{"id":33,"date":"2012-02-04T14:11:29","date_gmt":"2012-02-04T14:11:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/syyrian-kristillisyyden-alku\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:32","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:32","slug":"syyrian-kristillisyyden-alku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/syyrian-kristillisyyden-alku\/","title":{"rendered":"Syyrian kristillisyyden alku"},"content":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen Jerusalemin ulkopuolinen seurakunta syntyi l\u00e4hetysty\u00f6n tuloksena Syyrian Antiokiaan, josta tuli l\u00e4hetysty\u00f6n keskus (Apt 11: l9-2l). Kristinuskon tulosta Syyriaan on tutkijoilla kaksi erilaista teoriaa. Toisen mukaan niist\u00e4 kristinuskoa julistettiin ensin Edessasta k\u00e4sin juutalaisen Addain (Taddeus) toimesta luultavasti toisen vuosisadan keskivaiheilla. T\u00e4m\u00e4 teoria perustuu niin sanottuun Abgarin legendaan. Abgarin legenda on kerrottu edessalaisessa asiakirjassa Acta Edessana, joka tunnetaan kahtena laitoksena, Acta Thaddei, Taddeuksen Teot ja Doctrina Addaei, Taddeuksen oppi. Molemmat kuuluvat apokryfisiin apostolien tekoihin. Doctrina Addaeissa on kertomus Kristuksen Abgarille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuvasta. K\u00e4sitys ns. ”K\u00e4sitt\u00e4tehdyst\u00e4 ikonista” perustuu t\u00e4h\u00e4n. Kertomuksessa selostetaan laajemmin apostolien suorittamaa l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4. Taddeuksen oppi on syntynyt vuoden 400 j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n

Toinen teoria on saksalaisella tutkijalla W. Bauerilla. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4 teoksessaan (Rechtgl\u00e4ubigkeit und Kezerei im \u00e4ltesten Christentum, l939), ett\u00e4 vanhin kristinusko Edessassa olisi ollut harhaoppista ulottuen noin vuoteen 150. Bauer tarkoittaa Markionin (k. 160) harhaoppia. H\u00e4n loi Roomassa erityisen gnostisismin haaran. Bauer perustaa teoriansa edessalaiseen kronikkaan, jossa mainitaan Markion sek\u00e4 pari muuta gnostikkoa, mutta piispoja mainitaan vasta vuodesta 313 eteenp\u00e4in. Kristitty- nimitys tarkoitti pitk\u00e4n aikaa todenn\u00e4k\u00f6isesti markionilaisia. Ortodoksisuus saavutti asemansa vasta v\u00e4hitellen Syyriassa. Bauerin mukaan Edessan ensimm\u00e4inen piispa Kune loi perustan kirkolle vuonna 313. Piispa Rabbulan aikana ortodoksisuus voitti, vaikka gnostilaisuus j\u00e4ikin vaikuttamaan. Muutkin saksalaiset tutkijat tukevat Bauerin n\u00e4kemyst\u00e4. Bauer n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin ihannoivan hereetikkoja, mik\u00e4 on huomioitava.<\/span><\/p>\n

Tunnetun Syyrian kirkon varhaishistorian tutkijan Arthur V\u00f6\u00f6busin mukaan tiedot siit\u00e4, ett\u00e4 kristinuskon levi\u00e4minen Syyriaan olisi tapahtunut hellenistisen kristillisyyden puitteissa, eiv\u00e4t ole pit\u00e4vi\u00e4. Tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 piispa Serapion Antiokialainen (189- 209) olisi vihkinyt Palutin Edessan piispaksi, h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmana. Antiokian niin keskeinen rooli tuohon aikaan on V\u00f6\u00f6busin mukaan kuviteltua. Eusebius viittaa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen vieton ajankohtaa koskevaan riitaan piispa Viktorin (189 -199) aikana ja mainitsee kirkollisesti j\u00e4rjest\u00e4ytyneet synodit. V\u00f6\u00f6busin mukaan tieto ei pid\u00e4 paikkaansa<\/span><\/p>\n

