{"id":3015,"date":"2025-09-15T08:44:24","date_gmt":"2025-09-15T05:44:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3015"},"modified":"2025-09-15T08:44:24","modified_gmt":"2025-09-15T05:44:24","slug":"kirkkoisien-selitys-ja-opetus-vertauksesta-peltoon-katketysta-aarteesta-matt-1344","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/09\/15\/kirkkoisien-selitys-ja-opetus-vertauksesta-peltoon-katketysta-aarteesta-matt-1344\/","title":{"rendered":"Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta (Matt. 13:44)"},"content":{"rendered":"

Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta<\/span><\/strong><\/p>\n

(Matt. 13:44)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

I Johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n

Vertaus peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta on yksi Jeesuksen lyhyist\u00e4 mutta voimakkaista vertauksista, joka l\u00f6ytyy Matteuksen evankeliumista (Matt. 13:44): ”Taivasten valtakunta on kuin peltoon k\u00e4tketty aarre. Kun mies l\u00f6ysi sen, h\u00e4n peitti sen uudelleen maahan, ja sitten h\u00e4n iloissaan myi kaiken, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli, ja osti sen pellon.”<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vertaus on osa Jeesuksen vertausten sarjaa Matteuksen evankeliumin 13. luvussa, joissa h\u00e4n kuvaa taivasten valtakunnan luonnetta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Vertaus on tiivis ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain muutaman yksityiskohdan, mutta sen merkitys on syv\u00e4llinen ja moniulotteinen. Se kertoo l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4, ilosta, arvostamisesta ja uhrauksesta \u2013 kaikki keskeisi\u00e4 teemoja kristillisess\u00e4 uskossa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4t, varhaisen kirkon opettajat ja teologit, tutkivat t\u00e4t\u00e4 vertausta huolellisesti ja l\u00f6ysiv\u00e4t siit\u00e4 rikkaita hengellisi\u00e4 opetuksia. Heid\u00e4n tulkintansa ja selityksens\u00e4 ovat muovanneet kristillist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vertauksesta vuosisatojen ajan ja tarjoavat edelleen arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulmia nykyajan kristityille.<\/p>\n

Seuraavassa tarkastelemme, miten kirkkois\u00e4t tulkitsivat ja opettivat vertausta peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta, ja miten heid\u00e4n ymm\u00e4rryksens\u00e4 voi rikastuttaa omaa hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja uskoamme.<\/p>\n

II Historiallinen konteksti ja tausta<\/span><\/strong><\/p>\n

Aarteiden k\u00e4tkeminen antiikin aikana<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t olivat tietoisia siit\u00e4 historiallisesta kontekstista, jossa Jeesus kertoi vertauksen. Hieronymus (n. 347-420) selitti:<\/p>\n

”Palestiinassa oli tavallista, ett\u00e4 ihmiset k\u00e4tkiv\u00e4t arvoesineit\u00e4\u00e4n maahan sodanuhan tai ry\u00f6stelyn pelossa. Kun vihollisarmeijat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t, ei ollut aikaa kuljettaa arvoesineit\u00e4 turvaan, joten ne piilotettiin maahan toivoen, ett\u00e4 omistaja voisi my\u00f6hemmin palata hakemaan ne. Usein k\u00e4vi kuitenkin niin, ett\u00e4 omistaja kuoli tai ei voinut palata, ja aarre j\u00e4i maahan odottamaan l\u00f6yt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00e4llaisia aarteita l\u00f6ydettiin sattumalta maata muokattaessa tai rakennettaessa.” (Commentarii in Matthaeum, 13.44, PL 26, 95)<\/p>\n

Johannes Krysostomos (n. 347-407) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Aarteiden k\u00e4tkeminen maahan oli yleist\u00e4 ep\u00e4vakaissa oloissa, joissa ei ollut turvallisia pankkeja tai s\u00e4ilytyspaikkoja. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 oli niin yleinen, ett\u00e4 roomalaisessa laissa oli erityisi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 koskien l\u00f6ydettyj\u00e4 aarteita. Yleens\u00e4 l\u00f6ydetty aarre kuului maan omistajalle, ei l\u00f6yt\u00e4j\u00e4lle, mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, miksi vertauksen mies osti pellon: saadakseen laillisen omistusoikeuden aarteeseen.” (Homiliae in Matthaeum, 47.1, PG 58, 483)<\/p>\n

Juutalainen k\u00e4sitys Jumalan valtakunnasta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t my\u00f6s juutalaisen taustan Jumalan valtakunnan k\u00e4sitteelle. Origenes (n. 185-254) selitti<\/p>\n

”Juutalaisessa ajattelussa Jumalan valtakunta oli sek\u00e4 nykyinen ett\u00e4 tuleva todellisuus. Toisaalta Jumala hallitsi jo nyt kansaansa lain ja profeettojen kautta, toisaalta odotettiin messiaanista aikaa, jolloin Jumalan valtakunta toteutuisi t\u00e4ydellisesti maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Jeesus toi uuden n\u00e4k\u00f6kulman: Jumalan valtakunta on jo tullut h\u00e4nen persoonassaan ja toiminnassaan, mutta se toteutuu t\u00e4ydellisesti vasta aikojen lopussa. T\u00e4m\u00e4 vertaus kuvaa Jumalan valtakunnan arvoa ja sit\u00e4, miten ihmisen tulisi reagoida sen l\u00f6yt\u00e4miseen.” (Commentarii in Matthaeum, 10.5, PG 13, 858)<\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen (n. 315-386) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Juutalaiset odottivat Jumalan valtakuntaa poliittisena ja kansallisena todellisuutena, joka vapauttaisi heid\u00e4t Rooman vallasta. Jeesus kuitenkin opetti, ett\u00e4 Jumalan valtakunta on ensisijaisesti hengellinen todellisuus, joka alkaa ihmisen syd\u00e4mess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vertaus osoittaa, ett\u00e4 Jumalan valtakunta on k\u00e4tketty, henkil\u00f6kohtainen l\u00f6yt\u00f6, joka vaatii henkil\u00f6kohtaista sitoutumista ja uhrausta.” (Catecheses, 15.25, PG 33, 904)<\/p>\n

III Teologinen tulkinta: Jumalan valtakunnan arvo ja l\u00f6yt\u00e4minen<\/span><\/strong><\/p>\n

Jumalan valtakunnan \u00e4\u00e4ret\u00f6n arvo<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat vertauksen opetusta Jumalan valtakunnan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4st\u00e4 arvosta. Gregorios Nyssalainen (n. 335-395) kirjoitti:<\/p>\n

