{"id":3163,"date":"2025-12-29T16:12:20","date_gmt":"2025-12-29T14:12:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3163"},"modified":"2025-12-29T16:12:20","modified_gmt":"2025-12-29T14:12:20","slug":"herran-taivaaseenastumisen-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/12\/29\/herran-taivaaseenastumisen-juhlan-historia-sisalto-ja-muodot\/","title":{"rendered":"HERRAN TAIVAASEENASTUMISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT"},"content":{"rendered":"

HERRAN TAIVAASEENASTUMISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Historiallinen kehitys ja juhlan vakiintuminen<\/strong><\/p>\n

Herran taivaaseenastumisen juhlaa (kreik. \u1f08\u03bd\u03ac\u03bb\u03b7\u03c8\u03b9\u03c2, Analepsis) vietet\u00e4\u00e4n Kristuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen 40. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtunutta paluuta taivaaseen. Juhlan perusta on evankeliumien ja Apostolien tekojen kertomuksissa (Mark. 16:19, Luuk.24:51, Apt. 1:9\u201311). Liturgisen historian n\u00e4k\u00f6kulmasta juhla vakiintui 300-luvun aikana, ja sen vietto kehittyi merkitt\u00e4v\u00e4sti Jerusalemin kirkossa.<\/p>\n

Matkakirjassaan Itinerarium Egeriae<\/em> (n. 380) nunna Egeria kuvailee yksityiskohtaisesti juhlan viettoa Jerusalemissa. H\u00e4n mainitsee, ett\u00e4 40. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen suuri v\u00e4kijoukko kokoontui aamulla varhain\u00d6ljym\u00e4elle, paikkaan nimelt\u00e4 Imbomon, josta Jeesus oli astunut yl\u00f6s. Egeria kertoo,ett\u00e4 tapahtumaan sis\u00e4ltyi lukuisia hengellisi\u00e4 lauluja ja evankeliumin lukemista sill\u00e4 paikalla, mist\u00e4 Kristus oli noussut yl\u00f6s, mink\u00e4 j\u00e4lkeen papit lukivat Apostolien tekojen kertomusta taivaaseenastumisesta (Egeria, Itinerarium<\/em>, 43, PL 87, 707). Eusebios Kesarealainen (n. 260\u2013340) viittaa siihen, ett\u00e4 taivaaseenastuminen oli osa kirkon tunnustusta jo varhaisessa traditiossa (Eusebios Kesarealainen, Historia Ecclesiastica<\/em>, V, 28, PG 20, 517).<\/p>\n

Alun perin p\u00e4\u00e4si\u00e4isajan j\u00e4lkeisin\u00e4 40. p\u00e4ivin\u00e4 juhlittiin sek\u00e4 taivaaseenastumista ett\u00e4 helluntaita, jota pidettiin samaan aikaan viikon lopussa. Kirkkois\u00e4 Epifanius Salamilainen (n. 310\u2013373) mainitsee, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 piireiss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 juhlat olivat alussa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4, mutta my\u00f6hemmin ne erotettiin toisistaan teologiselta ja liturgiselta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n (Epifanius Salamilainen, Panarion<\/em>, Haeresi 70, 10, PG 42, 356). Erottelun taustalla oli halu korostaa taivaaseenastumista Kristuksen kuninkaallisena kunnianosoituksena ja helluntaita Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4hett\u00e4misen\u00e4.<\/p>\n

Teologinen sis\u00e4lt\u00f6: Ihmiskunnan ylent\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Ortodoksisen teologian mukaan taivaaseenastuminen ei ole vain Kristuksen fyysinen poistuminen maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4, vaan ihmisluonnon ylent\u00e4minen Jumalan oikealle puolelle.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Gregorios Nyssalainen (n. 335\u2013395) k\u00e4sittelee t\u00e4t\u00e4 teemaa perusteellisesti saarnassaan In Ascensionem Domini<\/em>. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 Kristus ei j\u00e4tt\u00e4nyt ihmiskuntaa taakseen, vaan otti ihmisen luonnon mukanaan Taivaallisen Is\u00e4n luo. Gregorios selitt\u00e4\u00e4: ”H\u00e4n [Kristus] nousi yl\u00f6s, jotta meid\u00e4tkin, jotka olemme alhaisia, h\u00e4n korottaisi korkeuteen” (Gregorios Nyssalainen, In Ascensionem Domini,<\/em> PG 46, 689). H\u00e4nen mukaansa Kristuksen yl\u00f6snousemus ja taivaaseenastuminen peruuttavat Aadamin lankeemuksen alentavuuden: kun ihminen lankeemuksessa putosi, yl\u00f6snousemisessa ja taivaaseenastumisessa h\u00e4net nostettiin ylemm\u00e4ksi kuin ennen lankeemusta.<\/p>\n

