{"id":3019,"date":"2025-09-15T08:55:19","date_gmt":"2025-09-15T05:55:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3019"},"modified":"2025-09-15T08:55:19","modified_gmt":"2025-09-15T05:55:19","slug":"kirkkoisien-selitys-ja-opetus-vertauksesta-jumalattomista-viininviljelijoista-matt-2133-46-mark-121-12-luuk-209-19","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/09\/15\/kirkkoisien-selitys-ja-opetus-vertauksesta-jumalattomista-viininviljelijoista-matt-2133-46-mark-121-12-luuk-209-19\/","title":{"rendered":"Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 (Matt. 21:33-46; Mark. 12:1-12; Luuk.20:9-19)"},"content":{"rendered":"

Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

(Matt. 21:33-46; Mark. 12:1-12; Luuk.20:9-19)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

I Johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n

Vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 (Matt. 21:33-46; Mark. 12:1-12; Luuk.20:9-19) on yksi Jeesuksen voimakkaimmista ja suorasanaisimmista vertauksista. Se esiintyy kaikissa synoptisissa evankeliumeissa ja kertoo maanomistajasta, joka istuttaa viinitarhan, vuokraa sen viljelij\u00f6ille ja l\u00e4htee matkoille. Kun sadonkorjuun aika koittaa, h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 palvelijoitaan hakemaan osansa sadosta, mutta viljelij\u00e4t pahoinpitelev\u00e4t ja tappavat palvelijat. Lopulta maanomistaja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 oman poikansa, mutta viljelij\u00e4t tappavat h\u00e4netkin toivoen saavansa viinitarhan itselleen. Vertaus p\u00e4\u00e4ttyy maanomistajan tuomioon jumalattomia viljelij\u00f6it\u00e4 kohtaan ja viinitarhan antamiseen toisille.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vertaus on erityisen merkitt\u00e4v\u00e4, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 selvi\u00e4 viittauksia Vanhan testamentin profetioihin, erityisesti Jesajan kirjan viinitarhavertaukseen (Jes. 5:1-7). Se my\u00f6s ennakoi selv\u00e4sti Jeesuksen omaa k\u00e4rsimyst\u00e4 ja kuolemaa sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 voimakkaan tuomion sanoman Israelin uskonnollisille johtajille. Evankeliumien mukaan ylipapit ja fariseukset ymm\u00e4rsiv\u00e4t, ett\u00e4 vertaus koski heit\u00e4, ja he olisivat halunneet vangita Jeesuksen, mutta pelk\u00e4siv\u00e4t kansaa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiset kirkkois\u00e4t tulkitsivat ja opettivat t\u00e4t\u00e4 vertausta, ja miten heid\u00e4n ymm\u00e4rryksens\u00e4 on muovannut kristillist\u00e4 ajattelua. Kirkkoisien tulkinnat valottavat vertauksen moniulotteista luonnetta ja sen syv\u00e4llist\u00e4 merkityst\u00e4 kristilliselle uskolle ja el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

II Historiallinen tulkinta: Israelin historia ja Jumalan liitto<\/span><\/strong><\/p>\n

Israelin historia Jumalan kansan historiana<\/strong><\/p>\n

Monet kirkkois\u00e4t tulkitsivat vertauksen kuvaavan Israelin historiaa ja Jumalan liittoa kansansa kanssa. Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202) kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarha kuvaa Israelin kansaa, jonka Jumala valitsi ja jonka kanssa h\u00e4n teki liiton. Kuten maanomistaja istutti viinitarhan ja varusteli sen huolellisesti, niin Jumala valitsi Israelin kansan, toi sen Luvattuun maahan ja antoi sille lain ja profeetat. Ja kuten maanomistaja odotti viinitarhan tuottavan hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, niin Jumala odotti Israelin kansan tuottavan vanhurskauden ja oikeudenmukaisuuden hedelmi\u00e4.” (Adversus Haereses, 4.36.2, PG 7, 1093)<\/p>\n

Origenes Aleksandrialainen (n. 185-254) korosti Jumalan huolenpitoa Israelista:<\/p>\n

”Maanomistaja, joka istutti viinitarhan, rakensi aidan sen ymp\u00e4rille, kaivoi viinikuurnan ja rakensi vartiotornin, kuvaa Jumalan huolenpitoa Israelista. Aita kuvaa lakia, joka erotti Israelin pakanakansoista; viinikuurna kuvaa temppeli\u00e4, jossa uhrit toimitettiin; ja vartiotorni kuvaa profeettoja, jotka valvoivat kansaa ja varoittivat sit\u00e4 vaaroista. Kaikki t\u00e4m\u00e4 osoittaa Jumalan rakkautta ja huolenpitoa kansaansa kohtaan.” (Commentarii in Matthaeum, 17.6, PG 13, 1511)<\/p>\n

Israelin uskottomuus ja profeettojen hylk\u00e4\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s kuvan Israelin uskottomuudesta ja profeettojen hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4. Johannes Krysostomos (n. 347-407) kirjoitti:<\/p>\n

”Viljelij\u00e4t, jotka pahoinpitelev\u00e4t ja tappavat maanomistajan palvelijat, kuvaavat Israelin uskonnollisia johtajia, jotka hylk\u00e4siv\u00e4t ja vainosivat profeettoja. Kuten viljelij\u00e4t kielt\u00e4ytyiv\u00e4t antamasta maanomistajalle h\u00e4nen osaansa sadosta, niin Israelin johtajat kielt\u00e4ytyiv\u00e4t tuottamasta vanhurskauden hedelmi\u00e4, joita Jumala odotti. Ja kuten viljelij\u00e4t pahoinpiteliv\u00e4t ja tappoivat palvelijat, niin Israelin johtajat vainosivat ja tappoivat profeettoja, jotka Jumala l\u00e4hetti kutsumaan kansaa parannukseen.” (Homiliae in Matthaeum, 68.1, PG 58, 636)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen (376-444) korosti Israelin jatkuvaa uskottomuutta:<\/p>\n

”Maanomistaja l\u00e4hetti useita palvelijoita, mik\u00e4 kuvaa Jumalan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja armoa. H\u00e4n ei hyl\u00e4nnyt kansaansa ensimm\u00e4isen uskottomuuden j\u00e4lkeen, vaan l\u00e4hetti yh\u00e4 uusia profeettoja kutsumaan sit\u00e4 parannukseen. Mutta Israelin johtajat osoittivat jatkuvaa uskottomuutta ja paatumusta, hylk\u00e4ten ja vainoten jokaista profeettaa, jonka Jumala l\u00e4hetti. T\u00e4m\u00e4 osoittaa heid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 kovuuden ja kapinan Jumalaa vastaan.” (Commentarii in Lucam, PG 72, 868)<\/p>\n

Kristuksen hylk\u00e4\u00e4minen ja tuomio<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s selke\u00e4n ennustuksen Kristuksen hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja siit\u00e4 seuraavasta tuomiosta. Hilarius Poitierslainen (n. 310-367) kirjoitti:<\/p>\n

