{"id":3183,"date":"2025-12-30T12:50:16","date_gmt":"2025-12-30T10:50:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3183"},"modified":"2025-12-30T12:50:16","modified_gmt":"2025-12-30T10:50:16","slug":"neitsyt-marian-temppeliintuomisen-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/12\/30\/neitsyt-marian-temppeliintuomisen-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot\/","title":{"rendered":"NEITSYT MARIAN TEMPPELIINTUOMISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT"},"content":{"rendered":"

NEITSYT MARIAN TEMPPELIINTUOMISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT<\/span><\/p>\n

Historiallinen alkuper\u00e4 ja perinteen kehitys<\/strong><\/p>\n

Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhla (kreik. \u0395\u1f34\u03c3\u03bf\u03b4\u03bf\u03c2 \u03c4\u1fc6\u03c2 \u0398\u03b5\u03bf\u03c4\u03cc\u03ba\u03bf\u03c5, Eisodos t\u0113s Theotokou), jota vietet\u00e4\u00e4n ortodoksisessa kirkossa 21. marraskuuta, on yksi kirkkovuoden suurimmista juhlista, vaikka se ei perustu raamatulliseen kertomukseen, vaan kirkolliseen perinteeseen ja apokryfisiin kirjoituksiin. Juhlan tarina perustuu ns. Jaakobin protoevankeliumiin (100-luku), jonka mukaan Joakim ja Anna, Marian vanhemmat, t\u00e4yttiv\u00e4t lupauksensa ja veiv\u00e4t kolmevuotiaan tytt\u00e4rens\u00e4 Jerusalemin temppeliin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 siell\u00e4 Jumalan seurassa. Vaikka t\u00e4m\u00e4 kirjoitus ei kuulu Raamatun kaanoniin, sen sis\u00e4lt\u00f6 hyv\u00e4ksyttiin varhaisessa kirkossa osaksi kirkollista traditiota.<\/p>\n

Tiedot Marian asumisesta temppeliss\u00e4 ja juhlan viett\u00e4misest\u00e4 juontavat juurensa varhaisiin kirkkoisiin todistuksiin. Kirkkois\u00e4 Epifanius Salamilainen (n. 310\u2013373) mainitsee teoksessaan Panarion<\/em>, ett\u00e4 Marian vanhemmat toivat h\u00e4net temppeliin ja h\u00e4n eli siell\u00e4, saaden ravintonsa enkeleilt\u00e4 (Epifanius Salamilainen, Panarion<\/em>, Haeresi 78, 20, PG 41, 778). H\u00e4n kirjoittaa: ”H\u00e4n eli temppeliss\u00e4 kuin kyyhkyset, Jumalan suojeluksessa” (Ibid.).<\/em> T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 k\u00e4sitys Marian pyh\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 temppeliss\u00e4 oli olemassa jo 300-luvulla.<\/p>\n

Juhlan vakiintumiseksi kirkkovuoden pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi keskeinen vaikutin oli keisari Justinianus I:n (n. 483\u2013565) aikaansaannos. Bysanttilaisen perinteen mukaan Justinianus rakennutti kirkon Jerusalemiin Marian temppeliintuomisen paikalle ja vietti juhlaa suurin juhlamenoin. Juhla levisi nopeasti Konstantinopoliin ja koko id\u00e4n kirkkoon. Kirkkois\u00e4 Theodoros Studites (n. 759\u2013826) mainitsee juhlan olevan osa kirkon kiinte\u00e4\u00e4 kalenteria, ja sen viettoon liittyi erityinen arvokkuus (Theodoros Studites, Hypotyposis<\/em>, 2, PG 99, 1368). Kirkkois\u00e4 Andreas Kreetalainen (n. 660\u2013740) kuvaa juhlan olleen erityisen rakas kirkolle, vaikka sen historia oli ”hiljainen ja hiljaisuudessa tapahtunut”, toisin kuin julkiset ihmeet (Andreas Kreetalainen, Canon Eisodia Theotokou<\/em>, 4, PG 97, 1001).<\/p>\n