Johannes Krysostomos (n. 349\u2013407) korostaa puheissaan, ett\u00e4 Kristus nousi yl\u00f6s ruumiillisesti, ei vain hengellisesti. T\u00e4m\u00e4 on todiste ihmisruumiin kirkkaudesta. Krysostomos kirjoittaa: ”H\u00e4n ei riisunut pois sit\u00e4, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli, vaan nosti sen yl\u00f6s, mik\u00e4 oli ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4… H\u00e4n istutti meid\u00e4t Taivaaseen yhdess\u00e4 itsens\u00e4 kanssa”<\/em> (Johannes Krysostomos, Homilia in Acta Apostolorum<\/em>, 2, PG 60, 33). T\u00e4m\u00e4 ajatus perustuu Efesolaiskirjeen jakeeseen 2:6, ja Krysostomos selitt\u00e4\u00e4 sen tarkoittavan, ett\u00e4 kristityill\u00e4 on jo nyt osallisuus taivaalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Kristuksen kautta.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Johannes Damaskolainen (n. 675\u2013749) toteaa teoksessaan De Fide Orthodoxa<\/em> (suom. Ortodoksisen uskon tarkka esitys), ett\u00e4 Kristus taivaaseen astuessaan istui Is\u00e4n oikealle puolelle. T\u00e4m\u00e4 istuminen ei tarkoita fyysist\u00e4 istumista (jolla on ulottuvuutta), vaan valtaa, kunniaa ja osallisuutta Is\u00e4n hallintaan. Damaskolainen selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Kristus on tullut ”Jumalan ja ihmisen v\u00e4liseksi v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi” (mesites<\/em>), ja taivaaseenastuminen vahvistaa t\u00e4m\u00e4n v\u00e4litysteht\u00e4v\u00e4n valmistamalla tilaa Pyh\u00e4n Hengen tulemista varten (Johannes Damaskololainen, De Fide Orthodoxa<\/em>, III, 31, PG 94, 1088).<\/p>\n

 <\/p>\n

Kristuksen paluu ja Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4hetys<\/strong><\/p>\n

Taivaaseenastumisen juhlan teologinen ydin on my\u00f6s kaksijakoinen: se merkitsee Kristuksen poistumista ja H\u00e4nen tulevaisuudessa tapahtuvaa paluutaan.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Johannes Krysostomos huomauttaa, ett\u00e4 taivaaseenastumisesta enkeli kertoo naisille: ” T\u00e4m\u00e4 Jeesus, joka otettiin teid\u00e4n luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin n\u00e4itte h\u00e4nen taivaaseen menev\u00e4n” (Apt. 1:11). Krysostomos selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lupaus lohduttaa uskovia, jotka surevat Kristuksen poistumista. H\u00e4n toteaa: ”H\u00e4n ei poistunut pysyv\u00e4sti, vaan tullakseen takaisin suuremmassa kirkkaudessa”<\/em> (Johannes Krysostomos, Homilia de Ascensione Domini Nostri Jesu Christi<\/em>, 1, PG 50, 441).<\/p>\n

Lis\u00e4ksi kirkkois\u00e4t korostavat, ett\u00e4 taivaaseenastuminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys Pyh\u00e4n Hengen tulemiselle helluntaissa. Johannes Krysostomos sanoo: ”Jos h\u00e4n ei olisi noussut yl\u00f6s, Henki ei olisi tullut”<\/em> (Ibid<\/em>., 3, PG 50, 442). Efraim Syyrialainen (n. 306\u2013373) kuvaa hymneiss\u00e4\u00e4n, kuinka Kristus, palattuaan Is\u00e4n luo, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 lohduttajan uskovaisille. Efraim kirjoittaa: ”Kun Herra nousi yl\u00f6s, h\u00e4n l\u00e4hetti Henkens\u00e4, joka on lohtujen Henki, ja se j\u00e4i meille asumaan”<\/em> (Efraim Syyrialainen, Hymni de Resurrectione<\/em>, 3, CSCO 137, 48).<\/p>\n

