{"id":3194,"date":"2026-02-19T18:26:14","date_gmt":"2026-02-19T16:26:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3194"},"modified":"2026-02-19T18:26:14","modified_gmt":"2026-02-19T16:26:14","slug":"kastekummien-kaytto-alkukirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/02\/19\/kastekummien-kaytto-alkukirkossa\/","title":{"rendered":"Kastekummien k\u00e4ytt\u00f6 alkukirkossa"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-size: 18pt;\">Kastekummien k\u00e4ytt\u00f6 alkukirkossa<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-size: 10pt;\"><a href=\"https:\/\/openlibrary.org\/books\/OL43851485M\/Origines_ecclesiasticae\">https:\/\/openlibrary.org\/books\/OL43851485M\/Origines_ecclesiasticae<\/a><\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-size: 10pt;\"><strong>L\u00e4hdeteos:<\/strong> Joseph Bingham: Origines Ecclesiastic\u00e6 \u2013 The Antiquities of the Christina Church.Vol. 1.\u00a0 ss. 523- 529.\u00a0 Reprinted from the original edition.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-size: 10pt;\">With an enlarged analytical index.<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-size: 10pt;\">London<\/span><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-size: 10pt;\">MDCCVIII \u2013 MDCCXXII.<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Tekstiss\u00e4 tarkastellaan kastekummien (<em>sponsors<\/em> tai s<em>ureties<\/em>) instituutiota ja sen historiallista kehityst\u00e4 varhaiskirkossa. Kummien teht\u00e4v\u00e4 ei ollut ainoastaan seremoniallinen, vaan heill\u00e4 oli keskeinen rooli kasteen vastaanottamisessa ja kastetun henkil\u00f6n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 hengellisess\u00e4 ohjauksessa. L\u00e4hdeteksti erittelee kummien toiminnot kolmen eri kohderyhm\u00e4n mukaan: lapset, sairauden tai vammaisuuden vuoksi toimintakyvytt\u00f6m\u00e4t aikuiset sek\u00e4 t\u00e4ysivaltaiset aikuiset.<\/p>\n<p><strong>Kummien velvollisuudet lasta kohtaan<\/strong><\/p>\n<p>Lapsen kastetta varten valitun kummin teht\u00e4v\u00e4 oli kaksiosainen. Ensinn\u00e4kin kummi toimi lapsen edustajana vastaten t\u00e4m\u00e4n puolesta kasteeseen liittyviin lupauksiin ja kielt\u00e4ytymisiin, kuten paholaisen hylk\u00e4\u00e4miseen ja Jumalaan uskomiseen. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 perustui k\u00e4sitykseen, jonka mukaan kaste on uskon sakramentti, ja vaikka lapsella ei ollut ymm\u00e4rryst\u00e4, kummin edustama usko ja sakramentin luonne tekiv\u00e4t vastauksen p\u00e4tev\u00e4ksi. Augustinuksen teologian mukaan lasta kutsuttiin uskovaksi, koska h\u00e4n vastaanotti uskon sakramentin.<\/p>\n<p>Toiseksi kummilla oli velvollisuus valvoa lapsen hengellist\u00e4 kasvatusta. Bingham kumoaa kuitenkin v\u00e4itteen, jonka mukaan kummit olisivat automaattisesti vastanneet lapsen taloudellisesta elatuksesta vanhempien kuollessa. T\u00e4llainen velvollisuus ei kuulunut kummiuden piiriin, vaan k\u00f6yhien ja orpojen huoltaminen kuului kirkon yleiseen vastuuseen. Taloudellinen vastuu syntyi vain, jos kummi oli muuten sidottu siihen (esim. is\u00e4nt\u00e4 orjan kohdalla).<\/p>\n<p><strong>Aikuisten kummit ja sukupuolten v\u00e4linen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/strong><\/p>\n<p>Aikuisille oli kahdenlaisia kumeja. Jos aikuinen oli sairauden tai vamman vuoksi estynyt vastaamasta itse puolestaan, kummi toimi samalla tavalla kuin lapsen kohdalla: h\u00e4n lausui kielt\u00e4miset ja tunnustukset. Mik\u00e4li kastettava parantui my\u00f6hemmin, kummin velvollisuus oli tiedottaa t\u00e4lle tehdyist\u00e4 lupauksista.<\/p>\n<p>T\u00e4ysivaltaisille aikuisille m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kummeja, mutta heid\u00e4n roolinsa poikkesi olennaisesti: kastettavat vastasivat kysymyksiin itse, eik\u00e4 heill\u00e4 ollut sijaispuhujia. Kummien teht\u00e4v\u00e4 oli toimia hengellisin\u00e4 valvojina ja mentoreina, jotka valvoivat kastetun el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja moraalia sek\u00e4 ennen kastetta ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 noudatettiin sukupuolittunutta j\u00e4rjestyst\u00e4: diakonit toimivat kummeina miehille ja diakonissat naisille. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti yksityisohjauksen ja opetuksen ilman sopimattomuutta.<\/p>\n<p><strong>Kummien kelpoisuus ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Alkukirkossa kummeina voivat toimia monenlaiset henkil\u00f6t: vanhemmat omille lapsilleen, papit, diakonit ja jopa pyh\u00e4t neitsyet. Kelpoisuuden esteit\u00e4 olivat vain kirkon yhteyden ulkopuolella oleminen (katekumeenit, kerettil\u00e4iset) tai moraalinen sopimattomuus (katumuksentekij\u00e4t). My\u00f6hemmin, esimerkiksi Mainzin kirkolliskokouksessa, vanhempia ja pappeja kuitenkin kiellettiin toimimasta kummeina.<\/p>\n<p>Alkuper\u00e4inen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli, ett\u00e4 kastettavalla oli vain yksi kummi, ja aikuisilla saman sukupuolen edustaja. Lapsettomuuden estett\u00e4 ei tunnettu, ja is\u00e4 saattoi toimia tytt\u00e4rens\u00e4 kummina. Useamman kummin k\u00e4ytt\u00f6 yleistyi vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p><strong>Hengellinen suhde ja avioesteet<\/strong><\/p>\n<p>Kastekummiudesta syntyv\u00e4 &#8221;hengellinen suhde&#8221; ja siihen liittyv\u00e4t avioesteet kehittyiv\u00e4t ajan my\u00f6t\u00e4. Justinianuksen laki kielsi avioliiton kummin ja kummilapsen v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6hemmin Trullon kirkolliskokous laajensi esteiksi avioliiton kummin ja kummilapsen \u00e4idin v\u00e4lill\u00e4. Trenton kirkolliskokous monimutkaisti asiaa entisest\u00e4\u00e4n laajentamalla estett\u00e4 koskemaan my\u00f6s kummien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita, mutta samalla rajoittamalla kummien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n kahteen. Kirkon kirjanpitoon kummien nimet merkittiin alun perin heid\u00e4n velvollisuuksiensa muistuttamiseksi, mutta my\u00f6hemmin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 palveli avioliittoesteiden seurantaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kastekummien k\u00e4ytt\u00f6 alkukirkossa https:\/\/openlibrary.org\/books\/OL43851485M\/Origines_ecclesiasticae L\u00e4hdeteos: Joseph Bingham: Origines Ecclesiastic\u00e6 \u2013 The Antiquities of the Christina Church.Vol. 1.\u00a0 ss. 523- 529.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-3194","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3194","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3194"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3194\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3195,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3194\/revisions\/3195"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3194"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3194"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3194"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}