{"id":3165,"date":"2025-12-29T18:53:07","date_gmt":"2025-12-29T16:53:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3165"},"modified":"2025-12-29T18:55:29","modified_gmt":"2025-12-29T16:55:29","slug":"helluntain-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/12\/29\/helluntain-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot\/","title":{"rendered":"HELLUNTAIN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT"},"content":{"rendered":"

HELLUNTAIN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT<\/span><\/p>\n

\u00a0Historiallinen kehitys ja juhlan alkuper\u00e4<\/strong><\/p>\n

Helluntaita, kreikaksi Pentekost\u0113 (\u03a0\u03b5\u03bd\u03c4\u03b7\u03ba\u03bf\u03c3\u03c4\u03ae), vietet\u00e4\u00e4n ortodoksisessa kirkossa p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen 50. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Juhlan juuret ovat juutalaisessa perinteess\u00e4, jota kutsuttiin viikkojuhlaksi tai viikkojen juhlaksi (Shavuot), jota vietettiin 50 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4. Aluksi varhainen kirkko ei viett\u00e4nyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen laskeutumista, vaan koko 50 p\u00e4iv\u00e4n jaksoa p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 helluntaihin pidettiin yhten\u00e4 suurena juhlana. Matkakirjassaan Itinerarium Egeriae<\/em> (n. 380) nunna Egeria kuvaa, kuinka Jerusalemissa 50. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietettiin suurta juhlaa, johon liittyi kulkue Siioniin ja ehtoollisen jakamista kaikille kirkon j\u00e4senille (Egeria, Itinerarium<\/em>, 43, PL 87, 707).<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Epifanius Salamilainen (n. 310\u2013373) kertoo teoksessaan Panarion<\/em>, ett\u00e4 keisari Konstantinus Suuri s\u00e4\u00e4ti lain, joka velvoitti kristityt viett\u00e4m\u00e4\u00e4n helluntaita suurena juhlana 50. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4, erottaen sen samalla siit\u00e4 ns. ”uudesta viikosta” (Epifanius Salamilainen, Panarion<\/em>, Haeresi 50, 1, PG 41, 895). Ajan my\u00f6t\u00e4 helluntaista muodostui itsen\u00e4inen juhla, joka keskittyi erityisesti Pyh\u00e4n Hengen ilmestymiseen ja kirkon syntymiseen. Nikean ensimm\u00e4inen kirkolliskokous (325) p\u00e4\u00e4tti 20. kanonissa, ett\u00e4 koska p\u00e4\u00e4si\u00e4isaika on yht\u00e4 juhlaa, ei tulisi polvistua rukouksissa sunnuntaisin eik\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isaikana. Helluntai p\u00e4\u00e4tti t\u00e4m\u00e4n polvistumattomuuden jakson, ja juhlan aattoiltana aloitettiin ns. polvistumisrukoukset, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n edelleen ortodoksisessa kirkossa helluntain vigiliassa.<\/p>\n

Teologinen sis\u00e4lt\u00f6: Pyh\u00e4n Kolminaisuuden t\u00e4ydellistyminen<\/strong><\/p>\n

Helluntain teologinen ydin on Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4hett\u00e4minen ja Pyh\u00e4n Kolminaisuuden julkistaminen maailmalle. Ortodoksinen teologia korostaa, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki ei ole luotu, vaan Is\u00e4st\u00e4 l\u00e4htev\u00e4 ja Pojan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 (filioque torjutaan) Jumala.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Gregorios Teologi (n. 329\u2013390) kirjoittaa kuuluisassa Pneumatikos<\/em>-puheessaan (Oration 41), ett\u00e4 helluntai on hetki, jolloin Hengen jumaluus julistetaan avoimesti. H\u00e4n toteaa: ”Nyt on Pyh\u00e4n Henki juhla, Hengen, joka siirtyy maan p\u00e4\u00e4lle ja uudistaa uskovia… T\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 on kaikkein t\u00e4rkein, koska se on lopullinen vahvistus uskolle”<\/em> (Gregorios Nazianzenos, Oratio<\/em>, 41, 5, PG 36, 439). Gregorios korostaa, ett\u00e4 Hengen saapuminen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan ilmentymisen: Is\u00e4 julisti, Poika toteutti, Henki vihkii.<\/p>\n