”Poika, jonka maanomistaja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viimeisen\u00e4, kuvaa Jeesusta Kristusta, Jumalan ainoaa Poikaa. Kuten viljelij\u00e4t tappoivat pojan toivoen saavansa viinitarhan itselleen, niin Israelin uskonnolliset johtajat tappoivat Jeesuksen toivoen s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 asemansa ja valtansa. Mutta kuten maanomistaja tuli ja tuhosi viljelij\u00e4t ja antoi viinitarhan toisille, niin Jumala rankaisi Israelin johtajia ja antoi valtakunnan toisille, nimitt\u00e4in pakanoille.” (Commentarius in Matthaeum, 22.5, PL 9, 1034)<\/p>\n

Augustinus (354-430) korosti Kristuksen hylk\u00e4\u00e4misen seurauksia:<\/p>\n

”Kulmakivi, jonka rakentajat hylk\u00e4siv\u00e4t, kuvaa Kristusta, jonka Israelin johtajat hylk\u00e4siv\u00e4t. Mutta t\u00e4st\u00e4 hyl\u00e4tyst\u00e4 kivest\u00e4 tuli kulmakivi, joka yhdist\u00e4\u00e4 kaksi sein\u00e4\u00e4, juutalaiset ja pakanat, yhdeksi kirkoksi. T\u00e4m\u00e4 on Herran teko, ja se on ihmeellinen meid\u00e4n silmiss\u00e4mme. Mutta niille, jotka hylk\u00e4siv\u00e4t kulmakiven, se tuli kompastuskiveksi ja kaatumisen kallioksi. T\u00e4m\u00e4 kuvaa tuomiota, joka kohtasi Israelia Kristuksen hylk\u00e4\u00e4misen t\u00e4hden: Jerusalem tuhottiin, temppeli h\u00e4vitettiin ja kansa hajotettiin kaikkien kansojen sekaan.” (Sermones, 87.2, PL 38, 531)<\/p>\n

III Kristologinen tulkinta: Kristus Jumalan Poikana ja kulmakiven\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Kristus Jumalan ainoana Poikana<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat vertauksen kristologista ulottuvuutta, erityisesti Kristuksen identiteetti\u00e4 Jumalan ainoana Poikana. Tertullianus (n. 155-220) kirjoitti:<\/p>\n

”Poika, jonka maanomistaja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viimeisen\u00e4, ei ole vain yksi profeetoista, vaan Jumalan oma Poika, joka on erilainen kuin palvelijat. T\u00e4m\u00e4 osoittaa Kristuksen jumalallisen luonnon ja ainutlaatuisen suhteen Is\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ei ole vain Jumalan palvelija, kuten profeetat, vaan Jumalan oma Poika, joka jakaa Is\u00e4n jumalallisen luonnon.” (Adversus Marcionem, 4.31, PL 2, 442)<\/p>\n

Athanasios Aleksandrialainen (n. 296-373) korosti Pojan ja Is\u00e4n v\u00e4list\u00e4 suhdetta:<\/p>\n

”Maanomistaja sanoo: ’He kunnioittavat poikaani’, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Poika on arvollinen samaan kunniaan kuin Is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa Pojan ja Is\u00e4n olemuksellisen ykseyden: Poika on samaa olemusta (homoousios) Is\u00e4n kanssa, ei luotu olento, vaan ikuinen Jumalan Poika. Ja kuten maanomistaja rakastaa poikaansa, niin Is\u00e4 rakastaa Poikaansa ja on antanut kaiken<\/p>\n

Kristus hyl\u00e4ttyn\u00e4 kulmakiven\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s Kristuksen roolia hyl\u00e4ttyn\u00e4 kulmakiven\u00e4, josta tuli kirkon perustus. Kyprianus Karthagolainen (n. 200-258) kirjoitti:<\/p>\n

”Kristus on kivi, jonka rakentajat hylk\u00e4siv\u00e4t, mutta josta tuli kulmakivi. T\u00e4m\u00e4 kulmakivi yhdist\u00e4\u00e4 kaksi sein\u00e4\u00e4, juutalaiset ja pakanat, yhdeksi rakennukseksi, joka on kirkko. Ja t\u00e4m\u00e4 kirkko on rakennettu Kristuksen p\u00e4\u00e4lle, joka on sen perustus ja kulmakivi. Kuten kulmakivi kannattaa koko rakennusta, niin Kristus kannattaa koko kirkkoa, ja ilman h\u00e4nt\u00e4 kirkko ei voisi pysy\u00e4 pystyss\u00e4.” (Epistolae, 69.2, PL 3, 1042)<\/p>\n

Ambrosius Milanolainen (n. 340-397) korosti kulmakiven merkityst\u00e4:<\/p>\n

”Kristus on kulmakivi, joka yhdist\u00e4\u00e4 kaksi kansaa, juutalaiset ja pakanat, yhdeksi Jumalan kansaksi. H\u00e4n on my\u00f6s kulmakivi siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 maan ja taivaan, ihmisen ja Jumalan. Ja h\u00e4n on kulmakivi my\u00f6s siksi, ett\u00e4 h\u00e4n on sek\u00e4 kirkon perustus ett\u00e4 sen huippu: kaikki alkaa h\u00e4nest\u00e4 ja kaikki p\u00e4\u00e4ttyy h\u00e4neen. T\u00e4m\u00e4 kulmakivi on ihmeellinen, sill\u00e4 se on sek\u00e4 perustus ett\u00e4 huippu, sek\u00e4 alku ett\u00e4 loppu.” (Expositio Evangelii secundum Lucam, 9.19, PL 15, 1789)<\/p>\n

Kristuksen k\u00e4rsimys ja voitto<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s ennustuksen Kristuksen k\u00e4rsimyksest\u00e4 ja voitosta. Gregorios Suuri (n. 540-604) kirjoitti:<\/p>\n

”Pojan tappaminen viinitarhan ulkopuolella kuvaa Kristuksen ristiinnaulitsemista Jerusalemin muurien ulkopuolella. Kuten viljelij\u00e4t heittiv\u00e4t pojan ulos viinitarhasta ja tappoivat h\u00e4net, niin Israelin johtajat veiv\u00e4t Jeesuksen kaupungin ulkopuolelle ja ristiinnaulitsivat h\u00e4net. Mutta kuten maanomistaja kosti poikansa kuoleman, niin Jumala kosti Poikansa kuoleman tuhoamalla Jerusalemin ja hajoittamalla kansan.” (Homiliae in Evangelia, 39.8, PL 76, 1300)<\/p>\n

Johannes Krysostomos korosti Kristuksen voittoa kuolemasta:<\/p>\n

”Vaikka viljelij\u00e4t tappoivat pojan, he eiv\u00e4t saaneet viinitarhaa itselleen, vaan se annettiin toisille. Samoin, vaikka Israelin johtajat tappoivat Kristuksen, he eiv\u00e4t saaneet Jumalan valtakuntaa itselleen, vaan se annettiin toisille, nimitt\u00e4in kirkolle, joka koostuu sek\u00e4 juutalaisista ett\u00e4 pakanoista. Ja vaikka he tappoivat Kristuksen, he eiv\u00e4t voineet pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kuoleman vallassa, vaan h\u00e4n nousi kuolleista ja tuli kulmakiveksi, joka yhdist\u00e4\u00e4 koko rakennuksen. N\u00e4in Kristuksen n\u00e4enn\u00e4inen tappio muuttui voitoksi, ja h\u00e4nen kuolemansa johti yl\u00f6snousemukseen ja kirkon syntymiseen.” (Homiliae in Matthaeum, 68.3, PG 58, 639)<\/p>\n

