{"id":3013,"date":"2025-09-15T08:38:28","date_gmt":"2025-09-15T05:38:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3013"},"modified":"2025-09-15T08:38:28","modified_gmt":"2025-09-15T05:38:28","slug":"kirkkoisien-selitys-ja-opetus-vertaukselle-hedelmattomasta-viikunapuustaluuk-136-9","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/09\/15\/kirkkoisien-selitys-ja-opetus-vertaukselle-hedelmattomasta-viikunapuustaluuk-136-9\/","title":{"rendered":"Kirkkoisien selitys ja opetus vertaukselle hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta(Luuk.13:6-9)"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><strong><span style=\"color: #0000ff; font-size: 14pt;\">Kirkkoisien selitys ja opetus vertaukselle hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta<\/span><\/strong><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"color: #0000ff;\">(Luuk.13:6-9)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>I Johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Luukkaan evankeliumin kolmannessatoista luvussa esitetty vertaus hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta on lyhyt mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n rikas opetuskertomus. Vertauksessa viinitarhan omistaja tulee etsim\u00e4\u00e4n hedelm\u00e4\u00e4 viikunapuusta, joka on kasvanut h\u00e4nen viinitarhassaan kolme vuotta, mutta ei l\u00f6yd\u00e4 sit\u00e4. H\u00e4n k\u00e4skee puutarhuriaan kaatamaan puun, mutta puutarhuri pyyt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vuoden lis\u00e4aikaa, jotta h\u00e4n voisi lannoittaa puuta ja antaa sille mahdollisuuden tuottaa hedelm\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tiivis kertomus on her\u00e4tt\u00e4nyt moninaisia tulkintoja kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 ja tarjoaa syv\u00e4llisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia Jumalan k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen, ihmisen vastuuseen ja hengellisen hedelm\u00e4llisyyden merkitykseen. T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassa tarkastellaan, miten varhaiset kirkkois\u00e4t tulkitsivat ja opettivat t\u00e4t\u00e4 vertausta, ja miten heid\u00e4n ymm\u00e4rryksens\u00e4 on muovannut kristillist\u00e4 ajattelua. Kirkkoisien tulkinnat valottavat vertauksen moniulotteista luonnetta ja sen syv\u00e4llist\u00e4 merkityst\u00e4 kristilliselle uskolle ja el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>II Historiallinen tulkinta: Israelin kansa ja Jumalan k\u00e4rsiv\u00e4llisyys<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Monet kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa ensisijaisesti historiallisen kuvauksen Jumalan suhteesta Israelin kansaan. Origenes Aleksandrialainen (n. 185-254) tulkitsi vertausta t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/p>\n<p>&#8221;Viikunapuu kuvaa Israelin kansaa, jonka Jumala istutti luvattuun maahan. Kolme vuotta, joina omistaja etsi hedelm\u00e4\u00e4, kuvaavat aikaa, jolloin Jumala l\u00e4hetti profeettoja kutsumaan kansaa parannukseen. Puutarhuri, joka pyysi lis\u00e4aikaa, on Kristus, joka rukoilee Is\u00e4\u00e4 antamaan kansalle viel\u00e4 yhden mahdollisuuden h\u00e4nen opetuksensa ja uhrinsa kautta.&#8221; (Homiliae in Lucam, 26, PG 13, 1866)<\/p>\n<p>Kyrillos Aleksandrialainen (376-444) kehitti t\u00e4t\u00e4 tulkintaa edelleen:<\/p>\n<p>&#8221;Viikunapuu istutettuna viinitarhaan kuvaa Israelia Jumalan kansojen joukossa. Jumala odotti Israelin tuottavan vanhurskauden hedelmi\u00e4, mutta turhaan. Kolme vuotta viittaa kolmeen aikakauteen: tuomarien, kuninkaiden ja ylipappien aikaan, jolloin Jumala etsi hedelm\u00e4\u00e4, mutta ei l\u00f6yt\u00e4nyt sit\u00e4. Nelj\u00e4s vuosi on Kristuksen tulon aika, jolloin evankeliumi julistettiin ensin juutalaisille.