\u00e4neet luostareissa, mutta he eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olleet tavallisia maailmassa el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4. Jos mahdollista, heid\u00e4n edellytettiin el\u00e4v\u00e4n yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4, miehet miesten kanssa, neitsyet neitseiden kanssa.<\/span><\/p>\n

Saksalainen tutkija Schwen teoksessaan (Schwen: Afrahat. Seine Person und sein Verst\u00e4ndnis des Christentums. Neue Studien zur Gesch.d.Theol.u.d.Kirche No. 2. Berlin 1907) pit\u00e4\u00e4 jokseenkin oikeana Burkittin n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kirkko ja liitto merkitsisiv\u00e4t samaa. H\u00e4nen mukaansa it\u00e4syyrialaisten kristittyjen joukosta olisi erottunut ”liiton” tai ”kirkon” ryhm\u00e4, toisin sanoen kastettujen selibaatissa el\u00e4vien ryhm\u00e4. My\u00f6hemmin, kun kirkko alkoi saada sijaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 maailmassa, selibaatin ankaraa vaatimusta piti lievent\u00e4\u00e4. Kirkko muodostui silloin p\u00e4\u00e4osiltaan avioliitossa el\u00e4vien kastettujen yhteis\u00f6ksi, kun taas ”liitto” eristyi siit\u00e4 pienemm\u00e4ksi selibaatissa el\u00e4vien ryhm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 oli er\u00e4\u00e4nlaista munkkiaskeesin esimuotoa ja kehittyi nimenomaan Syyriassa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syyrian kristillisyyden tyypillisin piirre oli asketismin korostuminen, mik\u00e4 ilmeni k\u00f6yhyyten\u00e4. Perustana oli Jeesuksen k\u00e4sky, ettei kristityn tule omistaa mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-34","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":982,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/34\/revisions\/982"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=34"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}