IV\u00a0 Ekklesiologinen tulkinta: kirkko uutena Jumalan kansana<\/span><\/strong><\/p>\n

Kirkko uutena viinitarhana<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t tulkitsivat vertauksen kuvaavan my\u00f6s kirkon roolia uutena Jumalan kansana ja uutena viinitarhana. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarha, joka otetaan pois jumalattomilta viljelij\u00f6ilt\u00e4 ja annetaan toisille, kuvaa Jumalan valtakuntaa, joka otetaan pois Israelin johtajilta ja annetaan kirkolle. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 Jumala hylk\u00e4si koko Israelin kansan, vaan ett\u00e4 h\u00e4n hylk\u00e4si ne johtajat, jotka hylk\u00e4siv\u00e4t h\u00e4nen Poikansa. Uudet viljelij\u00e4t, joille viinitarha annetaan, ovat apostolit ja heid\u00e4n seuraajansa, jotka johtavat kirkkoa ja tuottavat vanhurskauden hedelmi\u00e4.” (Commentarii in Matthaeum, 17.7, PG 13, 1513)<\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen (n. 313-386) korosti kirkon universaalisuutta:<\/p>\n

”Uusi viinitarha, joka on kirkko, ei rajoitu yhteen kansaan tai alueeseen, vaan se levi\u00e4\u00e4 kaikkiin kansoihin ja kaikkialle maailmaan. Kuten Jesaja profetoi: ’Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on Herralla oleva ihana viinitarha, ja h\u00e4n hoitaa ja varjelee sit\u00e4’ (Jes. 27:2-3). T\u00e4m\u00e4 viinitarha tuottaa hedelmi\u00e4, joita Jumala odottaa: uskoa, toivoa, rakkautta ja kaikkia hyveit\u00e4, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t Jumalaa.” (Catecheses, 15.15, PG 33, 889)<\/p>\n

Kirkon vastuu ja teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s kirkon vastuuta ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4 Jumalan uutena kansana. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Uudet viljelij\u00e4t, joille viinitarha annetaan, ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 he tuottavat hedelmi\u00e4 ajallaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kirkon johtajat ja kaikki kristityt ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 he el\u00e4v\u00e4t evankeliumin mukaan ja tuottavat vanhurskauden hedelmi\u00e4. Jos he ep\u00e4onnistuvat t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, hekin voivat joutua tuomion alaisiksi, kuten ensimm\u00e4iset viljelij\u00e4t.” (De civitate Dei, 20.5, PL 41, 665)<\/p>\n

Johannes Krysostomos korosti kirkon l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4\u00e4:<\/p>\n

”Kirkon teht\u00e4v\u00e4 on jatkaa Kristuksen ty\u00f6t\u00e4 maailmassa ja kutsua kaikkia ihmisi\u00e4 Jumalan valtakuntaan. Kuten viinitarhan tarkoitus on tuottaa hedelmi\u00e4, niin kirkon tarkoitus on tuottaa opetuslapsia kaikista kansoista. Ja kuten viinitarhan hedelm\u00e4t kuuluvat maanomistajalle, niin kirkon hedelm\u00e4t kuuluvat Jumalalle, joka on kirkon perustaja ja omistaja.” (Homiliae in Matthaeum, 68.4, PG 58, 641)<\/p>\n

Kirkon ja Israelin suhde<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t pohtivat my\u00f6s kirkon ja Israelin suhdetta. Vaikka monet heist\u00e4 n\u00e4kiv\u00e4t kirkon korvaavan Israelin Jumalan kansana (korvausteologia), jotkut korostivat jatkuvuutta Israelin ja kirkon v\u00e4lill\u00e4. Irenaeus kirjoitti:<\/p>\n

”Kirkko ei ole kokonaan uusi todellisuus, vaan se on Israelin jatkumo ja t\u00e4yttymys. Kuten viinitarha on sama, mutta viljelij\u00e4t vaihtuvat, niin Jumalan kansa on sama, mutta sen johtajat vaihtuvat. Jumala ei hyl\u00e4nnyt alkuper\u00e4ist\u00e4 suunnitelmaansa tai liittoaan, vaan h\u00e4n t\u00e4ytti sen Kristuksessa ja kirkossa. Ja kuten osa Israelista uskoi Kristukseen ja tuli osaksi kirkkoa, niin lopulta koko Israel pelastuu, kun se tunnustaa Kristuksen Messiaakseen.” (Adversus Haereses, 4.36.4, PG 7, 1094)<\/p>\n

Paavali Orosius (n. 375-418), espanjalainen historioitsija ja teologi, korosti Jumalan uskollisuutta:<\/p>\n

”Jumala on uskollinen liitolleen, vaikka Israel oli uskoton. H\u00e4n ei hyl\u00e4nnyt kansaansa kokonaan, vaan s\u00e4ilytti j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen, joka uskoi Kristukseen. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6s, yhdess\u00e4 uskovien pakanoiden kanssa, muodostaa kirkon, joka on uusi Jumalan kansa. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 Jumala on hyl\u00e4nnyt loput Israelista lopullisesti, vaan h\u00e4n odottaa heid\u00e4n k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4\u00e4n Kristuksen puoleen.” (Historiarum adversum paganos libri septem, 7.3, PL 31, 1066)<\/p>\n

V Moraalinen tulkinta: hedelmien tuottaminen ja vastuu<\/strong><\/span><\/p>\n

Hedelmien tuottaminen kristityn el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t sovelsivat vertausta my\u00f6s yksitt\u00e4isen kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4n, korostaen hedelmien tuottamisen t\u00e4rkeytt\u00e4. Gregorios Nyssalainen (n. 335-395) kirjoitti:<\/p>\n

”Jokainen kristitty on kuin viinitarha, jonka Jumala on istuttanut ja varustanut. Jumala odottaa meid\u00e4n tuottavan hedelmi\u00e4: uskoa, toivoa, rakkautta ja kaikkia hyveit\u00e4. Ja kuten viinitarha tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa tuottaakseen hedelmi\u00e4, niin meid\u00e4n sielumme tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa ja hengellist\u00e4 harjoitusta tuottaakseen hyveit\u00e4.” (De vita Moysis, 2.191, PG 44, 385)<\/p>\n

Basileios Suuri (n. 330-379) korosti hengellisten hedelmien laatua:<\/p>\n

”Jumala ei odota meilt\u00e4 vain mit\u00e4 tahansa hedelmi\u00e4, vaan hyvi\u00e4 hedelmi\u00e4. Kuten viinik\u00f6ynn\u00f6ksen tarkoitus on tuottaa makeita ryp\u00e4leit\u00e4, niin kristityn tarkoitus on tuottaa rakkauden, ilon, rauhan, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden, yst\u00e4v\u00e4llisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, lempeyden ja itsehillinn\u00e4n hedelmi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ovat Hengen hedelmi\u00e4, joita Jumala odottaa meilt\u00e4.” (Homiliae in Hexaemeron, 5.6, PG 29, 107)<\/p>\n

Vastuu ja tilintekovastuu<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vastuuta ja tilintekovastuuta Jumalan edess\u00e4. Johannes Krysostomos kirjoitti:<\/p>\n

