{"id":3179,"date":"2025-12-30T12:11:38","date_gmt":"2025-12-30T10:11:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3179"},"modified":"2025-12-30T12:11:38","modified_gmt":"2025-12-30T10:11:38","slug":"kunniallisen-ja-elavaksitekevan-ristin-ylentamisen-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/12\/30\/kunniallisen-ja-elavaksitekevan-ristin-ylentamisen-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot\/","title":{"rendered":"KUNNIALLISEN JA EL\u00c4V\u00c4KSITEKEV\u00c4N RISTIN YLENT\u00c4MISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT"},"content":{"rendered":"

KUNNIALLISEN JA EL\u00c4V\u00c4KSITEKEV\u00c4N RISTIN YLENT\u00c4MISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT<\/span><\/p>\n

Juhlan historiallinen tausta ja kaksijakoinen merkitys<\/strong><\/p>\n

Kunniallisen ja el\u00e4v\u00e4ksitekev\u00e4n ristin ylent\u00e4misen juhla (kreik. \u1f5d\u03c8\u03c9\u03c3\u03b9\u03c2 \u03c4\u03bf\u1fe6 \u03a4\u03b9\u03bc\u03af\u03bf\u03c5 \u03a3\u03c4\u03b1\u03c5\u03c1\u03bf\u1fe6, Hyps\u014dsis tou Timiou Stavrou), jota vietet\u00e4\u00e4n ortodoksisessa kirkossa 14. syyskuuta, on yksi kirkkovuoden suurimmista juhlista. Sen historia perustuu kahteen erilliseen mutta toisiinsa liittyv\u00e4\u00e4n historialliseen tapahtumaan: ristin l\u00f6yt\u00e4miseen Jerusalemissa ja ristin palauttamiseen persialaisilta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen tapahtuma liittyy keisari Konstantinus Suuren (n. 272\u2013337) \u00e4itiin, pyh\u00e4\u00e4n Helenaan (n. 246\u2013330). Vuonna 326 Helena matkusti Jerusalemiin ristiretkell\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen Kristuksen ristin. Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (n. 260\u2013340) kuvaa teoksessaan Vita Constantini<\/em> (Konstantinuksen el\u00e4m\u00e4), kuinka Helena pyhitti Kristuksen haudan ja rakennutti sinne basilikan, mutta itse ristin l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 Eusebios ei kuvaa yksityiskohtaisesti (Eusebios Kesarealainen, Vita Constantini<\/em>, III, 28, PG 20, 1063). Tarkemmat tiedot l\u00f6ytymisest\u00e4 ja sen yhteydess\u00e4 tapahtuneista ihmeist\u00e4 (muun muassa parantumiset risti\u00e4 koskettamalla) perustuvat mm. Jerusalemin kirkkois\u00e4 Kyrillos Jerusalemil\u00e4isen (n. 313\u2013386) kertomuksiin. H\u00e4nen katekeesissaan mainitaan, ett\u00e4 pyh\u00e4 risti oletettiin olevan kaikkien uskovien n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Jerusalemissa: ”Pyh\u00e4\u00e4 risti\u00e4 palvotaan maailman \u00e4\u00e4riss\u00e4, koska t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Jerusalemissa se n\u00e4ytettiin”<\/em> (Kyrillos Jerusalemilainen, Catecheses,<\/em> 4, 10, PG 33, 460).<\/p>\n

Juhlan toinen historiallinen perusta on keisari Herakleioksen (n. 575\u2013641) voitto persialaisista vuonna 628. Persialaiset olivat valloittaneet Jerusalemin vuonna 614 ja viev\u00e4t mukanaan pyh\u00e4n ristin. Aikalaiskronikoitsija Theofanes Homologetes (n. 750\u2013818) kertoo teoksessaan Chronographia<\/em>, kuinka Herakleios palautti ristin kunniallisesti takaisin Jerusalemiin. Perim\u00e4tiedon mukaan ristin kantamisen takaisin vartiotornin yli suoritti Herakleios itse, jotta Kristus voisi astua pyh\u00e4\u00e4n kaupunkiinsa, mutta enkeli esti h\u00e4nt\u00e4, kunnes keisari riisui keisarillisen viittansa ja kulki paljain jaloin, seuraten Kristuksen n\u00f6yryyden esimerkki\u00e4 (Theofanes Homologetes, Chronographia<\/em>, 322, PG 108, 721).<\/p>\n