”Mik\u00e4\u00e4n maallinen rikkaus ei voi verrata Jumalan valtakunnan arvoon. Kaikki maailman kulta ja hopea, kaikki jalokivet ja kuninkaalliset aarteet ovat kuin tomua verrattuna taivasten valtakunnan aarteeseen. T\u00e4m\u00e4 aarre on Kristus itse ja kaikki h\u00e4ness\u00e4 olevat hengelliset rikkaudet: viisaus, vanhurskaus, pyhitys ja lunastus. Kuten Paavali sanoo: ’H\u00e4nen tuntemisensa rinnalla kaikki on roskaa’ (Fil. 3:8).” (De beatitudinibus, 4, PG 44, 1240)<\/p>\n

Augustinus (354-430) selitti:<\/p>\n

”Aarre kuvaa Jumalan valtakunnan \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 arvoa. Se on niin arvokas, ett\u00e4 sen rinnalla kaikki muu menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4. Se on ikuinen el\u00e4m\u00e4, rauha Jumalan kanssa, ilo Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, vapaus synnist\u00e4 ja kuolemasta. T\u00e4m\u00e4 aarre on niin arvokas, ett\u00e4 se ansaitsee kaiken, mit\u00e4 meill\u00e4 on. Kuten Jeesus sanoi: ’Mit\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, jos h\u00e4n voittaa omakseen koko maailman, mutta menett\u00e4\u00e4 sielunsa?’ (Matt. 16:26).” (De civitate Dei, 20.7, PL 41, 667)<\/p>\n

Jumalan valtakunnan l\u00f6yt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t pohtivat my\u00f6s, mit\u00e4 tarkoittaa Jumalan valtakunnan l\u00f6yt\u00e4minen. Hilarius Poitierslainen (n. 310-367) kirjoitti:<\/p>\n

”Jumalan valtakunnan l\u00f6yt\u00e4minen voi tapahtua eri tavoin. Jotkut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sen etsim\u00e4ll\u00e4, kuten filosofit, jotka etsiv\u00e4t totuutta ja viisautta. Toiset l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sen sattumalta, kuten vertauksen mies, joka ei etsinyt aarretta, vaan t\u00f6rm\u00e4si siihen. T\u00e4m\u00e4 kuvaa Jumalan armon yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja odottamatonta luonnetta: Jumala voi ilmoittaa itsens\u00e4 my\u00f6s niille, jotka eiv\u00e4t aktiivisesti etsi h\u00e4nt\u00e4.” (Commentarius in Matthaeum, 13.7, PL 9, 993)<\/p>\n

Johannes Krysostomos lis\u00e4si:<\/p>\n

”Jumalan valtakunnan l\u00f6yt\u00e4minen on sek\u00e4 Jumalan ty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 ihmisen vastuuta. Jumala k\u00e4tkee aarteen \u2013 ei est\u00e4\u00e4kseen sen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4, vaan jotta sen l\u00f6yt\u00e4minen olisi arvokkaampaa. H\u00e4n johdattaa ihmisen aarteen luo, mutta ihmisen on teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s myyd\u00e4 kaikki ja ostaa pelto. T\u00e4m\u00e4 kuvaa Jumalan armon ja ihmisen vapaan tahdon yhteisty\u00f6t\u00e4 pelastuksessa.” (Homiliae in Matthaeum, 47.2, PG 58, 484)<\/p>\n

Jumalan valtakunnan k\u00e4tkeminen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t pohtivat my\u00f6s, miksi Jumalan valtakunta on k\u00e4tketty. Origenes selitti:<\/p>\n

”Jumalan valtakunta on k\u00e4tketty monista syist\u00e4. Ensinn\u00e4kin, se on k\u00e4tketty, jotta vain ne, jotka etsiv\u00e4t sit\u00e4 koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n, l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t sen. Toiseksi, se on k\u00e4tketty, jotta sen l\u00f6yt\u00e4minen olisi henkil\u00f6kohtainen kokemus, ei vain ulkoista tietoa. Kolmanneksi, se on k\u00e4tketty, jotta sen arvo s\u00e4ilyisi: jos kaikki n\u00e4kisiv\u00e4t sen heti, monet eiv\u00e4t arvostaisi sit\u00e4. Nelj\u00e4nneksi, se on k\u00e4tketty, jotta sen l\u00f6yt\u00e4minen toisi iloa ja riemua, kuten vertauksen miehelle.” (Commentarii in Matthaeum, 10.6, PG 13, 859)<\/p>\n

Basileios Suuri (n. 330-379) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Jumalan valtakunta on k\u00e4tketty, mutta ei mahdoton l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Se on k\u00e4tketty ylpeilt\u00e4 ja itseriittoisilta, mutta ilmoitettu n\u00f6yrille ja hengess\u00e4 k\u00f6yhille. Kuten Jeesus sanoi: ’Min\u00e4 ylist\u00e4n sinua, Is\u00e4, taivaan ja maan Herra, siit\u00e4 ett\u00e4 olet salannut n\u00e4m\u00e4 viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut ne lapsenmielisille’ (Matt. 11:25). Jumalan valtakunta on k\u00e4tketty maailman viisaudelta, mutta ilmoitettu uskon kautta.” (Homilia in Psalmum 32, 6, PG 29, 332)<\/p>\n

IV\u00a0 Moraalinen tulkinta: kristityn el\u00e4m\u00e4 ja sitoutuminen<\/span><\/strong><\/p>\n

Kaiken myyminen ja uhraaminen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat vertauksen moraalista opetusta kaiken myymisest\u00e4 ja uhraamisesta. Johannes Krysostomos kirjoitti:<\/p>\n

”Vertauksen mies myi kaiken, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli. T\u00e4m\u00e4 opettaa meille, ett\u00e4 Jumalan valtakunta vaatii t\u00e4ydellist\u00e4 sitoutumista ja uhrausta. Meid\u00e4n tulee olla valmiita luopumaan kaikesta, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 seuraamasta Kristusta: omaisuudesta, maineesta, vanhasta el\u00e4m\u00e4ntavasta, jopa perheest\u00e4, jos se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Kuten Jeesus sanoi: ’Joka rakastaa is\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai \u00e4iti\u00e4ns\u00e4 enemm\u00e4n kuin minua, ei kelpaa minulle’ (Matt. 10:37).” (Homiliae in Matthaeum, 47.3, PG 58, 485)<\/p>\n