”Jumala on antanut meille lahjoja ja resursseja, ja h\u00e4n odottaa meid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n niit\u00e4 h\u00e4nen kunniakseen ja l\u00e4himm\u00e4istemme hyv\u00e4ksi. Kuten maanomistaja odottaa saavansa osan sadosta, niin Jumala odottaa meid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n lahjojamme ja resurssejamme h\u00e4nen valtakuntansa hyv\u00e4ksi. Ja kuten maanomistaja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 palvelijoitaan hakemaan osaansa sadosta, niin Jumala muistuttaa meit\u00e4 jatkuvasti vastuustamme h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n.” (Homiliae in Matthaeum, 68.3, PG 58, 640)<\/p>\n

Augustinus korosti lopullista tilintekovastuuta:<\/p>\n

”Tulee p\u00e4iv\u00e4, jolloin jokainen meist\u00e4 joutuu tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 Jumalan edess\u00e4 siit\u00e4, miten olemme k\u00e4ytt\u00e4neet lahjojamme ja mahdollisuuksiamme. Kuten maanomistaja tulee ja tuomitsee jumalattomat viljelij\u00e4t, niin Kristus tulee ja tuomitsee jokaisen ihmisen h\u00e4nen tekojensa mukaan. T\u00e4m\u00e4 tuomio ei perustu vain siihen, mit\u00e4 olemme tehneet, vaan my\u00f6s siihen, mit\u00e4 olemme j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4. Sill\u00e4 Jumala odottaa meid\u00e4n tuottavan hedelmi\u00e4, ja hedelm\u00e4tt\u00f6myys on jo itsess\u00e4\u00e4n tuomion aihe.” (Sermones, 87.8, PL 38, 535)<\/p>\n

Armotalouden hoitaminen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s opetuksen armotalouden hoitamisesta. Basileios Suuri kirjoitti:<\/p>\n

”Me emme ole viinitarhan omistajia, vaan sen hoitajia. Viinitarha kuuluu Jumalalle, ja meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on hoitaa sit\u00e4 h\u00e4nen ohjeidensa mukaan ja tuottaa hedelmi\u00e4 h\u00e4nen kunniakseen. T\u00e4m\u00e4 koskee kaikkea, mit\u00e4 meill\u00e4 on: aikaamme, lahjojamme, omaisuuttamme ja mahdollisuuksiamme. Kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat Jumalan lahjoja, jotka on annettu meille hoitaaksemme niit\u00e4 viisaasti ja vastuullisesti.” (Homiliae in Psalmos, 14.5, PG 29, 256)<\/p>\n

Johannes Krysostomos korosti armotalouden hoitamisen merkityst\u00e4:<\/p>\n

”Armotalouden hoitaminen on vakava asia, joka vaatii viisautta, uskollisuutta ja ahkeruutta. Kuten viljelij\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4 oli hoitaa viinitarhaa ja tuottaa hedelmi\u00e4 maanomistajalle, niin meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on hoitaa Jumalan meille antamia lahjoja ja resursseja ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 h\u00e4nen kunniakseen. Ja kuten viljelij\u00e4t joutuivat tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 maanomistajalle, niin me joudumme tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 Jumalalle siit\u00e4, miten olemme hoitaneet h\u00e4nen meille uskomaansa armotaloutta.” (Homiliae in epistulam ad Romanos, 18.6, PG 60, 578)<\/p>\n

VI Apologeettinen tulkinta: kristinuskon puolustus<\/span><\/strong><\/p>\n

Kristinuskon juutalaiset juuret<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t vertausta my\u00f6s apologeettisiin tarkoituksiin puolustaessaan kristinuskoa sek\u00e4 juutalaisia, ett\u00e4 pakanoita vastaan. Justinos Marttyyri (n. 100-165) korosti kristinuskon juutalaisia juuria:<\/p>\n

”T\u00e4m\u00e4 vertaus osoittaa, ett\u00e4 kristinusko ei ole uusi uskonto, vaan se on Israelin uskon t\u00e4yttymys ja jatkumo. Kuten viinitarha on sama, mutta viljelij\u00e4t vaihtuvat, niin Jumalan suunnitelma on sama, mutta sen toteuttajat vaihtuvat. Kristinusko ei hylk\u00e4\u00e4 Vanhaa testamenttia tai Israelin profeettoja, vaan n\u00e4kee niiss\u00e4 ennustuksen ja valmistuksen Kristuksen tulolle.” (Dialogus cum Tryphone, 63, PG 6, 620)<\/p>\n

Irenaeus korosti Vanhan ja Uuden testamentin yhteytt\u00e4:<\/p>\n

”Sama Jumala, joka l\u00e4hetti profeetat, l\u00e4hetti my\u00f6s Poikansa. Ja sama Jumala, joka istutti viinitarhan, l\u00e4hetti palvelijoitaan ja lopulta Poikansa. T\u00e4m\u00e4 osoittaa Vanhan ja Uuden testamentin ykseyden ja jatkuvuuden. Kristinusko ei ole uusi uskonto, vaan se on Israelin uskon t\u00e4yttymys ja huipentuma.” (Adversus Haereses, 4.36.1, PG 7, 1092)<\/p>\n

Kristinuskon universaalisuus<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s kristinuskon universaalisuutta vastauksena sek\u00e4 juutalaiseen eksklusiivisuuteen ett\u00e4 pakanalliseen nationalismiin. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarha, joka annetaan toisille viljelij\u00f6ille, kuvaa Jumalan valtakunnan universaalisuutta. Se ei rajoitu yhteen kansaan tai kulttuuriin, vaan se on avoin kaikille, jotka uskovat Kristukseen ja tuottavat vanhurskauden hedelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on vastakohta sek\u00e4 juutalaiselle eksklusiivisuudelle ett\u00e4 pakanalliselle nationalismille, jotka molemmat rajoittavat Jumalan toiminnan tiettyyn kansaan tai kulttuuriin.” (Contra Celsum, 4.32, PG 11, 1076)<\/p>\n

Eusebios Kesarealainen (n. 260-340) korosti kristinuskon universaalia luonnetta:<\/p>\n

”Kirkko, joka on uusi viinitarha, koostuu ihmisist\u00e4 kaikista kansoista, heimoista, kielist\u00e4 ja kulttuureista. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 profeetat ennustukset siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki kansat tulevat palvelemaan Israelin Jumalaa ja ett\u00e4 Jumalan valtakunta levi\u00e4\u00e4 kaikkialle maailmaan. Kristinusko ei ole siis vain yhden kansan uskonto, vaan se on universaali uskonto, joka kutsuu kaikkia ihmisi\u00e4 Jumalan valtakuntaan.” (Demonstratio evangelica, 1.6, PG 22, 56)<\/p>\n

Kristinuskon historiallinen perusta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s kristinuskon historiallista perustaa vastauksena gnostilaisiin ja muihin, jotka pyrkiv\u00e4t irrottamaan kristinuskon sen historiallisesta kontekstista. Tertullianus kirjoitti:<\/p>\n