&#8221; (Commentarii in Lucam, PG 72, 753)<\/p>\n<p>Ambrosius Milanolainen (n. 340-397) n\u00e4ki vertauksessa my\u00f6s viittauksen Jumalan k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen Israelia kohtaan:<\/p>\n<p>&#8221;Jumala osoitti suurta k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 Israelia kohtaan, odottaen sen k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4. H\u00e4n ei heti rankaissut sen tottelemattomuutta, vaan antoi sille aikaa katua. Puutarhurin pyynt\u00f6 lis\u00e4ajasta kuvaa Kristuksen v\u00e4litysty\u00f6t\u00e4, h\u00e4nen rukouksiaan Israelin puolesta: &#8217;Is\u00e4, anna heille anteeksi, sill\u00e4 he eiv\u00e4t tied\u00e4, mit\u00e4 tekev\u00e4t.'&#8221; (Expositio Evangelii secundum Lucam, 7.160-166, PL 15, 1747)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>III Kristologinen tulkinta: Kristus puutarhurina ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s syv\u00e4llisen kristologisen ulottuvuuden, jossa Kristus esiintyy puutarhurina ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Gregorios Suuri (n. 540-604) korosti t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa:<\/p>\n<p>&#8221;Puutarhuri, joka rukoilee hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4n viikunapuun puolesta, on meid\u00e4n Lunastajamme, joka jatkuvasti rukoilee kirkkonsa puolesta. H\u00e4n ei halua, ett\u00e4 kukaan hukkuu, vaan ett\u00e4 kaikki tekisiv\u00e4t parannuksen. H\u00e4n kaivaa maata puun ymp\u00e4rilt\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n n\u00f6yryytt\u00e4\u00e4 ylpe\u00e4n syd\u00e4men. H\u00e4n lannoittaa puuta, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n muistuttaa sielua Jumalan hyvyydest\u00e4 ja sen omasta kuolevaisuudesta.&#8221; (Homiliae in Evangelia, 31.8, PL 76, 1231)<\/p>\n<p>Johannes Krysostomos (n. 347-407) korosti Kristuksen v\u00e4litysty\u00f6t\u00e4:<\/p>\n<p>&#8221;Kristus on puutarhuri, joka ei vain rukoile meid\u00e4n puolestamme, vaan my\u00f6s ty\u00f6skentelee meid\u00e4n pelastuksemme eteen. H\u00e4n kaivaa maata ymp\u00e4rilt\u00e4mme opetuksellaan, joka paljastaa syd\u00e4memme kovuuden. H\u00e4n lannoittaa meit\u00e4 armollaan, joka ravitsee sieluamme ja auttaa meit\u00e4 tuottamaan hyvien tekojen hedelmi\u00e4.&#8221; (De paenitentia, 7.6, PG 49, 331)<\/p>\n<p>Kyrillos Jerusalemilainen (n. 313-386) n\u00e4ki vertauksessa kuvan Kristuksen sovitusty\u00f6st\u00e4:<\/p>\n<p>&#8221;Puutarhuri, joka pyyt\u00e4\u00e4 lis\u00e4aikaa viikunapuulle, kuvaa Kristusta, joka sovitti meid\u00e4n syntimme ristill\u00e4. H\u00e4n ei tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. H\u00e4nen verens\u00e4 on lannoite, joka tekee hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 sielusta hedelm\u00e4llisen.&#8221; (Catecheses, 13.32, PG 33, 809)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>IV Ekklesiologinen tulkinta: kirkko Jumalan viinitarhana<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t sovelsivat vertausta my\u00f6s kirkkoon Jumalan viinitarhana. Augustinus (354-430) kirjoitti:<\/p>\n<p>&#8221;Viinitarha on kirkko, jonka keskell\u00e4 on sek\u00e4 hedelm\u00e4llisi\u00e4 ett\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 puita. Jumala odottaa jokaisen kristityn tuottavan hyvien tekojen hedelmi\u00e4. Ne, jotka eiv\u00e4t tuota hedelm\u00e4\u00e4 huolimatta kaikista saamistaan armolahjoista, ovat vaarassa tulla kaadetuksi, ellei Kristus rukoile heid\u00e4n puolestaan.