Ambrosius Milanolainen (n. 340-397) selitti:<\/p>\n

”Kaiken myyminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita kirjaimellista k\u00f6yhyytt\u00e4, vaikka jotkut ovat kutsuttu siihenkin. Se tarkoittaa ennen kaikkea syd\u00e4men asenteen muutosta: emme en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 mit\u00e4\u00e4n maallista Kristusta arvokkaampana. Voimme omistaa asioita, mutta ne eiv\u00e4t omista meit\u00e4. Voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailman hyvyytt\u00e4, mutta emme kiinny siihen. Kuten Paavali sanoo: ’Ne, jotka ostavat, el\u00e4k\u00f6\u00f6t niin kuin eiv\u00e4t omistaisi mit\u00e4\u00e4n’ (1. Kor. 7:30).” (De officiis ministrorum, 1.9.30, PL 16, 33)<\/p>\n

Ilo ja riemu l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen opetusta ilosta ja riemusta. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Vertauksen mies l\u00f6ysi aarteen ja ’iloissaan’ myi kaiken. T\u00e4m\u00e4 opettaa meille, ett\u00e4 kristillinen el\u00e4m\u00e4 ei ole synkk\u00e4\u00e4 velvollisuuden t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, vaan iloista vastaamista Jumalan rakkauteen. Jumalan valtakunnan l\u00f6yt\u00e4minen tuo syv\u00e4\u00e4 iloa ja riemua, joka tekee kaikista uhrauksista helppoja ja mieluisia. Kuten Paavali sanoo: ’Iloitkaa aina Herrassa! Sanon viel\u00e4 kerran: iloitkaa!’ (Fil. 4:4).” (Confessiones, 8.12.30, PL 32, 762)<\/p>\n

Gregorios Suuri (n. 540-604) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Ilo on kristillisen el\u00e4m\u00e4n olennainen osa. Se ei ole pinnallista iloa, joka riippuu olosuhteista, vaan syv\u00e4\u00e4 iloa, joka perustuu Jumalan tuntemiseen ja h\u00e4nen rakkauteensa. T\u00e4m\u00e4 ilo antaa meille voimaa kest\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyksi\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisi\u00e4. Kuten Nehemia sanoo: ’Herran ilo on teid\u00e4n v\u00e4kevyytenne’ (Neh. 8:10). Vertauksen mies iloitsi, vaikka h\u00e4n joutui luopumaan kaikesta, koska h\u00e4n tiesi, ett\u00e4 aarre oli kaiken arvoinen.” (Homiliae in Ezechielem, 2.5.18, PL 76, 996)<\/p>\n

Sitoutuminen ja kest\u00e4vyys<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen opetusta sitoutumisesta ja kest\u00e4vyydest\u00e4. Basileios Suuri kirjoitti:<\/p>\n

”Vertauksen mies ei vain l\u00f6yt\u00e4nyt aarretta, vaan h\u00e4n my\u00f6s toimi l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 perusteella. H\u00e4n myi kaiken ja osti pellon. T\u00e4m\u00e4 opettaa meille, ett\u00e4 kristillinen usko ei ole vain tietoa tai tunnetta, vaan se on toimintaa ja sitoutumista. Meid\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4 uskomme todeksi jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, ei vain sunnuntaisin tai kriisitilanteissa.” (Regulae fusius tractatae, 8, PG 31, 941)<\/p>\n

Johannes Cassianus (n. 360-435) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kristillinen el\u00e4m\u00e4 vaatii kest\u00e4vyytt\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4. Vertauksen mies ei vain ihaillut aarretta ja jatkanut matkaansa, vaan h\u00e4n sitoutui siihen koko el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Samoin meid\u00e4n tulee sitoutua Kristukseen koko el\u00e4m\u00e4ll\u00e4mme, ei vain hetkellisesti tai pinnallisesti. Kuten Jeesus sanoi: ’Joka kest\u00e4\u00e4 loppuun asti, pelastuu’ (Matt. 10:22).” (Collationes, 3.10, PL 49, 575)<\/p>\n

V Ekklesiologinen tulkinta: kirkko ja pelastus<\/span><\/strong><\/p>\n

Kirkko aarteen s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s ekklesiologisen ulottuvuuden, jossa kirkko on aarteen s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4. Kyprianus Karthagolainen (n. 200-258) kirjoitti:<\/p>\n

”Pelto, johon aarre on k\u00e4tketty, kuvaa kirkkoa. Kirkko on se paikka, jossa Jumalan valtakunnan aarteet \u2013 Jumalan sana, sakramentit, apostolinen opetus \u2013 ovat s\u00e4il\u00f6ss\u00e4. Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta, sill\u00e4 vain kirkossa on se aarre, joka johtaa ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuten Jeesus sanoi Pietarille: ’Min\u00e4 annan sinulle taivasten valtakunnan avaimet’ (Matt. 16:19).” (De unitate ecclesiae, 6, PL 4, 503)<\/p>\n

Augustinus kehitti t\u00e4t\u00e4 ajatusta:<\/p>\n

”Kirkko on pelto, jossa Jumalan valtakunnan aarre on k\u00e4tketty. T\u00e4m\u00e4 aarre on Kristus itse ja kaikki h\u00e4nen hengellinen rikkautensa. Kirkko ei ole vain ulkoinen instituutio, vaan se on Kristuksen mystinen ruumis, jossa Jumalan valtakunnan todellisuus on jo l\u00e4sn\u00e4, vaikkakin viel\u00e4 k\u00e4tkettyn\u00e4. Kirkon sakramentit, erityisesti kaste ja eukaristia, ovat v\u00e4lineit\u00e4, joiden kautta me p\u00e4\u00e4semme osallisiksi t\u00e4st\u00e4 aarteesta.” (De baptismo, 5.28.39, PL 43, 197)<\/p>\n

Pelastuksen henkil\u00f6kohtaisuus ja yhteis\u00f6llisyys<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t pohtivat my\u00f6s pelastuksen henkil\u00f6kohtaista ja yhteis\u00f6llist\u00e4 ulottuvuutta. Johannes Krysostomos kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille, ett\u00e4 pelastus on sek\u00e4 henkil\u00f6kohtainen ett\u00e4 yhteis\u00f6llinen kokemus. Se on henkil\u00f6kohtainen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 jokaisen on itse l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 aarre ja teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s myyd\u00e4 kaikki ja ostaa pelto. Kukaan ei voi tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 toisen puolesta. Mutta se on my\u00f6s yhteis\u00f6llinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 aarre on k\u00e4tketty peltoon \u2013 kirkkoon \u2013 ja me l\u00f6yd\u00e4mme sen kirkon yhteydess\u00e4, emme eristyksiss\u00e4.” (Homiliae in epistulam ad Romanos, 21.3, PG 60, 607)<\/p>\n