”T\u00e4m\u00e4 vertaus osoittaa, ett\u00e4 kristinusko perustuu todellisiin historiallisiin tapahtumiin, ei myytteihin tai filosofisiin spekulaatioihin. Jeesus, Jumalan Poika, tuli todellisesti maailmaan, ja Israelin johtajat todella hylk\u00e4siv\u00e4t ja tappoivat h\u00e4net. Ja Jumala todella rankaisi heit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n teon t\u00e4hden tuhoamalla Jerusalemin ja hajoittamalla kansan. N\u00e4m\u00e4 ovat historiallisia tosiasioita, jotka vahvistavat kristinuskon totuuden.” (De praescriptione haereticorum, 36, PL 2, 49)<\/p>\n

Irenaeus korosti kristinuskon historiallista jatkuvuutta:<\/p>\n

”Kristinusko ei ole syntynyt tyhji\u00f6ss\u00e4, vaan se on osa Jumalan jatkuvaa toimintaa historiassa. Sama Jumala, joka toimi Israelin historiassa, toimii nyt kirkossa. Ja sama pelastussuunnitelma, joka alkoi luomisessa ja jatkui Israelin historiassa, t\u00e4yttyy nyt Kristuksessa ja kirkossa. T\u00e4m\u00e4 historiallinen jatkuvuus vahvistaa kristinuskon totuuden ja osoittaa sen olevan osa Jumalan suurta suunnitelmaa ihmiskunnan pelastukseksi.” (Adversus Haereses, 4.36.6, PG 7, 1095)<\/p>\n

VII Typologinen tulkinta: Vanhan testamentin t\u00e4yttymys<\/span><\/strong><\/p>\n

Yhteys Jesajan viinitarhavertaukseen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t kiinnittiv\u00e4t erityist\u00e4 huomiota vertauksen yhteyteen Jesajan viinitarhavertauksen (Jes. 5:1-7) kanssa, n\u00e4hden Jeesuksen vertauksen Vanhan testamentin profetioiden t\u00e4yttymyksen\u00e4. Hieronymus (n. 347-420) kirjoitti:<\/p>\n

”Jeesuksen vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 on tietoinen viittaus Jesajan viinitarhavertaukseen. Molemmat alkavat samalla tavalla: maanomistaja istuttaa viinitarhan, rakentaa aidan sen ymp\u00e4rille, kaivaa viinikuurnan ja rakentaa vartiotornin. Mutta siin\u00e4 miss\u00e4 Jesajan vertauksessa viinitarha itse tuottaa villiryp\u00e4leit\u00e4, Jeesuksen vertauksessa ongelma on viljelij\u00f6iss\u00e4, jotka kielt\u00e4ytyv\u00e4t antamasta maanomistajalle h\u00e4nen osaansa sadosta. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Jeesus tulkitsi uudelleen Jesajan vertausta ja sovelsi sit\u00e4 erityisesti Israelin johtajiin, ei koko kansaan.” (Commentarii in Isaiam, 5.1-7, PL 24, 79)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen korosti typologista t\u00e4yttymyst\u00e4:<\/p>\n

”Jesajan viinitarhavertaus ennusti Israelin ep\u00e4onnistumisen tuottaa vanhurskauden hedelmi\u00e4, ja Jeesuksen vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4onnistumisen huipentuman: Jumalan Pojan hylk\u00e4\u00e4misen ja tappamisen. Mutta Jeesuksen vertaus menee pidemm\u00e4lle kuin Jesajan vertaus, sill\u00e4 se ei vain ennusta tuomiota, vaan my\u00f6s pelastusta: hyl\u00e4tyst\u00e4 kivest\u00e4 tulee kulmakivi, ja viinitarha annetaan toisille, jotka tuottavat hedelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Jumalan pelastussuunnitelma ei p\u00e4\u00e4ty Israelin ep\u00e4onnistumiseen, vaan jatkuu kirkon kautta.” (Commentarii in Isaiam, PG 70, 136)<\/p>\n

Yhteys Psalmiin 118<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t my\u00f6s vahvan yhteyden vertauksen ja Psalmin 118:22-23 v\u00e4lill\u00e4, jossa puhutaan rakentajien hylk\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 kivest\u00e4, josta tulee kulmakivi. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Ei ole sattumaa, ett\u00e4 Jeesus siteeraa Psalmia 118 heti vertauksen j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 psalmi oli messiaaninen profetia, joka ennusti Messiaan hylk\u00e4\u00e4misen ja lopullisen voiton. Kuten rakentajat hylk\u00e4siv\u00e4t kiven, josta tuli kulmakivi, niin Israelin johtajat hylk\u00e4siv\u00e4t Jeesuksen, josta tuli kirkon kulmakivi. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Jeesuksen hylk\u00e4\u00e4minen ja kuolema eiv\u00e4t olleet Jumalan suunnitelman ep\u00e4onnistuminen, vaan sen t\u00e4yttymys, joka oli ennustettu jo Vanhassa testamentissa.” (Enarrationes in Psalmos, 118.22, PL 37, 1502)<\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen korosti kulmakiven merkityst\u00e4:<\/p>\n

”Psalmi 118 ennusti, ett\u00e4 rakentajien hylk\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 kivest\u00e4 tulisi kulmakivi, ja t\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyi Kristuksessa. Israelin johtajat, jotka olivat rakentajia, hylk\u00e4siv\u00e4t Jeesuksen, mutta Jumala teki h\u00e4nest\u00e4 kirkon kulmakiven. T\u00e4m\u00e4 kulmakivi yhdist\u00e4\u00e4 kaksi sein\u00e4\u00e4, juutalaiset ja pakanat, yhdeksi rakennukseksi, joka on kirkko. N\u00e4in Vanhan testamentin profetia sai t\u00e4yttymyksens\u00e4 tavalla, jota kukaan ei olisi voinut ennakoida.” (Catecheses, 13.35, PG 33, 816)<\/p>\n

Yhteys muihin Vanhan testamentin profetioihin<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa yhteyksi\u00e4 my\u00f6s muihin Vanhan testamentin profetioihin. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 on yhteenveto koko Vanhan testamentin profeetallisesta sanomasta. Se kuvaa Jumalan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja armoa, kun h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uusia profeettoja kutsumaan kansaansa parannukseen. Se kuvaa my\u00f6s kansan jatkuvaa kapinaa ja profeettojen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4, josta profeetat itse toistuvasti valittivat. Ja lopulta se kuvaa Messiaan tulon, h\u00e4nen hylk\u00e4\u00e4misens\u00e4 ja siit\u00e4 seuraavan tuomion, josta monet profeetat ennustivat. N\u00e4in vertaus tiivist\u00e4\u00e4 koko Israelin historian ja osoittaa sen huipentuman Kristuksessa.” (Commentarii in Matthaeum, 17.8, PG 13, 1515)<\/p>\n

Eusebios Kesarealainen korosti profeettojen kohtalon ennustusta:<\/p>\n

”Profeetat ennustivat toistuvasti, ett\u00e4 heid\u00e4t hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja vainotaan, ja Jeesuksen vertaus vahvistaa t\u00e4m\u00e4n kuvion. Kuten Jeremia sanoi: ’Min\u00e4 l\u00e4hetin teid\u00e4n luoksenne kaikki palvelijani, profeetat, varhaisesta alkaen, mutta te ette kuunnelleet heit\u00e4’ (Jer. 7:25-26). Ja kuten Sakarja ennusti paimenen ly\u00f6misest\u00e4 ja lampaiden hajaantumisesta (Sak. 13:7), niin Jeesuksen vertaus ennusti Pojan tappamisen ja siit\u00e4 seuraavan tuomion. N\u00e4in vertaus osoittaa, ett\u00e4 Jeesuksen hylk\u00e4\u00e4minen ja kuolema eiv\u00e4t olleet yll\u00e4tys Jumalalle, vaan osa h\u00e4nen suunnitelmaansa, joka oli ennustettu jo Vanhassa testamentissa.” (Demonstratio evangelica, 10.4, PG 22, 748)<\/p>\n