Patristinen teologia: Risti voiton pylv\u00e4\u00e4n\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4n puuna<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t ovat tulkinneet ristin ylent\u00e4misen juhlan teologiana Kristuksen kuolemasta voiton kruunua, paratiisin kadonneen el\u00e4m\u00e4npuun palauttamisena ja uuden liiton perustana.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Johannes Krysostomos (n. 349\u2013407) korostaa saarnoissaan, ett\u00e4 risti on voiton merkki kuolemasta. H\u00e4n toteaa saarnassaan ristin ylent\u00e4misest\u00e4: ”Risti on kirkkauden voitonmerkki, joka on purkanut vihamielisyyden ja tuonut rauhan… Risti on kaikkien hyvyksien \u00e4iti ja perustus.”<\/em> (Johannes Krysostomos, Homilia in Crucem et Latrone<\/em>, PG 49, 399). Krysostomos selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirkkaudessaan risti muutti h\u00e4pe\u00e4nkin kunnia-arvoksi: ”Muinoin risti oli kuoleman ja h\u00e4pe\u00e4n merkki, mutta nyt se on pelastuksen ja kunnian kuulutuksen merkki”<\/em> (Ibid<\/em>., 3, PG 49, 401).<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Efraim Syyrialainen (n. 306\u2013373) yhdist\u00e4\u00e4 ristin paratiisin el\u00e4m\u00e4npuuhun. H\u00e4n kirjoittaa hymneiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Kristuksen risti on se puu, joka palauttaa ihmiselle Aadamin menett\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n. Efraim sanoo: ”Sin\u00e4 [Kristus] riipuit puussa, jotta h\u00e4n [Aadam]… ei joutuisi syvemm\u00e4lle alas, vaan nousisi taivaaseen… Risti on meille pelastuksen puu” (Efraim Syyrialainen, Hymni de Crucifixione<\/em>, 4, PG 37, 421). H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 ristin puu antoi hedelm\u00e4n\u00e4 iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Gregorios Nyssalainen (n. 335\u2013395) k\u00e4sittelee ristin ylent\u00e4mist\u00e4 yl\u00f6snousemisen jatkumona. H\u00e4n kirjoittaa, ett\u00e4 risti on portti, joka avasi kuolemalle tieliiton. Gregorios toteaa: ”Kun risti kohotettiin, koko luomakunta v\u00e4r\u00e4hti… H\u00e4pe\u00e4 muuttui kirkkaudeksi, ja kuolema el\u00e4m\u00e4ksi.”<\/em> (Gregorios Nyssalainen, In Sanctam Pascha,<\/em> 5, PG 46, 636).<\/p>\n

”Kun risti kohotettiin, koko luomakunta v\u00e4r\u00e4hti”<\/em>\u00a0(pasa h\u0113 ktisis ephrixen<\/em>) viittaa evankeliumien kuvauksiin maanj\u00e4ristyksest\u00e4 ja pimeydest\u00e4, jotka tapahtuivat Kristuksen kuollessa. Gregorios korostaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ollut vain inhimillinen tapahtuma, vaan kosminen draama, jossa luonto reagoi Luojansa k\u00e4rsimykseen. ”H\u00e4pe\u00e4 muuttui kirkkaudeksi”<\/em>\u00a0(H\u0113 aischyn\u0113 eis doxan metebl\u0113th\u0113<\/em>) viittaa siihen, ett\u00e4 risti oli antiikin maailmassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen h\u00e4pe\u00e4n ja rangaistuksen symboli. Kristuksen teon kautta se muuttui voiton ja kunnian (kirkkauden) symboliksi. ”Kuolema el\u00e4m\u00e4ksi”<\/em>\u00a0(ho thanatos eis z\u014d\u0113n<\/em>) tarkoittaa, ett\u00e4 Kristuksen kuolema ei ollut lopullinen tappio, vaan portti yl\u00f6snousemukseen ja ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kumoten Aadamin lankeemuksen tuoman kuoleman vallan.<\/p>\n