Gregorios Suuri lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kirkko on yhteis\u00f6, jossa me yhdess\u00e4 etsimme ja l\u00f6yd\u00e4mme Jumalan valtakunnan aarteen. Me tarvitsemme toisiamme t\u00e4ll\u00e4 matkalla: toisten uskovat todistus, opetus ja esimerkki auttavat meit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n aarteen ja pysym\u00e4\u00e4n uskollisina sille. Kuten Paavali sanoo: ’Me olemme toinen toistemme j\u00e4seni\u00e4’ (Room. 12:5).” (Homiliae in Evangelia, 30.8, PL 76, 1224)<\/p>\n

Sakramentit ja armonv\u00e4lineet<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s sakramenttien ja armonv\u00e4lineiden merkityst\u00e4. Ambrosius Milanolainen kirjoitti:<\/p>\n

”Sakramentit ovat kuin avaimia, jotka avaavat aarrearkun. Kasteessa me l\u00f6yd\u00e4mme aarteen ensimm\u00e4isen kerran, kun meid\u00e4t liitet\u00e4\u00e4n Kristukseen ja h\u00e4nen kirkkoonsa. Eukaristiassa me nautimme aarretta yh\u00e4 uudelleen, kun me vastaanotamme Kristuksen ruumiin ja veren. Rippi on kuin uusi avain, joka avaa aarrearkun uudelleen, kun me olemme kadottaneet sen synnin takia.” (De sacramentis, 3.1.1, PL 16, 451)<\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen lis\u00e4si:<\/p>\n

”Jumalan sana on kuin kartta, joka johtaa meid\u00e4t aarteen luo. Kun me luemme ja kuuntelemme Raamattua, me saamme tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 aarre on ja miten se l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n. Rukous on kuin lapio, jolla me kaivamme aarteen esiin. Ilman rukousta me emme voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 syvemm\u00e4lle Jumalan tuntemisessa. Ja Pyh\u00e4 Henki on kuin valo, joka paljastaa aarteen kauneuden ja arvon.” (Catecheses mystagogicae, 5.5, PG 33, 1113)<\/p>\n

VI Askeettinen tulkinta: hengellinen kilvoitus ja itsens\u00e4 kielt\u00e4minen<\/strong><\/span><\/p>\n

Maailmasta luopuminen ja askeesi<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t, erityisesti ne, jotka eliv\u00e4t askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4, korostivat vertauksen opetusta maailmasta luopumisesta ja askeesista. Johannes Cassianus kirjoitti:<\/p>\n

”Vertauksen mies myi kaiken, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli. T\u00e4m\u00e4 kuvaa munkin kutsumusta luopua kaikesta maallisesta omaisuudesta ja el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4, puhtaudessa ja kuuliaisuudessa. T\u00e4m\u00e4 luopuminen ei ole itsetarkoitus, vaan se on keino vapauttaa syd\u00e4n kiintymyksest\u00e4 maallisiin asioihin, jotta se voisi t\u00e4ytty\u00e4 Jumalan rakkaudella. Kuten Jeesus sanoi rikkaalle nuorukaiselle: ’Jos tahdot olla t\u00e4ydellinen, niin mene ja myy kaikki, mit\u00e4 sinulla on, ja anna rahat k\u00f6yhille. Silloin sinulla on aarre taivaassa. Tule sitten ja seuraa minua’ (Matt. 19:21).” (Collationes, 3.6, PL 49, 570)<\/p>\n

Basileios Suuri, joka perusti ensimm\u00e4isi\u00e4 luostariyhteis\u00f6j\u00e4 id\u00e4n kirkossa, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Luostariel\u00e4m\u00e4 on konkreettinen tapa el\u00e4\u00e4 todeksi vertauksen opetusta. Munkki tai nunna luopuu omaisuudesta, avioliitosta ja omasta tahdosta l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen Jumalan valtakunnan aarteen. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 vain munkit ja nunnat voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aarteen, mutta he todistavat el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n sen aarteen arvosta, jonka he ovat l\u00f6yt\u00e4neet. He ovat kuin vertauksen mies, joka iloissaan myi kaiken, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli.” (Regulae fusius tractatae, 8, PG 31, 941)<\/p>\n

Hengellinen taistelu ja kiusaukset<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s hengellist\u00e4 taistelua ja kiusauksia. Evagrios Pontoslainen (345-399), joka kehitti systemaattisen opetuksen hengellisest\u00e4 taistelusta, kirjoitti:<\/p>\n

”Kun olemme l\u00f6yt\u00e4neet aarteen, meid\u00e4n on taisteltava s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4ksemme sen. Demonit yritt\u00e4v\u00e4t varastaa aarteen meilt\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 meiss\u00e4 himokkuutta, vihaa, ylpeytt\u00e4 ja muita syntisi\u00e4 intohimoja. Meid\u00e4n on valvottava ja rukoiltava, jotta emme menett\u00e4isi aarretta. Kuten Jeesus sanoi: ’Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen’ (Matt. 26:41).” (Praktikos, 48, PG 40, 1233)<\/p>\n

Johannes Klimakos (n. 579-649), joka kirjoitti klassisen teoksen hengellisest\u00e4 kilvoituksesta, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Hengellinen el\u00e4m\u00e4 on kuin tikapuut, joita pitkin me nousemme kohti Jumalaa. Jokainen askelma on hyve, joka meid\u00e4n on saavutettava: n\u00f6yryys, kuuliaisuus, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys, rukous, rakkaus. Mutta jokaisella askelmalla on my\u00f6s kiusauksia ja esteit\u00e4, jotka meid\u00e4n on voitettava. Vertauksen mies ei vain l\u00f6yt\u00e4nyt aarretta, vaan h\u00e4n my\u00f6s voitti kaikki esteet sen hankkimiseksi: h\u00e4n myi kaiken, mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli, ja osti pellon.” (Scala Paradisi, 30, PG 88, 1156)<\/p>\n

Rukous ja mietiskely<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s rukouksen ja mietiskelyn merkityst\u00e4. Johannes Cassianus kirjoitti:<\/p>\n

”Rukous on kuin lapio, jolla me kaivamme aarteen esiin. Ilman rukousta me emme voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan valtakunnan aarretta, joka on k\u00e4tketty syd\u00e4meemme. Erityisesti jatkuva rukous \u2013 Jeesuksen nimen toistaminen tai psalmien lausuminen \u2013 auttaa meit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mielemme keskittyneen\u00e4 Jumalaan ja est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 unohtamasta aarteen arvoa.” (Collationes, 9.18, PL 49, 788)<\/p>\n