VIII Eskatologinen tulkinta: tuleva tuomio ja valtakunta<\/span><\/strong><\/p>\n

Tuomio ja rangaistus<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s eskatologisen ulottuvuuden, joka viittaa tulevaan tuomioon ja rangaistukseen. Irenaeus kirjoitti:<\/p>\n

”Maanomistajan tulo ja jumalattomien viljelij\u00f6iden tuhoaminen kuvaa Kristuksen toista tulemista ja lopullista tuomiota. Kuten maanomistaja rankaisi viljelij\u00f6it\u00e4 heid\u00e4n pahuutensa t\u00e4hden, niin Kristus rankaisee niit\u00e4, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t h\u00e4net ja vainoavat h\u00e4nen seuraajiaan. T\u00e4m\u00e4 tuomio ei koske vain menneit\u00e4 sukupolvia, vaan kaikkia, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t Kristuksen ja kielt\u00e4ytyv\u00e4t tuottamasta vanhurskauden hedelmi\u00e4.” (Adversus Haereses, 4.36.8, PG 7, 1097)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen korosti tuomion oikeudenmukaisuutta:<\/p>\n

”Jumalan tuomio on aina oikeudenmukainen ja suhteessa rikkomuksen vakavuuteen. Jumalattomat viljelij\u00e4t eiv\u00e4t vain kielt\u00e4ytyneet antamasta maanomistajalle h\u00e4nen osaansa sadosta, vaan he my\u00f6s pahoinpiteliv\u00e4t ja tappoivat h\u00e4nen palvelijansa ja lopulta h\u00e4nen poikansa. T\u00e4m\u00e4 osoittaa heid\u00e4n pahuutensa syvyyden ja selitt\u00e4\u00e4 tuomion ankaruuden. Samoin ne, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t Kristuksen ja vainoavat h\u00e4nen seuraajiaan, osoittavat \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 kapinaa Jumalaa vastaan ja ansaitsevat ankaran tuomion.” (Commentarii in Lucam, PG 72, 872)<\/p>\n

Valtakunnan antaminen toisille<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s viinitarhan antamista toisille viljelij\u00f6ille, n\u00e4hden t\u00e4ss\u00e4 viittauksen Jumalan valtakunnan siirtymiseen uudelle Jumalan kansalle. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarhan antaminen toisille viljelij\u00f6ille kuvaa Jumalan valtakunnan siirtymist\u00e4 Israelin johtajilta kirkolle. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 Jumala hylk\u00e4si koko Israelin kansan, vaan ett\u00e4 h\u00e4n hylk\u00e4si ne johtajat, jotka hylk\u00e4siv\u00e4t h\u00e4nen Poikansa. Uudet viljelij\u00e4t ovat apostolit ja heid\u00e4n seuraajansa, jotka johtavat kirkkoa ja tuottavat vanhurskauden hedelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siirtym\u00e4 ei ole vain historiallinen tapahtuma, vaan se on my\u00f6s eskatologinen todellisuus, joka t\u00e4yttyy lopullisesti Kristuksen toisessa tulemisessa.” (De civitate Dei, 20.5, PL 41, 665)<\/p>\n

Gregorios Suuri korosti uusien viljelij\u00f6iden vastuuta:<\/p>\n

”Uudet viljelij\u00e4t, joille viinitarha annetaan, ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 he tuottavat hedelmi\u00e4 ajallaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kirkko ja sen johtajat ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 he el\u00e4v\u00e4t evankeliumin mukaan ja tuottavat vanhurskauden hedelmi\u00e4. Jos he ep\u00e4onnistuvat t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, hekin voivat joutua tuomion alaisiksi, kuten ensimm\u00e4iset viljelij\u00e4t. Jumalan valtakunta ei ole kenenk\u00e4\u00e4n yksityisomaisuutta, vaan se on annettu niille, jotka tuottavat sen hedelmi\u00e4.” (Homiliae in Evangelia, 39.10, PL 76, 1302)<\/p>\n

Lopullinen voitto ja t\u00e4yttymys<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen sanomaa lopullisesta voitosta ja t\u00e4yttymyksest\u00e4. Ambrosius Milanolainen kirjoitti:<\/p>\n

”Vaikka vertaus p\u00e4\u00e4ttyy tuomioon, sen perimm\u00e4inen sanoma on toivon sanoma. Kulmakivi, jonka rakentajat hylk\u00e4siv\u00e4t, on tullut kulmakiveksi, ja t\u00e4m\u00e4 on Herran teko. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Jumalan suunnitelma ei ep\u00e4onnistu ihmisten pahuuden t\u00e4hden, vaan se toteutuu jopa heid\u00e4n vastustuksestaan huolimatta. Kristuksen n\u00e4enn\u00e4inen tappio muuttuu voitoksi, ja h\u00e4nen kuolemansa johtaa yl\u00f6snousemukseen ja kirkon syntymiseen. Lopulta Jumalan valtakunta voittaa kaikki vastustajansa ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko maan.” (Expositio Evangelii secundum Lucam, 9.23, PL 15, 1792)<\/p>\n

Johannes Krysostomos korosti Jumalan valtakunnan lopullista voittoa:<\/p>\n

”Jumalan valtakunta on voittoisa, huolimatta kaikesta vastustuksesta ja vainosta. Kuten kulmakivi, jonka rakentajat hylk\u00e4siv\u00e4t, on tullut kulmakiveksi, niin Kristus, jonka maailma hylk\u00e4si, on tullut kirkon perustukseksi ja koko maailmankaikkeuden Herraksi. Ja kuten viinitarha annettiin toisille viljelij\u00f6ille, jotka tuottavat hedelmi\u00e4 ajallaan, niin Jumalan valtakunta on annettu kirkolle, joka tuottaa vanhurskauden hedelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 valtakunta kasvaa ja levi\u00e4\u00e4, kunnes se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko maan, ja lopulta ’jokainen polvi notkistuu Jeesuksen nimeen’ (Fil. 2:10).” (Homiliae in Matthaeum, 68.4, PG 58, 642)<\/p>\n

IX Patristinen tulkinta: kirkkoisien erityisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/span><\/strong><\/p>\n

Allegorinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Monet kirkkois\u00e4t, erityisesti aleksandrialaisessa perinteess\u00e4, tulkitsivat vertausta allegorisesti, n\u00e4hden jokaisessa yksityiskohdassa syvemm\u00e4n hengellisen merkityksen. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarha kuvaa ihmissielua, jonka Jumala on istuttanut ja varustanut. Aita kuvaa Jumalan lakia ja k\u00e4skyj\u00e4, jotka suojelevat sielua synnilt\u00e4 ja kiusauksilta. Viinikuurna kuvaa syd\u00e4nt\u00e4, jossa Jumalan sana puristetaan ja muutetaan rakkauden viiniksi. Vartiotorni kuvaa mielt\u00e4, joka valvoo ajatuksia ja tunteita. Viljelij\u00e4t kuvaavat ihmisen tahtoa ja valintoja. Ja hedelm\u00e4t kuvaavat hyveit\u00e4 ja hyvi\u00e4 tekoja, joita Jumala odottaa meilt\u00e4.” (Commentarii in Matthaeum, 17.6, PG 13, 1512)<\/p>\n