&#8221; (Sermones, 110.1, PL 38, 638)<\/p>\n<p>Gregorios Nyssalainen (n. 335-395) n\u00e4ki viinitarhan kuvaavan kirkkoa eri aikoina:<\/p>\n<p>&#8221;Viinitarha on Jumalan kansa eri aikoina: ensin Israel, sitten kirkko. Viikunapuu on jokainen sielu t\u00e4ss\u00e4 viinitarhassa. Jumala on istuttanut meid\u00e4t kirkkoonsa, jotta tuottaisimme hyvien tekojen hedelmi\u00e4. H\u00e4n ravitsee meit\u00e4 sanallaan ja sakramenteillaan, mutta odottaa meid\u00e4n vastaavan t\u00e4h\u00e4n huolenpitoon tuottamalla hedelm\u00e4\u00e4.&#8221; (De vita Moysis, 2.260, PG 44, 401)<\/p>\n<p>Basileios Suuri (n. 330-379) korosti kirkon yhteis\u00f6llist\u00e4 vastuuta:<\/p>\n<p>&#8221;Jokainen meist\u00e4 on viikunapuu Jumalan viinitarhassa, kirkossa. Mutta me emme ole erillisi\u00e4 puita, vaan yhden ruumiin j\u00e4seni\u00e4. Siksi meid\u00e4n tulee kantaa huolta toisistamme ja auttaa toisiamme tuottamaan hedelm\u00e4\u00e4. Jos yksi j\u00e4sen k\u00e4rsii, kaikki k\u00e4rsiv\u00e4t sen kanssa.&#8221; (Homilia in Hexaemeron, 5.6, PG 29, 105)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>V Moraalinen tulkinta: kutsu parannukseen ja hengelliseen hedelm\u00e4llisyyteen<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t korostivat vertauksen moraalista opetusta parannuksen ja hengellisen hedelm\u00e4llisyyden t\u00e4rkeydest\u00e4. Johannes Krysostomos opetti:<\/p>\n<p>&#8221;T\u00e4m\u00e4 vertaus on vakava varoitus meille kaikille. Jumala on istuttanut meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n maailmaan ja antanut meille kaikki tarvittavat lahjat, jotta tuottaisimme hyvien tekojen hedelmi\u00e4. H\u00e4n on k\u00e4rsiv\u00e4llinen, mutta h\u00e4nen k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4\u00e4n on rajansa. Jos me jatkuvasti kielt\u00e4ydymme tuottamasta hedelm\u00e4\u00e4, meid\u00e4t lopulta kaadetaan ja heitet\u00e4\u00e4n tuleen.&#8221; (Homiliae in Matthaeum, 61.1, PG 58, 591)<\/p>\n<p>Ambrosius Milanolainen korosti hengellisen hedelm\u00e4llisyyden eri muotoja:<\/p>\n<p>&#8221;Hedelm\u00e4, jota Jumala etsii, on monenlaista: uskon hedelm\u00e4, rakkauden hedelm\u00e4, hyvien tekojen hedelm\u00e4. Jokaisen kristityn tulee tuottaa hedelm\u00e4\u00e4 omien lahjojensa mukaan. Yksi tuottaa opetuksen hedelm\u00e4\u00e4, toinen laupeuden tekoja, kolmas rukouksen hedelm\u00e4\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 emme ole hedelm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.&#8221; (De virginitate, 8.44, PL 16, 279)<\/p>\n<p>Gregorios Suuri korosti jatkuvan itsetutkistelun t\u00e4rkeytt\u00e4:<\/p>\n<p>&#8221;Meid\u00e4n tulee jatkuvasti tutkia itse\u00e4mme ja kysy\u00e4: Mit\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4 olen tuottanut Jumalalle? Olenko k\u00e4ytt\u00e4nyt saamiani lahjoja h\u00e4nen kunniakseen? Olenko kasvanut uskossa, toivossa ja rakkaudessa? Jos huomaamme olevamme hedelm\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, meid\u00e4n tulee katua ja pyyt\u00e4\u00e4 Jumalalta armoa tuottaa hedelm\u00e4\u00e4.&#8221; (Moralia in Job, 20.16.39, PL 76, 164)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>VI Askeettinen tulkinta: hengellinen kamppailu ja kasvu<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Er\u00e4maaisi\u00e4 ja luostarilaitoksen perustajia kiinnosti erityisesti vertauksen askeettinen ulottuvuus. Johannes Cassianus (n. 360-435) tulkitsi vertausta askeettisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/p>\n<p>&#8221;Maan kaivaminen viikunapuun ymp\u00e4rilt\u00e4 kuvaa ruumiin kuolettamista paastoamalla ja valvomalla, jotta sielu voisi tuottaa hengellisi\u00e4 hedelmi\u00e4. Lannoittaminen kuvaa Raamatun mietiskely\u00e4 ja rukousta, jotka ravitsevat sielua. Munkki, joka ei tuota hengellisi\u00e4 hedelmi\u00e4 n\u00e4iden harjoitusten kautta, on vaarassa menett\u00e4\u00e4 kutsumuksensa.