Evagrios Pontoslainen lis\u00e4si:<\/p>\n

”Mietiskely on kuin aarteen tutkimista ja ihailemista. Kun me mietiskelemme Jumalan sanaa ja h\u00e4nen tekojaan, me n\u00e4emme yh\u00e4 selvemmin Jumalan valtakunnan aarteen kauneuden ja arvon. T\u00e4m\u00e4 mietiskely syvent\u00e4\u00e4 rakkauttamme Jumalaan ja vahvistaa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4mme myyd\u00e4 kaikki ja ostaa pelto.” (De oratione, 71, PG 79, 1181)<\/p>\n

VII Patristinen tulkinta: kirkkoisien erityisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/strong><\/span><\/p>\n

Kristologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Monet kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa kristologisen ulottuvuuden, jossa aarre on Kristus itse. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Aarre on Kristus itse, jossa ’kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat k\u00e4tkettyin\u00e4’ (Kol. 2:3). H\u00e4n on k\u00e4tketty lihaan tulemisen mysteeriss\u00e4: Jumalan Poika tuli ihmiseksi, mutta h\u00e4nen jumaluutensa oli k\u00e4tketty inhimilliseen luontoon. Vain ne, joilla on uskon silm\u00e4t, voivat n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aarteen. Kuten Paavali sanoo: ’Lihallinen ihminen ei ota vastaan sit\u00e4, mik\u00e4 on Jumalan Hengen, sill\u00e4 se on h\u00e4nelle hullutus’ (1. Kor. 2:14).” (Commentarii in Matthaeum, 10.5, PG 13, 858)<\/p>\n

Hilarius Poitierslainen, joka puolusti Kristuksen jumaluutta areiolaisia vastaan, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kristus on aarre, joka on k\u00e4tketty ihmisluontoon. H\u00e4nen jumaluutensa on k\u00e4tketty h\u00e4nen ihmisyyteens\u00e4, mutta ne, joilla on usko, voivat n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4nen jumalallisen kirkkautensa. Kuten Johannes sanoo: ’Me katselimme h\u00e4nen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Is\u00e4 ainoalle Pojalle antaa’ (Joh.1:14). T\u00e4m\u00e4n aarteen l\u00f6yt\u00e4minen on pelastuksen perusta: kun me tunnustamme Jeesuksen Jumalan Pojaksi, me l\u00f6yd\u00e4mme aarteen, joka johtaa ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.” (De Trinitate, 9.4, PL 10, 283)<\/p>\n

Pneumatologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Jotkut kirkkois\u00e4t korostivat Pyh\u00e4n Hengen roolia aarteen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Basileios Suuri, joka puolusti Pyh\u00e4n Hengen jumaluutta, kirjoitti:<\/p>\n

”Pyh\u00e4 Henki on se, joka paljastaa aarteen meille. Ilman Hengen valaisevaa ty\u00f6t\u00e4 me emme voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalan valtakunnan aarretta, joka on k\u00e4tketty. Kuten Paavali sanoo: ’Meille Jumala on sen ilmoittanut Henkens\u00e4 kautta, sill\u00e4 Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin’ (1. Kor. 2:10). Pyh\u00e4 Henki on kuin valo, joka paljastaa aarteen kauneuden ja arvon.” (De Spiritu Sancto, 9.22, PG 32, 108)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen (n. 376-444) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Pyh\u00e4 Henki asuu uskovissa ja tekee heist\u00e4 Jumalan valtakunnan aarteen kantajia. Kuten Paavali sanoo: ’T\u00e4m\u00e4 aarre on meill\u00e4 saviastioissa’ (2. Kor. 4:7). Henki muuttaa meit\u00e4 Kristuksen kaltaisiksi ja tekee meist\u00e4 osallisia jumalallisesta luonnosta. T\u00e4m\u00e4 on aarteen suurin arvo: me emme vain omista aarretta, vaan me tulemme itse aarteeksi \u2013 Jumalan omaisuuskansaksi, jossa h\u00e4nen Henkens\u00e4 asuu.” (Commentarii in Johannem, 14.20, PG 74, 280)<\/p>\n

Soteriologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen soteriologista ulottuvuutta \u2013 sen opetusta pelastuksesta. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Aarre kuvaa pelastusta Kristuksessa. T\u00e4m\u00e4 pelastus on Jumalan vapaa lahja, jota me emme ansaitse, vaan jonka me l\u00f6yd\u00e4mme Jumalan armosta. Mutta vaikka pelastus on lahja, se vaatii meilt\u00e4 vastausta: meid\u00e4n on ’myyt\u00e4v\u00e4 kaikki’ \u2013 luovuttava kaikesta, mik\u00e4 est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 seuraamasta Kristusta. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 me ansaitsemme pelastuksen teoillamme, vaan ett\u00e4 todellinen usko ilmenee tekoina.” (De gratia et libero arbitrio, 7.16, PL 44, 891)<\/p>\n

Prosper Akvitanialainen (n. 390-455), joka puolusti Augustinuksen armoteologiaa, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Pelastus on kokonaan Jumalan armoa, alusta loppuun. Jumala k\u00e4tkee aarteen, Jumala johdattaa ihmisen sen luo, Jumala antaa ihmiselle halun ja voiman myyd\u00e4 kaikki ja ostaa pelto. Kuten Paavali sanoo: ’Jumala saa teiss\u00e4 aikaan sek\u00e4 tahtomisen ett\u00e4 tekemisen, niin ett\u00e4 h\u00e4nen hyv\u00e4 tahtonsa toteutuu’ (Fil. 2:13). Mutta t\u00e4m\u00e4 armo ei pakota ihmist\u00e4, vaan toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nen vapaan tahtonsa kanssa.” (De vocatione omnium gentium, 2.26, PL 51, 707)<\/p>\n

Eskatologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s eskatologisen ulottuvuuden \u2013 opetuksen viimeisist\u00e4 asioista. Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202) kirjoitti:<\/p>\n

”Aarre kuvaa ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka odottaa uskovia aikojen lopussa. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on niin arvokas, ett\u00e4 sen rinnalla kaikki maallinen menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4. Kuten Paavali sanoo: ’Min\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelen, etteiv\u00e4t nykyisen ajan k\u00e4rsimykset ole mit\u00e4\u00e4n sen kirkkauden rinnalla, joka viel\u00e4 on ilmestyv\u00e4 ja tuleva osaksemme’ (Room. 8:18). Vertauksen mies n\u00e4ki aarteen arvon ja oli valmis luopumaan kaikesta sen t\u00e4hden.” (Adversus haereses, 4.37.7, PG 7, 1104)<\/p>\n