Ambrosius Milanolainen kehitti allegorista tulkintaa:<\/p>\n

”Maanomistajan matka kuvaa Jumalan n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 poissaoloa, kun h\u00e4n antaa ihmisille vapauden toimia. Sadonkorjuun aika kuvaa el\u00e4m\u00e4n loppua ja tilintekovastuuta Jumalan edess\u00e4. Palvelijat kuvaavat omatuntoa ja Jumalan Hengen kehotuksia, joita ihmiset usein vastustavat ja tukahduttavat. Ja poika kuvaa Kristusta, joka tulee sieluumme ja kutsuu meit\u00e4 antautumaan Jumalalle, mutta jonka monet hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t ja ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t pois.” (Expositio Evangelii secundum Lucam, 9.20, PL 15, 1790)<\/p>\n

Kristologinen korostus<\/strong><\/p>\n

Erityisesti nikealaiset is\u00e4t, jotka puolustivat Kristuksen jumaluutta areiolaisia vastaan, korostivat vertauksen kristologista ulottuvuutta. Athanasios Aleksandrialainen kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus osoittaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 Poika on erilainen kuin palvelijat. Palvelijat ovat profeettoja, jotka ovat Jumalan luotuja olentoja, mutta Poika on Jumalan oma Poika, joka jakaa Is\u00e4n jumalallisen luonnon. T\u00e4m\u00e4 erottelu on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 se osoittaa, ett\u00e4 Kristus ei ole luotu olento, kuten areiolaiset v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, vaan h\u00e4n on ikuinen Jumalan Poika, joka on samaa olemusta (homoousios) Is\u00e4n kanssa.” (Orationes contra Arianos, 3.7, PG 26, 332)<\/p>\n

Hilarius Poitierslainen korosti Pojan ja Is\u00e4n suhdetta:<\/p>\n

”Maanomistaja sanoo: ’He kunnioittavat poikaani’, mik\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Poika on arvollinen samaan kunniaan kuin Is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vahvistaa Pojan ja Is\u00e4n olemuksellisen ykseyden: Poika ei ole alempi tai my\u00f6hemmin luotu olento, vaan h\u00e4n on ikuinen Jumalan Poika, joka jakaa Is\u00e4n jumalallisen luonnon ja kunnian. Ja kuten maanomistaja rakastaa poikaansa, niin Is\u00e4 rakastaa Poikaansa ikuisella rakkaudella.” (De Trinitate, 6.33, PL 10, 189)<\/p>\n

Ekklesiologinen korostus<\/strong><\/p>\n

Kyprianus Karthagolainen ja muut, jotka korostivat kirkon ykseytt\u00e4 ja auktoriteettia, n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa vahvan ekklesiologisen ulottuvuuden. Kyprianus kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarha, joka annetaan toisille viljelij\u00f6ille, kuvaa kirkkoa, joka on yksi ja jakamaton. Kuten on vain yksi viinitarha, niin on vain yksi kirkko, jonka ulkopuolella ei ole pelastusta. Ja kuten viinitarhan hoito on uskottu viljelij\u00f6ille, niin kirkon hoito on uskottu piispoille, jotka ovat apostolien seuraajia. Piispat ovat vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 he hoitavat kirkkoa uskollisesti ja tuottavat hedelmi\u00e4 Jumalalle.” (De ecclesiae catholicae unitate, 4, PL 4, 513)<\/p>\n

Augustinus korosti kirkon katolisuutta:<\/p>\n

”Uusi viinitarha, joka on kirkko, ei rajoitu yhteen kansaan tai alueeseen, vaan se levi\u00e4\u00e4 kaikkiin kansoihin ja kaikkialle maailmaan. T\u00e4m\u00e4 on katolinen kirkko, joka on universaali sek\u00e4 maantieteellisesti ett\u00e4 ajallisesti: se ulottuu kaikkialle maailmaan ja jatkuu apostolisessa seuraannossa aina maailman loppuun asti. Ja t\u00e4m\u00e4 kirkko tuottaa hedelmi\u00e4 Jumalalle kaikissa kansoissa ja kulttuureissa.” (Epistolae, 93.7, PL 33, 326)<\/p>\n

Askeettinen korostus<\/strong><\/p>\n

Er\u00e4maaisi\u00e4 ja luostarilaitoksen perustajia kiinnosti erityisesti vertauksen askeettinen ulottuvuus. Johannes Cassianus (n. 360-435) kirjoitti:<\/p>\n

”Viinitarha kuvaa sielua, jonka Jumala on istuttanut ja varustanut. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on hoitaa t\u00e4t\u00e4 viinitarhaa huolellisesti, kitke\u00e4 pois synnin ja intohimojen rikkaruohot ja kasvattaa hyveiden hedelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaatii jatkuvaa valvomista ja kilvoittelua, sill\u00e4 vihollinen pyrkii jatkuvasti tuhoamaan viinitarhan ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n hedelmien kasvun. Mutta jos olemme uskollisia t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, voimme tuottaa hedelmi\u00e4, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t Jumalaa.” (Collationes, 13.13, PL 49, 932)<\/p>\n

Evagrios Pontoslainen (345-399) korosti hengellisen kilvoittelun merkityst\u00e4:<\/p>\n

”Hengellinen kilvoittelu on kuin viinitarhan hoitamista. Se vaatii jatkuvaa valvomista ja ty\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 intohimot ja kiusaukset pyrkiv\u00e4t jatkuvasti tuhoamaan sielun hedelm\u00e4t. Meid\u00e4n tulee kitke\u00e4 pois vihan, kateuden, ahneuden ja himon rikkaruohot ja kasvattaa rakkauden, ilon, rauhan ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden hedelmi\u00e4. Ja kuten viljelij\u00e4t ovat vastuussa maanomistajalle, niin me olemme vastuussa Jumalalle siit\u00e4, miten hoidamme sieluamme.” (Praktikos, 89, PG 40, 1244)<\/p>\n

X Soveltaminen nykyajan kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/span><\/strong><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 tarjoaa rikkaita n\u00e4k\u00f6kulmia henkil\u00f6kohtaiseen hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin se muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki, mit\u00e4 meill\u00e4 on \u2013 el\u00e4m\u00e4mme, lahjamme, resurssimme \u2013 on Jumalan antamaa, ja me olemme vastuussa siit\u00e4, miten k\u00e4yt\u00e4mme niit\u00e4. Kuten viljelij\u00e4t olivat vastuussa viinitarhasta, niin me olemme vastuussa el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme ja kaikesta, mit\u00e4 Jumala on meille antanut.<\/p>\n