Liturgiset muodot ja hymnografia<\/strong><\/p>\n

Ortodoksisessa kirkossa taivaaseenastumisen juhla on suuri juhla, jota vietet\u00e4\u00e4n aina torstaina, 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4. Juhlan liturginen kaava noudattaa suurten juhlien tapoja.<\/p>\n

Juhlan keskeiset hymnit keskittyv\u00e4t Kristuksen ylent\u00e4miseen. Juhlan tropari lausutaan usein juhlallisesti: ”Oi, Kristus meid\u00e4n Jumalamme, Sin\u00e4 menit kunniassa yl\u00f6s taivaaseen annettuasi Pyh\u00e4n Hengen lupauksessa ilon opetuslapsillesi, joiden uskon oli vahvistanut se suloinen sanoma, ett\u00e4 Sin\u00e4 olet Jumalan Poika, maailman Vapahtaja\u201d. (Tropari, Tona 4, PG 48, 980). Hymni yhdist\u00e4\u00e4 Kristuksen yl\u00f6snousemuksen, taivaaseenastumisen ja Pyh\u00e4n Hengen tulemisen.<\/p>\n

Juhlan tunnettuin hymnografinen teos on Kondakio, jonka on laatinut Romanos Melodos (n. 490\u2013556). Kondakion alkaa sanoilla: ”Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollessaan Herra ylh\u00e4iselle paikalle nosti meid\u00e4t yl\u00f6s taivaaseenastumisensa kautta. L\u00e4htek\u00e4\u00e4mme siis kohti h\u00e4nen korkeuksiaan toivoen ja huutakaamme ja sanokaamme: Yl\u00f6s olet korotettu korkeuksiin, Herra, sielujemme Vapahtaja.”<\/em> (Romanos Melodos, Kondakion Ascensionis,<\/em> 1, SC 110, 90). Romanos kuvaa el\u00e4v\u00e4sti apostolien tilannetta, kun he n\u00e4kiv\u00e4t Mestarin nousevan pilven peitossa: ”H\u00e4nen, jota he rakastivat, he n\u00e4kiv\u00e4t poistuvan luotaan.”<\/em> Kondakion kertos\u00e4e kiteytt\u00e4\u00e4 teologian: ”Korottaessasi luontosi istuimellesi ja korottaessasi sen luonnottomasti, oi Jumalamme, ole armollinen meille”<\/em> (Ibid., 1, SC 110, 92).<\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Andreas Kreetalainen (n. 660\u2013740) on laatinut juhlaan oman kanonin, jossa h\u00e4n syvent\u00e4\u00e4 kirkon isien teologiaa ihmislajin ylentymisest\u00e4. H\u00e4n kirjoittaa: ”Sin\u00e4 olet noussut yl\u00f6s, Kristus, ollaksesi kaikissa t\u00e4yten\u00e4, ja alentunut ollaksesi yht\u00e4l\u00e4inen meid\u00e4n alhaisuutemme kanssa”<\/em> (Andreas Kreetalainen, Canon Ascensionis,<\/em> 2, PG 97, 1038).<\/p>\n

Liturgisesta vakiintuneesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 mainitsemisen arvoinen on se, ett\u00e4 juhlapyh\u00e4n j\u00e4lkeinen aika (8 p\u00e4iv\u00e4\u00e4) on ns. j\u00e4lkijuhlaa (apodeixis<\/em>).<\/p>\n

Taivaaseenastumisen juhla on ortodoksisessa traditiossa ilon juhla, jossa juhlistetaan Kristuksen voittoa maailman rajoista. Kirkkois\u00e4t \u2013 Gregorios Nyssalainen, Johannes Krysostomos ja Johannes Damaskolainen \u2013 yhtyv\u00e4t opetuksessaan siin\u00e4, ett\u00e4 Kristus ei hyl\u00e4nnyt maailmaa, vaan valmisti sen uudelleen luomiselle. Juhla muistuttaa uskovaa siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on luotu el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 Jumalaan, ja ett\u00e4 Kristuksen taivaaseenastuminen on takeena t\u00e4m\u00e4n yhteyden palauttamisesta ja Pyh\u00e4n Hengen l\u00e4sn\u00e4olosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

HERRAN TAIVAASEENASTUMISEN JUHLAN HISTORIA, SIS\u00c4LT\u00d6 JA MUODOT   Historiallinen kehitys ja juhlan vakiintuminen Herran taivaaseenastumisen juhlaa (kreik. \u1f08\u03bd\u03ac\u03bb\u03b7\u03c8\u03b9\u03c2, Analepsis) vietet\u00e4\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-3163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3163"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3164,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3163\/revisions\/3164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}