&#8221; (Collationes, 1.22, PL 49, 513)<\/p>\n<p>Evagrios Pontoslainen (345-399) n\u00e4ki vertauksessa kuvan hengellisest\u00e4 kamppailusta:<\/p>\n<p>&#8221;Viikunapuu kuvaa sielua, joka kamppailee himoja vastaan. Kolme vuotta kuvaavat kolmea vaihetta hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: puhdistumista, valaistumista ja t\u00e4ydellistymist\u00e4. Jos sielu ei edisty n\u00e4iss\u00e4 vaiheissa, se on vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Puutarhurin ty\u00f6 kuvaa hengellisen ohjaajan roolia, joka auttaa sielua kasvamaan.&#8221; (Praktikos, 100, PG 40, 1272)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>VII Sakramentaalinen tulkinta: kaste ja eukaristia<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Jotkut kirkkois\u00e4t yhdistiv\u00e4t vertauksen kirkon sakramentteihin. Ambrosius Milanolainen n\u00e4ki yhteyden kasteen ja vertauksen v\u00e4lill\u00e4:<\/p>\n<p>&#8221;Maan kaivaminen viikunapuun ymp\u00e4rilt\u00e4 kuvaa kasteen valmistelua katekumenaatin aikana. Lannoittaminen kuvaa kasteen sakramenttia, joka ravitsee sielua ja antaa sille voimaa tuottaa hyvien tekojen hedelmi\u00e4. Kaste ei ole p\u00e4\u00e4tepiste vaan alku hengelliselle hedelm\u00e4llisyydelle.&#8221; (De sacramentis, 3.1.4, PL 16, 452)<\/p>\n<p>Kyrillos Aleksandrialainen yhdisti vertauksen eukaristiaan:<\/p>\n<p>&#8221;Lannoite, jota puutarhuri laittaa viikunapuun juurelle, kuvaa Kristuksen ruumista ja verta eukaristiassa. T\u00e4m\u00e4 hengellinen ravinto antaa sielulle voimaa tuottaa hyvien tekojen hedelmi\u00e4. Jos me osallistumme eukaristiaan arvoisesti, me kasvamme Kristuksen kaltaisuuteen ja tuotamme hedelm\u00e4\u00e4 Jumalan kunniaksi.&#8221; (Commentarii in Joannem, 4.2, PG 73, 584)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>VIII Eskatologinen tulkinta: lopullinen tuomio ja pelastus<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s eskatologisen ulottuvuuden, joka viittaa lopulliseen tuomioon. Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202) kirjoitti:<\/p>\n<p>&#8221;Viikunapuun kaataminen kuvaa lopullista tuomiota, joka kohtaa niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t tuota uskon ja rakkauden hedelmi\u00e4. Jumala on k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja antaa meille aikaa katua, mutta lopulta tulee p\u00e4iv\u00e4, jolloin jokainen puu, joka ei tuota hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, kaadetaan ja heitet\u00e4\u00e4n tuleen.&#8221; (Adversus Haereses, 4.36.8, PG 7, 1093)<\/p>\n<p>Kyrillos Jerusalemilainen korosti eskatologista n\u00e4k\u00f6kulmaa:<\/p>\n<p>&#8221;Vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n aikamme on rajallinen. Meille on annettu t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4, jotta tuottaisimme hedelmi\u00e4 Jumalalle. Lopulta tulee p\u00e4iv\u00e4, jolloin meid\u00e4n ty\u00f6mme tutkitaan, ja jos meid\u00e4t havaitaan hedelm\u00e4tt\u00f6miksi, meid\u00e4t kaadetaan. Siksi meid\u00e4n tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikamme viisaasti ja tuottaa hedelmi\u00e4, kun meill\u00e4 viel\u00e4 on aikaa.