Toiseksi vertaus haastaa meit\u00e4 tuottamaan hedelmi\u00e4, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t Jumalaa. N\u00e4m\u00e4 hedelm\u00e4t ovat uskoa, toivoa, rakkautta ja kaikkia hyveit\u00e4, jotka kasvavat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksesta. Jumala odottaa meid\u00e4n tuottavan n\u00e4it\u00e4 hedelmi\u00e4, ja h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 jatkuvasti ”palvelijoitaan” \u2013 Sanansa, Henkens\u00e4, kirkkonsa \u2013 muistuttamaan meit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vastuusta.<\/p>\n

Kolmanneksi vertaus varoittaa meit\u00e4 hylk\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 Jumalan kutsua ja vastustamasta h\u00e4nen tahtoaan. Kuten viljelij\u00e4t hylk\u00e4siv\u00e4t maanomistajan palvelijat ja lopulta h\u00e4nen poikansa, niin mekin voimme hyl\u00e4t\u00e4 Jumalan kutsun ja vastustaa h\u00e4nen tahtoaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa lopulta tuomioon, sill\u00e4 Jumala ei j\u00e4t\u00e4 tottelemattomuutta rankaisematta.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llinen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus tarjoaa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 opetuksia kristilliselle yhteis\u00f6lle. Se muistuttaa kirkkoa sen vastuusta olla uskollinen Jumalan antamalle teht\u00e4v\u00e4lle ja tuottaa hedelmi\u00e4, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4. Kirkko ei ole viinitarhan omistaja, vaan sen hoitaja, ja se on vastuussa Jumalalle siit\u00e4, miten se hoitaa t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vertaus varoittaa my\u00f6s kirkkoa vallanhimosta ja itsekkyydest\u00e4. Kuten viljelij\u00e4t halusivat pit\u00e4\u00e4 viinitarhan itsell\u00e4\u00e4n ja siksi tappoivat pojan, niin kirkkokin voi langeta kiusaukseen pit\u00e4\u00e4 Jumalan valtakunta omanaan ja unohtaa, ett\u00e4 se on olemassa Jumalan kunniaksi ja kaikkien ihmisten pelastukseksi.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi vertaus muistuttaa kirkkoa sen jatkuvasta uudistumisen tarpeesta. Kuten viinitarha annettiin toisille viljelij\u00f6ille, kun ensimm\u00e4iset osoittautuivat uskottomiksi, niin kirkkokin tarvitsee jatkuvaa uudistumista ja puhdistumista, jotta se voisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan viinitarhan hoitajana.<\/p>\n

Yhteiskunnallinen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus tarjoaa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia kristittyjen toimintaan yhteiskunnassa. Se muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki valta ja auktoriteetti on lopulta Jumalalta, ja ne, joilla on valtaa, ovat vastuussa siit\u00e4, miten he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4. Kuten viljelij\u00e4t olivat vastuussa maanomistajalle, niin johtajat ja vallank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat vastuussa Jumalalle siit\u00e4, miten he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaansa.<\/p>\n

Vertaus haastaa my\u00f6s yhteiskunnan vallitsevia rakenteita ja j\u00e4rjestelmi\u00e4. Kuten viljelij\u00e4t ajattelivat voivansa pit\u00e4\u00e4 viinitarhan itsell\u00e4\u00e4n tappamalla pojan, niin monet yhteiskunnalliset j\u00e4rjestelm\u00e4t perustuvat ajatukseen, ett\u00e4 voimme hallita maailmaa ilman Jumalaa. Vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lopulta kaikki on Jumalan, ja h\u00e4n tulee vaatimaan tilin siit\u00e4, miten olemme hoitaneet h\u00e4nen luomakuntaansa.<\/p>\n

Lopuksi, vertaus kutsuu meit\u00e4 oikeudenmukaisuuteen ja vastuullisuuteen kaikissa toimissamme. Kuten viljelij\u00e4t joutuivat tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 maanomistajalle, niin mekin joudumme tekem\u00e4\u00e4n tili\u00e4 Jumalalle siit\u00e4, miten olemme el\u00e4neet ja toimineet t\u00e4ss\u00e4 maailmassa. T\u00e4m\u00e4 vastuu koskee sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaista el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ett\u00e4 yhteiskunnallista toimintaamme.<\/p>\n

XI Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/span><\/strong><\/p>\n

Kirkkoisien tulkinnat vertauksesta jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 osoittavat, kuinka monipuolisesti ja syv\u00e4llisesti he ymm\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n Jeesuksen opetuksen. Heid\u00e4n selityksens\u00e4 ulottuvat historiallisista tulkinnoista kristologisiin, ekklesiologisiin, moraalisiin, apologeettisiin, typologisiin, eskatologisiin ja patristisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulkinnat muodostavat rikkaan teologisen perinn\u00f6n, joka on muovannut kristillist\u00e4 ajattelua ja hartausel\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4pi vuosisatojen.<\/p>\n

Kirkkoisien opetuksissa vertaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy monitasoisena kuvauksena, joka k\u00e4sittelee useita keskeisi\u00e4 kristillisi\u00e4 teemoja: Jumalan liittoa kansansa kanssa, Kristuksen jumaluutta ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4, kirkon roolia uutena Jumalan kansana, kristityn vastuuta tuottaa hedelmi\u00e4, kristinuskon suhdetta juutalaisuuteen ja pakanuuteen, Vanhan testamentin profetioiden t\u00e4yttymyst\u00e4 Kristuksessa, tulevaa tuomiota ja valtakunnan lopullista voittoa.<\/p>\n

Vertauksen keskeinen opetus on, ett\u00e4 Jumala on antanut meille kallisarvoisen lahjan \u2013 h\u00e4nen valtakuntansa \u2013 ja h\u00e4n odottaa meid\u00e4n tuottavan hedelmi\u00e4, jotka miellytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4. Jos hylk\u00e4\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n vastuun ja vastustamme Jumalan tahtoa, joudumme kohtaamaan tuomion. Mutta jos olemme uskollisia ja tuotamme hedelmi\u00e4, saamme osallistua Jumalan valtakunnan lopulliseen voittoon ja t\u00e4yttymykseen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 tulkinnat eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, tarjoten kokonaisvaltaisen n\u00e4kemyksen vertauksen merkityksest\u00e4. Kirkkoisien perint\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4, kuten muutkin Jeesuksen vertaukset, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ehtym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 viisauden l\u00e4hteit\u00e4, jotka puhuttelevat kristittyj\u00e4 kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa.<\/p>\n

Lopuksi, t\u00e4m\u00e4 vertaus kutsuu meit\u00e4 sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen ett\u00e4 yhteis\u00f6lliseen itsetutkisteluun: Olemmeko me uskollisia viinitarhan hoitajia, jotka tuottavat hedelmi\u00e4 Jumalalle? Vai olemmeko me jumalattomia viljelij\u00f6it\u00e4, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t Jumalan kutsun ja vastustavat h\u00e4nen tahtoaan? T\u00e4m\u00e4 kysymys on yht\u00e4 ajankohtainen t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuin se oli Jeesuksen aikana, ja se kutsuu meit\u00e4 jatkuvaan parannukseen ja uudistumiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 (Matt. 21:33-46; Mark. 12:1-12; Luuk.20:9-19)   I Johdanto Vertaus jumalattomista viininviljelij\u00f6ist\u00e4 (Matt. 21:33-46;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3019","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3019","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3019"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3020,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3019\/revisions\/3020"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}