Tarkkoja tietoja Edessasta on vasta 2.vuosisadan loppupuolelta ja vasta silloin kristityt ovat voineet vihki\u00e4 Palutin piispaksi. Heterodoksit olivat ottaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 nimen ”kristitty” ja ortodokseja kutsuttiin palutiaaneiksi. T\u00e4st\u00e4 voi vet\u00e4\u00e4 sen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 Edessassa oli jo ennest\u00e4\u00e4n vanhan tradition kristittyj\u00e4.<\/span><\/p>\n

Nykyisin, kun tiedot V\u00e4h\u00e4- Aasiasta ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet muun muassa tekstil\u00f6yt\u00f6jen perusteella, on kolmaskin teoria noussut esiin. V\u00e4h\u00e4- Aasian alue oli hengellinen sulatusuuni, jossa eri uskonnot, lahkot ja ryhm\u00e4t vaikuttivat toisiinsa. Kristinusko oli n\u00e4ist\u00e4 vain yksi. Ei ole luultavaa, ett\u00e4 kristinusko heti aluksi esiintyi kahtena eri versiona, ortodoksiana ja hereettisena. Uudempi tutkimus painottaa juutalaista leimaa Edessan vanhimmassa historiassa.<\/span><\/p>\n

Arbelin kronikan mukaan kristinusko tuli Hadiabiin ja sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vuonna 100. Saman kronikan mukaan kristinusko ei levinnyt vain Arbelaan, vaan my\u00f6s vuoriston kyliin. Jos n\u00e4in oli toisen vuosisadan alussa, silloin kristinuskoa on t\u00e4ytynyt olla Edessassa jo ensimm\u00e4isen vuosisadan lopulla. On osoitettavissa yhteyksi\u00e4 Palestiinan aramealaisten kristinuskoon, mik\u00e4 onkin luonnollista, koska juutalaisten yhteis\u00f6 oli se kanava, jonka kautta kristillinen sanoma juurtui muissakin id\u00e4n maissa. V\u00f6\u00f6bus hyv\u00e4ksyy Abgarin legendan tiedon, jonka mukaan Addai (Taddeus) johti juutalaista yhteis\u00f6\u00e4 Edessassa ja kylvi ensimm\u00e4iset kristinuskon siemenet Syyriaan. Palestiinalainen Addai aloittaa siis ty\u00f6n Edessassa ja yhdist\u00e4\u00e4 uuden kristillisen liikkeen Palestiinan aramealaiseen liikkeeseen. Hadiabissa tapahtuu ilmeisesti samanlainen kehityskulku. My\u00f6s Syyrian kirjallisuuden tuotteissa n\u00e4kyy juutalaista vaikutusta, mik\u00e4 viittaa synagogatradition ja muinaisen Syyrian kirkon yhteyteen. Samoin kristillisen taiteen alueella on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 juutalaista vaikutusta. Todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 siis on, ett\u00e4 pioneerity\u00f6n n\u00e4ill\u00e4 seemil\u00e4isill\u00e4 alueilla tekiv\u00e4t arameankieliset kristityt eik\u00e4 hellenistikristityt.<\/span><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan kristinuskon tuloa Syyriaan ei voi yksiselitteisesti selitt\u00e4\u00e4. Esteen\u00e4 on kirjallisten todisteiden puute. Parhaiten teoria juutalaiskristillisest\u00e4 gnostilaiss\u00e4vytteisest\u00e4 taustasta selitt\u00e4\u00e4 monet erityispiirteet Syyrian kirkon traditiossa ja hurskausel\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4inen Jerusalemin ulkopuolinen seurakunta syntyi l\u00e4hetysty\u00f6n tuloksena Syyrian Antiokiaan, josta tuli l\u00e4hetysty\u00f6n keskus (Apt 11: l9-2l). Kristinuskon tulosta Syyriaan on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-33","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=33"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":983,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/33\/revisions\/983"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=33"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=33"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=33"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}