Patristinen teologia: Maria el\u00e4v\u00e4n\u00e4 temppelin\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ortodoksisen teologian mukaan temppeliintuomisen juhla on siirtym\u00e4juhla, jossa vanha liitto (temppeli) kohtaa uuden liiton (Maria). Kirkkois\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t Marian uutena ja parempana temppelin\u00e4, joka korvaa vanhan rakennuksen. Marian joutuminen temppeliin ei ollut pelkk\u00e4 sijainnin muutos, vaan h\u00e4n itse tuli Jumalan asunnoksi.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Gregorios Nyssalainen (n. 335\u2013395) korostaa saarnassaan Marian temppeliintuomisesta, ett\u00e4 Maria valmistui tulemaan Jumalan \u00e4idiksi asettumalla pyhimp\u00e4\u00e4n paikkaan. H\u00e4n selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun Maria asettui temppelin pyhimp\u00e4\u00e4n osaan, h\u00e4n itse tuli el\u00e4v\u00e4ksi temppeliksi, jota enkelit palvovat. Gregorios kirjoittaa: ”H\u00e4n, joka otettiin temppeliin, tuli itse Jumalan temppeliksi… H\u00e4n on pyh\u00e4, jopa pyhempi kuin pyhimm\u00e4t enkelit”<\/em> (Gregorios Nyssalainen, De Nativitate Mariae<\/em>, PG 46, 1135). H\u00e4nen mukaansa Marian viattomuus oli sellaista, ett\u00e4 h\u00e4n kykeni asumaan Jumalan l\u00e4sn\u00e4olossa kuten vanhan liiton ylipappi Kaikkein Pyhimm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Johannes Damaskololainen (n. 675\u2013749) syvent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 teologiaa teoksessaan De Fide Orthodoxa<\/em> ja homiliassaan Marian temppeliintuomisesta. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 Jumalan kaitselmus valitsi Marian temppelin puolesta, jotta h\u00e4nelle opetettaisiin lain ja profeettojen sanoma, jotta h\u00e4n voisi my\u00f6hemmin synnytt\u00e4\u00e4 Sanan. Johannes kirjoittaa: ”H\u00e4net otettiin temppeliin, jotta h\u00e4n kasvaisi Taivaan huoneessa ja valmistuisi tulemaan Jumalan asunnoksi”<\/em> (Johannes Damaskololainen, Homilia in Dormitionem<\/em>, PG 96, 742). Damaskolainen selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 temppeliin astuessaan Maria t\u00e4ytti lain kirjaimellisen merkityksen, mutta h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa pyhitti temppelin, joka oli vain varjo tulevasta totuudesta.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Germanos I Konstantinopolilainen (n. 634\u2013733) kuvaa teoksessaan Mystagogia<\/em> Marian asemaa uutena temppelin\u00e4. H\u00e4n vertaa h\u00e4nt\u00e4 liiton arkkiin, joka oli asettunut temppelin pyhimp\u00e4\u00e4n, mutta joka oli vain esikuvaa Marian todelliselle jumalallisuudelle. Germanos kirjoittaa: ”Kun neitsyt astui temppeliin, h\u00e4n syrj\u00e4ytti vanhan arkin, koska h\u00e4n itse oli el\u00e4v\u00e4 ja todellinen arkki, joka kantoi Jumalan Sanaa”<\/em> (Germanos I, Historia Ecclesiastica Mystagogia<\/em>, 33, PG 98, 140). H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Maria ei viel\u00e4 kantanut Kristusta raskautena, mutta h\u00e4nen sielunsa oli t\u00e4ynn\u00e4 Jumalan armolahjoja.<\/p>\n

Liturgiset muodot ja hymnografia<\/strong><\/p>\n

Marian temppeliintuomisen juhla on ortodoksisessa kirkossa ns. ”Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n juhla”, ja sit\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n suurella kunnioituksella. Liturginen v\u00e4ri on sininen, mik\u00e4 symboloi puhtautta ja taivasta. Juhlan tunnusmerkki on, ett\u00e4 se avaa ortodoksisen kirkon jouluajan (adventti).<\/p>\n