Johannes Krysostomos (n. 349\u2013407) selitt\u00e4\u00e4 helluntain saarnassaan, ett\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen muutti apostolien luonteen t\u00e4ysin. H\u00e4n sanoo: ”H\u00e4n teki kalastajista kaikkien pelastajia maailmassa… ennen he olivat ep\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 ja pelokkaita, nyt he ovat rohkeampia kuin kuolema” (Johannes Krysostomos, Homilia in Pentecosten<\/em>, 1, PG 50, 457). Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Hengen antamat armolahjat (opetus kielist\u00e4) eiv\u00e4t olleet pelkk\u00e4\u00e4 ihmett\u00e4, vaan evankeliumin julistamisen v\u00e4lineit\u00e4 kaikille kansoille.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen (n. 376\u2013444) kuvaa helluntaita Vanhan testamentin esikuvien toteutumisena. H\u00e4n viittaa siihen, ett\u00e4 Mooses n\u00e4ki palavan pensaan, joka ei palanut, ja vertaa t\u00e4t\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen tuleen, joka laskeutui apostolien p\u00e4\u00e4lle tuhoamatta heit\u00e4, vaan pikemminkin puhdistaen heid\u00e4t (Kyrillos Aleksandrialainen, Commentarius in Joannem,<\/em> 11, PG 74, 552). Tuli ei ole tuhon tuli, vaan ilon ja pyhityksen tuli. My\u00f6s Babylonin (Babelin torni) tapahtuma n\u00e4hd\u00e4\u00e4n peilikuvana: Babelissa kielet sekoitettiin vanhurskauden t\u00e4hden, helluntaina kielet yhdistyiv\u00e4t uskon t\u00e4hden.<\/p>\n

Liturgiset muodot ja vieton k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t<\/strong><\/p>\n

Ortodoksisessa kirkossa helluntaita vietet\u00e4\u00e4n suurimpana juhlana heti p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. Juhlan vietto kest\u00e4\u00e4 yhden p\u00e4iv\u00e4n, jota seuraa ns. Kaikkien pyhien sunnuntai.<\/p>\n

Vaikka ortodoksisen kirkon liturgisissa v\u00e4reiss\u00e4 on jonkin verran paikallista vaihtelua ja usein kulta\/keltainen\/valkoinen on yleisv\u00e4ri suurina juhlina, Helluntai on yksi niist\u00e4 juhlista, joilla on hyvin vakiintunut oma v\u00e4rins\u00e4. Ortodoksisessa kirkossa Helluntain \u00a0liturginen v\u00e4ri on perinteisesti vihre\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Vihre\u00e4 symboloi el\u00e4m\u00e4\u00e4, kasvua ja luomakunnan uudistumista. Helluntai on Pyh\u00e4n Hengen laskeutumisen p\u00e4iv\u00e4, jolloin kirkko syntyi ja sai el\u00e4m\u00e4n. Vihre\u00e4 v\u00e4ri viittaa t\u00e4h\u00e4n uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja Pyh\u00e4n Hengen hedelmiin. Helluntaina kirkot koristellaan usein vihreill\u00e4 oksilla ja kasveilla, mik\u00e4 korostaa luomakunnan uudistumista ja muistuttaa Vanhassa testamentissa kuvatusta Siinain vuoresta, joka peittyi kasvillisuuteen lain antamisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Vihre\u00e4 v\u00e4ri s\u00e4ilyy usein k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Helluntain j\u00e4lkeisen viikon ajan.<\/p>\n

L\u00e4nsimaisessa kristillisyydess\u00e4 (esim. roomalaiskatolisessa kirkossa) Helluntain v\u00e4ri on yleens\u00e4 punainen, joka symboloi Pyh\u00e4n Hengen tulen liekkej\u00e4. Ortodoksisessa perinteess\u00e4 punainen on varattu p\u00e4\u00e4asiassa Suuren Paaston ja Marttyyrien muistop\u00e4iviin.<\/p>\n

Liturginen v\u00e4ri on vihre\u00e4, mik\u00e4 symboloi uudestisyntymist\u00e4 ja Pyh\u00e4n Hengen el\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaa.<\/p>\n

Helluntain liturgisiin erityispiirteisiin kuuluvat ns. polvistumisrukoukset.<\/em> Koska polvistuminen oli kielletty koko p\u00e4\u00e4si\u00e4isajan, helluntain aattoilta (sunnuntai-illan vigilian tai aamun vigiliain yhteydess\u00e4, liturgian j\u00e4lkeen) polvistutaan ensimm\u00e4isen kerran ”polvistumisrukouksissa”. Rukoukset, jotka lausutaan polvillaan lattialla, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kiitoksia p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 ja rukouksia uudestisyntymisen kastemysteerin s\u00e4ilytt\u00e4miseksi. N\u00e4m\u00e4 rukoukset ovat per\u00e4isin kirkkois\u00e4 Basileios Suurelta (n. 330\u2013379) ja ne sis\u00e4ltyv\u00e4t Triodionin<\/em> ja Pentecostarionin<\/em> liturgisiin kirjoihin (Basileios Suuri, Euchai Gonyklesias<\/em>, PG 31, 688).<\/p>\n