Gregorios Suuri lis\u00e4si:<\/p>\n

”Taivasten valtakunta on sek\u00e4 nykyinen ett\u00e4 tuleva todellisuus. Se on jo nyt meid\u00e4n keskuudessamme, mutta se toteutuu t\u00e4ydellisesti vasta aikojen lopussa. Vertauksen mies l\u00f6ysi aarteen jo nyt, mutta h\u00e4n saa nauttia sen t\u00e4yteydest\u00e4 vasta tulevassa maailmassa. T\u00e4m\u00e4 opettaa meille, ett\u00e4 kristillinen el\u00e4m\u00e4 on j\u00e4nnitett\u00e4 ’jo nyt’ ja ’ei viel\u00e4’ v\u00e4lill\u00e4: me olemme jo l\u00f6yt\u00e4neet aarteen, mutta me odotamme sen t\u00e4ytt\u00e4 ilmestymist\u00e4.” (Homiliae in Evangelia, 11.2, PL 76, 1115)<\/p>\n

VIII\u00a0 Soveltaminen nykyajan kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/span><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta tarjoaa rikkaita n\u00e4k\u00f6kulmia henkil\u00f6kohtaiseen hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin se kutsuu meit\u00e4 pohtimaan, olemmeko me todella l\u00f6yt\u00e4neet Jumalan valtakunnan aarteen. Onko Kristus ja h\u00e4nen valtakuntansa meille niin arvokas, ett\u00e4 olemme valmiita luopumaan kaikesta sen t\u00e4hden? Vai onko meid\u00e4n uskomme vain pinnallinen lis\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, josta olemme valmiita luopumaan, kun se k\u00e4y ep\u00e4mukavaksi?<\/p>\n

Toiseksi vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kristillinen el\u00e4m\u00e4 on iloista, ei synkk\u00e4\u00e4 velvollisuuden t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Vertauksen mies myi kaiken ”iloissaan”. Jos meid\u00e4n kristillinen el\u00e4m\u00e4mme on iloton ja raskas, ehk\u00e4 emme ole todella l\u00f6yt\u00e4neet aarretta tai emme ole ymm\u00e4rt\u00e4neet sen arvoa.<\/p>\n

Kolmanneksi vertaus opettaa meille, ett\u00e4 Jumalan valtakunnan l\u00f6yt\u00e4minen vaatii toimintaa, ei vain passiivista ihailua. Vertauksen mies ei vain ihaillut aarretta, vaan h\u00e4n toimi: h\u00e4n peitti sen, meni ja myi kaiken ja osti pellon. Samoin meid\u00e4n tulee toimia uskomme mukaan, ei vain puhua siit\u00e4.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llinen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus tarjoaa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 opetuksia kristilliselle yhteis\u00f6lle. Se muistuttaa kirkkoa sen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 olla paikka, jossa ihmiset voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan valtakunnan aarteen. Kirkon tulee julistaa evankeliumia selke\u00e4sti ja rohkeasti, jotta ihmiset voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aarteen, joka on k\u00e4tketty Kristuksessa.<\/p>\n

Vertaus haastaa my\u00f6s kirkkoa pohtimaan, onko se uskollinen aarteelle, jonka se on saanut. Onko kirkko s\u00e4ilytt\u00e4nyt apostolisen uskon puhtaana, vai onko se antanut maailman arvojen ja ajatusten saastuttaa sen? Onko kirkko valmis maksamaan hinnan uskollisuudesta evankeliumille, vai onko se tehnyt kompromisseja v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen k\u00e4rsimyst\u00e4 ja vainoa?<\/p>\n

Lis\u00e4ksi vertaus muistuttaa kirkkoa sen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 olla yhteis\u00f6, jossa ihmiset voivat yhdess\u00e4 etsi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan valtakunnan aarteen. Kirkko ei ole vain instituutio tai organisaatio, vaan se on yhteis\u00f6, jossa ihmiset tukevat toisiaan hengellisell\u00e4 matkalla.<\/p>\n

Yhteiskunnallinen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus tarjoaa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia kristittyjen toimintaan yhteiskunnassa. Se haastaa materialistisen kulttuurin, joka arvostaa vain n\u00e4kyvi\u00e4 ja k\u00e4sin kosketeltavia asioita. Vertaus opettaa, ett\u00e4 todelliset aarteet ovat hengellisi\u00e4, eiv\u00e4t materiaalisia, ja ett\u00e4 ne ovat usein k\u00e4tkettyj\u00e4 maailman silmilt\u00e4.<\/p>\n

Vertaus haastaa my\u00f6s kulutuskulttuurin, joka kannustaa meit\u00e4 haluamaan aina vain enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n. Vertauksen mies ei halunnut kaikkea; h\u00e4n halusi vain yhden asian \u2013 aarteen \u2013 ja oli valmis luopumaan kaikesta muusta sen t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 opettaa meille keskittymist\u00e4 olennaiseen ja vapautumista turhasta materialismista.<\/p>\n

Lopuksi, vertaus kutsuu meit\u00e4 arvioimaan uudelleen, mik\u00e4 on todella arvokasta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Maailma arvostaa menestyst\u00e4, valtaa, varallisuutta ja mainetta, mutta vertaus opettaa, ett\u00e4 Jumalan valtakunta on arvokkaampi kuin kaikki n\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma voi auttaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellist\u00e4 ja tarkoituksellista el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailmassa, joka on usein pinnallinen ja tyhj\u00e4.<\/p>\n

IX Typologinen tulkinta: Vanhan testamentin t\u00e4yttymys<\/span><\/strong><\/p>\n

Yhteys Vanhan testamentin opetuksiin<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa yhteyksi\u00e4 Vanhan testamentin opetuksiin viisaudesta ja Jumalan laista. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus heijastaa Vanhan testamentin opetuksia viisaudesta aarteena. Sananlaskujen kirjassa sanotaan: ’Jos etsit viisautta kuin hopeaa ja haet sit\u00e4 kuin k\u00e4tketty\u00e4 aarretta, silloin ymm\u00e4rr\u00e4t, mit\u00e4 on Herran pelko, ja l\u00f6yd\u00e4t Jumalan tuntemisen’ (Sananl. 2:4-5). Ja psalmissa sanotaan: ’Herran laki on t\u00e4ydellinen, se virvoittaa mielen… Se on kalliimpi kuin kulta, puhtain kulta, makeampi kuin hunaja, hunaja kennossa’ (Ps. 19:8, 11). Jeesus t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 opetukset: h\u00e4n on todellinen viisaus ja lain t\u00e4yttymys, arvokkaampi kuin mik\u00e4\u00e4n maallinen aarre.” (Commentarii in Matthaeum, 10.7, PG 13, 860)<\/p>\n