Gregorios n\u00e4kee juhlan tilaisuutena, jossa uskova voi n\u00e4hd\u00e4 tuon puun kirkkauden, joka ylitt\u00e4\u00e4 kaiken maallisen loiston.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0Liturgiset muodot ja juhlallinen vietto<\/strong><\/p>\n

Ortodoksisessa kirkossa ristin ylent\u00e4misen juhla on paastop\u00e4iv\u00e4, jopa jos se sattuu sunnuntaiksi, juhlan juhlallisuudesta huolimatta. Juhlan keskeinen tunnusmerkki on ”ylent\u00e4misen” (Hyps\u014dsis) riitus.<\/p>\n

Juhlan liturgisen huipennuksen muodostaa Pyh\u00e4n Ristin esille tuominen. Kokoontumisessa kirkon keskelle tuodaan siunattu risti, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 palaa tuohuksia. Pappi kohottaa ristin nelj\u00e4\u00e4n ilmansuuntaan (”ylent\u00e4\u00e4 sen”) ja laulaa ”Kyrie eleison” (Herra, armahda) monta kertaa, rukouksen s\u00e4estyksell\u00e4. Seurakunta kumartuu syv\u00e4\u00e4n kunnioitukseen ristin edess\u00e4. Kirkkois\u00e4 Germanos I Konstantinopolilainen (n. 634\u2013733) selitt\u00e4\u00e4 teoksessaan Mystagogia<\/em>, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ylent\u00e4minen symboloi Kristuksen voiton julistamista nelj\u00e4lle maailmankulmalle ja pelastuksen levitt\u00e4mist\u00e4 koko maailmaan (Germanos I, Mystagogia<\/em>, 34, PG 98, 138).<\/p>\n

Juhlan hymnografia on rikkaasti ja voimakkaasti ristin teologiaa korostavaa. Tunnetuin hymni on Romanos Melodoksen (n. 490\u2013556) kontakki: \u201dSin\u00e4, joka vapaaehtoisesti korotettiin Ristille, lahjoita laupeutesi Sinun nime\u00e4si kantavalle uudelle kansallesi, oi Kristus Jumala\u201d.<\/em> (Romanos Melodos, Ristin ylent\u00e4misen kontakki<\/em>, 1, SC 110, 120).<\/p>\n

Juhla-ajan hymnit korostavat ristin parantavaa voimaa. Er\u00e4s sammumaton rukous muistuttaa Marian laulua ja t\u00e4rkeytt\u00e4: ”Pelasta, Herra, Sinun kansasi ja siunaa Sinun perint\u00f6\u00e4si! Anna seurakunnallesi voitto vihollisista ja suojele ristill\u00e4si Sinun valtakuntaasi!\u201d (Tropari, 1.s\u00e4vel, PG 48, 985). Juhlan perinteisiin kuuluu my\u00f6s uuden sadon hedelmien siunaaminen monissa slaavilaisissa ja ortodoksisissa maissa, mik\u00e4 viittaa puun (risti) hedelm\u00e4llisyyteen ja luonnon pelastumiseen.<\/p>\n

Liturgisena tekstin\u00e4 juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lauletaan psalmi, jonka sanat ”He ovat l\u00e4vist\u00e4neet k\u00e4teni ja jalkani” (Ps.22: 16) yhdistyv\u00e4t Kristuksen k\u00e4rsimykseen, mutta juhlan tyyli on riemukas, koska risti on voittanut kuoleman. Kirkkois\u00e4t kehottavat juhlassa katsomaan risti\u00e4 toisin kuin vanhan lain ajan ihmiset: ei tuomion merkkin\u00e4, vaan el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

KUNNIALLISEN JA EL\u00c4V\u00c4KSITEKEV\u00c4N RISTIN YLENT\u00c4MISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT Juhlan historiallinen tausta ja kaksijakoinen merkitys Kunniallisen ja el\u00e4v\u00e4ksitekev\u00e4n ristin<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-3179","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3179","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3179"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3179\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3180,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3179\/revisions\/3180"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}