Juhlan liturginen keskus on ns. ”temppelin ylent\u00e4misen” tai Marian vihkimisen muisteleminen. Ikonografiassa Maria kuvataan kolmevuotiaana lapsena, jonka vanhemmat Joakim ja Anna saattavat temppelille. Ylipappi Sakarias vastaanottaa h\u00e4net, ja usein kuvassa n\u00e4kyy Maria istumassa korkeilla portailla, joita pidet\u00e4\u00e4n pyhin\u00e4. Kirkkois\u00e4 Theodoros Studites selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 portaat symboloivat nousua kohti taivasta ja hyveit\u00e4 (Theodoros Studites, Hypotyposis<\/em>, 15, PG 99, 1380).<\/p>\n

Hymnografia on juhlan t\u00e4rkein teologinen v\u00e4line. Juhlan tunnetuin hymni on kondakion, jonka kirjoittajaksi perinteisesti mainitaan Romanos Melodos (n. 490\u2013556), vaikka sen asema Menaion-kirjassa on vakiintunut my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 perinteess\u00e4. Kondakio alkaa sanoilla: ”Jumalan\u00e4idin temppeliintuominen, pyhin juhla, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ylistyksell\u00e4 koko kaupungin”<\/em> (Menaion, Nov 21, PG 96, 658). Hymni kuvaa, kuinka ”Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 on l\u00e4htenyt pyh\u00e4st\u00e4 temppelist\u00e4 ollakseen kaikkien uskovien esirukoilija”.<\/p>\n

Andreas Kreetalainen on laatinut juhlaan oman kanonin, joka on erityisen tunnettu. Sen ensimm\u00e4inen irmossi alkaa: ”Aukaisten suuni, se t\u00e4yttyy Hengell\u00e4, ja lausun sanan Kuningatar \u00c4idille; ja n\u00e4yn kirkkaana, juhlien, ja iloiten laulan h\u00e4nen Temppeliintuomisestaan.”<\/em> (Andreas Kreetalainen, Canon Eisodia Theotokou<\/em>, 1, PG 97, 1001). Andreas korostaa, ett\u00e4 Marian el\u00e4m\u00e4 temppeliss\u00e4 oli jatkuvaa rukousta ja palvontaa. H\u00e4n kirjoittaa: ”H\u00e4n asui siell\u00e4 kuin enkeli, vaikka h\u00e4n oli ihminen, ja h\u00e4n teki temppelin arvokkaammaksi kuin ennen”<\/em> (Ibid., 2).<\/p>\n

Liturgisena k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4 juhlaa vietet\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen liturgialla. Juhlan teologia tiivistyy tropariin: ”T\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on Jumalan hyv\u00e4n tahdon julistus ja ihmisten pelastuksen ennustus: Herran temppeliss\u00e4 julkisesti Neitsyt ilmestyy ja kaikille Kristuksen edelt\u00e4 ilmoittaa. Veisatkaamme siis h\u00e4nelle suurella \u00e4\u00e4nell\u00e4: Iloitse, Sin\u00e4, jonka kautta Luojan huolenpito toteutui.\u201d<\/em> (Tropari, 4. s\u00e4vel, PG 48, 982). T\u00e4m\u00e4 tropari yhdist\u00e4\u00e4 juhlan suoraan Kristuksen syntym\u00e4\u00e4n: Marian vihkiminen temppeliin oli ensimm\u00e4inen askel kohti inkarnaatiota, mik\u00e4 on juhlan ydinsanoma kirkkoisien opetuksessa. Kirkkois\u00e4t, kuten Efraim Syyrialainen (n. 306\u2013373), nimitt\u00e4v\u00e4t Mariaa usein ”temppelin tytt\u00e4reksi”, joka on itsess\u00e4\u00e4n ”temppeli, joka on tehty Jumalan k\u00e4dell\u00e4” (Efraim Syyrialainen, Hymni de Nativitate<\/em>, 5, PG 37, 1421).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

NEITSYT MARIAN TEMPPELIINTUOMISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT Historiallinen alkuper\u00e4 ja perinteen kehitys Neitsyt Marian temppeliintuomisen juhla (kreik. \u0395\u1f34\u03c3\u03bf\u03b4\u03bf\u03c2 \u03c4\u1fc6\u03c2<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-3183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3183","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3183"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3184,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3183\/revisions\/3184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}