Hieronymus lis\u00e4si:<\/p>\n

”Vertaus muistuttaa my\u00f6s Jobin kirjan sanoja: ’Mist\u00e4 viisaus l\u00f6ytyy, miss\u00e4 on ymm\u00e4rryksen kotipaikka? … Syvyys sanoo: Ei se ole minussa, meri sanoo: Ei se ole minunkaan luonani. Sit\u00e4 ei voi ostaa puhtaalla kullalla, eik\u00e4 sen hintaa voi punnita hopeassa… Kulta ja lasi eiv\u00e4t ved\u00e4 sille vertaa, sit\u00e4 ei voi vaihtaa aitokultaisiin astioihin’ (Job 28:12, 14, 15, 17). Jeesus on t\u00e4m\u00e4 viisaus, joka on k\u00e4tketty maailmalta, mutta ilmoitettu niille, jotka etsiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n.” (Commentarii in Matthaeum, 13.44, PL 26, 95)<\/p>\n

T\u00e4yttymys Kristuksessa ja kirkossa<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s Vanhan testamentin profetioiden t\u00e4yttymyksen Kristuksessa ja kirkossa. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Profeetta Jesaja kirjoitti: ’Min\u00e4 annan sinulle pimeyden aarteet ja k\u00e4tk\u00f6paikkojen rikkaudet, jotta tiet\u00e4isit, ett\u00e4 min\u00e4 olen Herra, joka kutsun sinua nimelt\u00e4, Israelin Jumala’ (Jes. 45:3). T\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyy Kristuksessa, joka on Jumalan k\u00e4tketty aarre, ilmoitettu niille, jotka uskovat h\u00e4neen. Ja profeetta Malakia kirjoitti: ’He ovat minun omaisuuteni, sanoo Herra Sebaot, sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jonka min\u00e4 teen. Min\u00e4 olen heille laupias, niin kuin mies on laupias pojallensa, joka h\u00e4nt\u00e4 palvelee’ (Mal. 3:17). T\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyy kirkossa, joka on Jumalan omaisuuskansa, h\u00e4nen aarteensa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.” (De civitate Dei, 20.21, PL 41, 690)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen korosti Kristuksen roolia t\u00e4yttymyksen\u00e4:<\/p>\n

”Profeetta Daniel n\u00e4ki n\u00e4yn: ’Ja h\u00e4nelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4nen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja h\u00e4nen valtakuntansa on valtakunta, joka ei h\u00e4vi\u00e4’ (Dan. 7:14). T\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyy Kristuksessa, joka on Jumalan valtakunnan aarre, k\u00e4tketty nyt, mutta paljastuva t\u00e4ydellisesti aikojen lopussa. Ja profeetta Sakarja kirjoitti: ’Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Herra suojelee Jerusalemin asukkaita… Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 min\u00e4 h\u00e4vit\u00e4n kaikki pakanakansat, jotka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t Jerusalemia vastaan’ (Sak. 12:8-9). T\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyy kirkossa, joka on uusi Jerusalem, Jumalan kansa, jossa h\u00e4nen aarteensa on k\u00e4tketty.” (Commentarii in Isaiam, 5.1, PG 70, 1144)<\/p>\n

X Vertauksen tulkintahistoria<\/strong><\/span><\/p>\n

Varhaiskirkko ja patristinen aika<\/strong><\/p>\n

Varhaiskirkossa ja patristisella ajalla vertausta peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta tulkittiin p\u00e4\u00e4asiassa kristologisesta ja soteriologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirkkois\u00e4t korostivat, ett\u00e4 aarre on Kristus itse tai pelastus h\u00e4ness\u00e4, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aarteen l\u00f6yt\u00e4minen vaatii kaiken muun hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Origenes ja aleksandrialainen koulukunta korostivat vertauksen allegorista tulkintaa, n\u00e4hden siin\u00e4 syv\u00e4llisi\u00e4 hengellisi\u00e4 merkityksi\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t pellossa vertauskuvan Raamatusta tai ihmissyd\u00e4mest\u00e4, aarteessa vertauskuvan Kristuksesta tai jumalallisesta viisaudesta, ja kaiken myymisess\u00e4 vertauskuvan askeettisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Antiokian koulukunta, johon kuuluivat mm. Johannes Krysostomos ja Theodoros Mopsuestialainen, korosti enemm\u00e4n vertauksen moraalista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa ennen kaikkea opetuksen Jumalan valtakunnan arvosta ja siit\u00e4, miten kristityn tulisi el\u00e4\u00e4 sen mukaisesti.<\/p>\n

Augustinus ja l\u00e4ntinen kirkko yhdistiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 l\u00e4hestymistapoja, korostaen sek\u00e4 vertauksen kristologista ett\u00e4 moraalista merkityst\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa sek\u00e4 opetuksen Kristuksesta pelastuksen aarteena ett\u00e4 kutsun kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joka ilmenee rakkautena Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Keskiaika ja reformaatio<\/strong><\/p>\n

Keskiajalla vertauksen tulkinnassa korostui erityisesti sen askeettinen ulottuvuus. Vertausta k\u00e4ytettiin usein perustelemaan luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja maailmasta vet\u00e4ytymist\u00e4. Tuomas Akvinolainen ja muut skolastikot kehittiv\u00e4t yksityiskohtaisia teorioita siit\u00e4, miten vertaus opettaa kontemplatiivisen el\u00e4m\u00e4n paremmuutta aktiiviseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n verrattuna.<\/p>\n

Reformaation aikana tulkinta muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti. Martti Luther ja muut reformaattorit korostivat, ett\u00e4 aarre on evankeliumi \u2013 oppi vanhurskauttamisesta yksin uskosta \u2013 joka oli ollut k\u00e4tkettyn\u00e4 keskiajan kirkon traditioiden alle. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa opetuksen siit\u00e4, ett\u00e4 pelastus on Jumalan vapaa lahja, jota ei voi ansaita teoilla, mutta joka vaatii uskoa ja sitoutumista.<\/p>\n

Katolinen kirkko vastasi korostamalla, ett\u00e4 aarre on kirkko itse ja sen sakramentit, erityisesti eukaristia. Trenton kirkolliskokous (1545-1563) vahvisti, ett\u00e4 pelastus l\u00f6ytyy kirkon yhteydess\u00e4 ja sen sakramenteissa, ja ett\u00e4 kirkon opetusvirka on se auktoriteetti, joka tulkitsee Raamattua oikein.<\/p>\n

Moderni aika<\/strong><\/p>\n

Modernina aikana vertauksen tulkinnassa on korostunut erityisesti sen eksistentiaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Monet teologit ovat n\u00e4hneet vertauksessa kutsun henkil\u00f6kohtaiseen sitoutumiseen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen seurata Kristusta, riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 muut ajattelevat tai tekev\u00e4t.<\/p>\n