Liturgisena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen liturgiaa. Juhla-aamuna luetaan Johanneksen evankeliumista (7:37\u201352; 8:12), jossa Jeesus puhuu Hengen virran tuovasta. Toinen t\u00e4rke\u00e4 raamatunluku on Apostolien tekojen luvusta 2, joka kertoo Pyh\u00e4n Hengen laskeutumisesta.<\/p>\n

Hymnografia ja ikonografia<\/strong><\/p>\n

Helluntain hymnografia on eritt\u00e4in runsas ja se kuvaa Hengen laskeutumista apostolien ylle \u00e4\u00e4nien tuulen tavoin ja kielten tulena. Juhlan tunnetuin hymni on Kondakio, jonka laati Romanos Melodos (n. 490\u2013556). Kondakion alkaa sanoilla: ”Kun Kaikkeinkorkein tultuansa alas sekoitti kielet, H\u00e4n hajotti kansat. Mutta kun H\u00e4n jakoi tuliset kielet, H\u00e4n kutsui kaikki yhteyteen.Ja niin me yksin mielin ylist\u00e4mme kaikkein pyhint\u00e4 Henke\u00e4” (Romanos Melodos, Helluntain Kondakion<\/em> , 1, SC 110, 152).<\/p>\n

Hymni liitt\u00e4\u00e4 Babelin sekaannuksen helluntain yhteyteen. Romanos kuvaa, kuinka apostoleista, ennen maallisia ihmisi\u00e4, tulivat ”teologeja” Pyh\u00e4n Hengen voimalla.<\/p>\n

Juhlan ikonissa apostolit on kuvattu istumassa puolikaaren muodossa ilman Kristusta, sill\u00e4 Kristus on l\u00e4htenyt taivaisiin, mutta Hengen l\u00e4sn\u00e4olo on kuvattu kielekkein\u00e4 ja tulen liekkein\u00e4.<\/p>\n

Helluntain ikonissa (Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen) apostolit istuvat puolikaaressa. Heid\u00e4n yl\u00e4puolellaan, usein taivaan segmentiss\u00e4, on kuvattu Pyh\u00e4 Henki laskeutumassa tulenliekkein\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen. Ikonin alareunassa, apostolien jalkojen juuressa, on usein kuvattu vanha mies, joka istuu pime\u00e4ss\u00e4 luolassa tai portin aukossa. T\u00e4m\u00e4 hahmo edustaa kirjaimellisesti usein \u201dmaailmaa\u201d tai \u201dmaailmankaikkeutta. H\u00e4n istuu pimeydess\u00e4, symboloiden maailmaa ennen Kristuksen valistusta ja Pyh\u00e4n Hengen tuloa. H\u00e4nell\u00e4 on k\u00e4dess\u00e4\u00e4n usein liina, jossa on kaksitoista kirjak\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4 tai rullaa, jotka symboloivat apostolien saarnaa ja Pyh\u00e4n Hengen lahjoja, jotka levi\u00e4v\u00e4t maailman kansoille. \u00a0Kirkkois\u00e4 Efraim Syyrialainen (n. 306\u2013373) kuvaa hymneiss\u00e4\u00e4n kirkon universaalina (Efraim Syyrialainen, Hymni de Ecclesia<\/em>, 15, CSCO 137, 82).<\/p>\n

Juhlan ajan rukouskirjallisuudessa toistuu usein Jeesuksen lupaus: ”Min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n teille sen, mink\u00e4 Is\u00e4ni on luvannut. ” (Luuk.24:49). Kirkkois\u00e4t ovat tulkinneet t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 kirkon teht\u00e4v\u00e4 on jatkaa Kristuksen l\u00e4sn\u00e4oloa maailmassa Pyh\u00e4n Hengen kautta, joten helluntai on kirkon todellinen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HELLUNTAIN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT \u00a0Historiallinen kehitys ja juhlan alkuper\u00e4 Helluntaita, kreikaksi Pentekost\u0113 (\u03a0\u03b5\u03bd\u03c4\u03b7\u03ba\u03bf\u03c3\u03c4\u03ae), vietet\u00e4\u00e4n ortodoksisessa kirkossa p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-3165","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3165","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3165"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3167,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3165\/revisions\/3167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}