Eksistentialistiset teologit, kuten S\u00f8ren Kierkegaard ja Rudolf Bultmann, korostivat vertauksen opetusta henkil\u00f6kohtaisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja sitoutumisesta. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa kutsun ”hyp\u00e4t\u00e4 uskon varaan” ja tehd\u00e4 radikaali p\u00e4\u00e4t\u00f6s seurata Kristusta, vaikka se n\u00e4ytt\u00e4isi j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 maailman silmiss\u00e4.<\/p>\n

Vapautuksen teologit ovat korostaneet vertauksen sosiaalista ja poliittista ulottuvuutta. He ovat n\u00e4hneet Jumalan valtakunnan aarteena, joka kutsuu meit\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Kaiken myyminen tarkoittaa heid\u00e4n mukaansa sitoutumista k\u00f6yhien ja sorrettujen vapautukseen, vaikka se maksaisi meille asemamme ja etuoikeutemme.<\/p>\n

Feministiset ja postkolonialistiset teologit ovat tuoneet uusia n\u00e4k\u00f6kulmia vertauksen tulkintaan. He ovat kysyneet, kuka m\u00e4\u00e4rittelee, mik\u00e4 on aarre, ja kuka hy\u00f6tyy tietyist\u00e4 tulkinnoista. He ovat korostaneet, ett\u00e4 Jumalan valtakunnan aarre on hyv\u00e4 uutinen kaikille, erityisesti marginalisoiduille ja syrj\u00e4ytetyille.<\/p>\n

XI Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/span><\/strong><\/p>\n

Kirkkoisien tulkinnat vertauksesta peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta osoittavat, kuinka monipuolisesti ja syv\u00e4llisesti he ymm\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n Jeesuksen opetuksen. Heid\u00e4n selityksens\u00e4 ulottuvat historiallisista tulkinnoista teologisiin, moraalisiin, ekklesiologisiin, askeettisiin, patristisiin ja typologisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulkinnat muodostavat rikkaan teologisen perinn\u00f6n, joka on muovannut kristillist\u00e4 ajattelua ja hartausel\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4pi vuosisatojen.<\/p>\n

Kirkkoisien opetuksissa vertaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy monitasoisena kuvauksena, joka k\u00e4sittelee useita keskeisi\u00e4 kristillisi\u00e4 teemoja: Jumalan valtakunnan \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 arvoa, Kristusta pelastuksen aarteena, uskoa ja sitoutumista, iloa ja riemua, luopumista ja uhrausta, kirkkoa aarteen s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, hengellist\u00e4 taistelua ja kilvoitusta.<\/p>\n

Vertauksen keskeinen opetus on, ett\u00e4 Jumalan valtakunta on niin arvokas, ett\u00e4 se ansaitsee kaiken, mit\u00e4 meill\u00e4 on. Kun me todella ymm\u00e4rr\u00e4mme sen arvon, me olemme valmiita luopumaan kaikesta sen t\u00e4hden, ei pakosta vaan ilosta. T\u00e4m\u00e4 luopuminen ei ole menetys vaan voitto, sill\u00e4 me vaihdamme v\u00e4hemm\u00e4n arvokkaan \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n arvokkaaseen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 opetus on yht\u00e4 ajankohtainen t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuin se oli Jeesuksen aikana. Maailmassa, joka on t\u00e4ynn\u00e4 pinnallisia arvoja ja tyhji\u00e4 lupauksia, vertaus kutsuu meit\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n todellista aarretta \u2013 Jumalan valtakuntaa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 Kristuksessa. Maailmassa, joka kannustaa meit\u00e4 haluamaan aina vain enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n, vertaus opettaa meit\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n olennaiseen ja vapautumaan turhasta materialismista. Ja maailmassa, joka on t\u00e4ynn\u00e4 pelkoa ja ahdistusta, vertaus tarjoaa meille ilon ja rauhan, joka tulee Jumalan valtakunnan aarteen l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Kirkkoisien tulkinnat eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, tarjoten kokonaisvaltaisen n\u00e4kemyksen vertauksen merkityksest\u00e4. Historiallinen tulkinta auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vertauksen alkuper\u00e4isen kontekstin ja merkityksen. Teologinen tulkinta syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme Jumalan valtakunnasta ja sen arvosta. Moraalinen tulkinta opastaa meit\u00e4 kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sitoutumiseen. Ekklesiologinen tulkinta valaisee kirkon roolia aarteen s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Askeettinen tulkinta auttaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hengellisen kilvoituksen ja itsens\u00e4 kielt\u00e4misen merkityksen. Patristinen tulkinta tarjoaa rikkaita n\u00e4k\u00f6kulmia vertauksen kristologiseen, pneumatologiseen, soteriologiseen ja eskatologiseen ulottuvuuteen. Ja typologinen tulkinta auttaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vertauksen osana Jumalan pelastussuunnitelman suurta kertomusta.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 moninaiset tulkinnat osoittavat, ett\u00e4 vertaus peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta, kuten muutkin Jeesuksen vertaukset, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ehtym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 viisauden l\u00e4hteit\u00e4, jotka puhuttelevat kristittyj\u00e4 kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Vertaus kutsuu meit\u00e4 jatkuvaan itsetutkisteluun: Olemmeko me todella l\u00f6yt\u00e4neet Jumalan valtakunnan aarteen? Onko Kristus ja h\u00e4nen valtakuntansa meille niin arvokas, ett\u00e4 olemme valmiita luopumaan kaikesta sen t\u00e4hden? Vai onko meid\u00e4n uskomme vain pinnallinen lis\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, josta olemme valmiita luopumaan, kun se k\u00e4y ep\u00e4mukavaksi?<\/p>\n

Lopuksi, kirkkoisien opetukset t\u00e4st\u00e4 vertauksesta muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kristillinen usko ei ole vain yksi vaihtoehto monien joukossa, vaan se on aarre, joka on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4, arvostettava ja omistettava koko syd\u00e4mell\u00e4. Se on aarre, joka muuttaa el\u00e4m\u00e4mme ja antaa sille uuden merkityksen ja tarkoituksen. Se on aarre, joka johtaa meid\u00e4t ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan yhteydess\u00e4. Kuten Jeesus sanoi: ”Mit\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4, jos h\u00e4n voittaa omakseen koko maailman mutta menett\u00e4\u00e4 sielunsa? Mill\u00e4 ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?” (Matt. 16:26).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta (Matt. 13:44)   I Johdanto Vertaus peltoon k\u00e4tketyst\u00e4 aarteesta on yksi Jeesuksen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3015","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3015"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3015\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3016,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3015\/revisions\/3016"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}