&#8221; (Catecheses, 15.25, PG 33, 905)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>IX Antropologinen tulkinta: ihmisen luonto ja kutsumus<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s antropologisen opetuksen ihmisen luonnosta ja kutsumuksesta. Gregorios Nyssalainen kirjoitti:<\/p>\n<p>&#8221;Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, ja h\u00e4nen kutsumuksensa on kasvaa Jumalan kaltaisuuteen. Viikunapuu, joka ei tuota hedelm\u00e4\u00e4, on ihminen, joka ei toteuta t\u00e4t\u00e4 kutsumustaan. Jumala on antanut meille kaikki tarvittavat lahjat, jotta voisimme kasvaa h\u00e4nen kaltaisuuteensa, mutta me olemme vastuussa siit\u00e4, miten k\u00e4yt\u00e4mme n\u00e4it\u00e4 lahjoja.&#8221; (De hominis opificio, 5, PG 44, 137)<\/p>\n<p>Maksimos Tunnustaja (n. 580-662) kehitti t\u00e4t\u00e4 antropologista tulkintaa edelleen:<\/p>\n<p>&#8221;Ihminen on luotu tuottamaan hyveiden hedelmi\u00e4, jotka ovat Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6t\u00e4 h\u00e4ness\u00e4. Hedelm\u00e4tt\u00f6myys on luonnollisen kutsumuksemme kielt\u00e4mist\u00e4. Kun tuotamme hyveiden hedelmi\u00e4, me toteutamme sit\u00e4 tarkoitusta, jota varten Jumala on meid\u00e4t luonut, ja palautamme ihmisluonnon sen alkuper\u00e4iseen kauneuteen.&#8221; (Quaestiones ad Thalassium, 51, PG 90, 484)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>X Typologinen tulkinta: Vanhan testamentin t\u00e4yttymys<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Jotkut kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa typologisen yhteyden Vanhan testamentin teksteihin. Origenes kirjoitti:<\/p>\n<p>&#8221;Profeetta Jesaja puhui Israelin kansasta viinitarhana, josta Jumala odotti hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, mutta joka tuotti villimarjoja (Jes. 5:1-7). Jeesuksen vertaus hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta jatkaa t\u00e4t\u00e4 profeetallista perinnett\u00e4, mutta lis\u00e4\u00e4 siihen uuden elementin: puutarhurin, joka rukoilee puun puolesta. T\u00e4m\u00e4 kuvaa Uuden liiton armoa, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Vanhan liiton lakia.&#8221; (Commentarii in Isaiam, 5.7, PG 13, 241)<\/p>\n<p>Ambrosius Milanolainen n\u00e4ki yhteyden Aadamin ja Eevan kertomukseen:<\/p>\n<p>&#8221;Kun Aadam ja Eeva s\u00f6iv\u00e4t kielletty\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, he peittiv\u00e4t alastomuutensa viikunapuun lehdill\u00e4. Hedelm\u00e4t\u00f6n viikunapuu vertauksessa muistuttaa t\u00e4st\u00e4 lankeemuksesta. Se tuottaa vain lehti\u00e4, kuten Aadam ja Eeva, jotka peittiv\u00e4t syntins\u00e4 ulkoisilla teoilla, mutta eiv\u00e4t tuottaneet todellista vanhurskauden hedelm\u00e4\u00e4.&#8221; (De paradiso, 15.77, PL 14, 307)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>XI Pastoraalinen tulkinta: kirkon paimenten vastuu<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t sovelsivat vertausta my\u00f6s pastoraalisiin kysymyksiin, erityisesti kirkon paimenten vastuuseen. Gregorios Suuri, joka itse toimi paavina, korosti paimenten vastuuta:<\/p>\n<p>&#8221;Kirkon paimenet ovat kuin puutarhureita, joiden teht\u00e4v\u00e4 on huolehtia Jumalan viinitarhasta. Heid\u00e4n tulee opettaa, nuhdella, rohkaista ja lohduttaa, jotta jokainen uskova tuottaisi hedelm\u00e4\u00e4. Paimen, joka laiminly\u00f6 t\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n, on vastuussa niist\u00e4 sieluista, jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t hedelm\u00e4tt\u00f6miksi h\u00e4nen huolimattomuutensa takia.&#8221; (Regula Pastoralis, 2.6, PL 77, 34)<\/p>\n<p>Johannes Krysostomos, joka tunnettiin suorapuheisista saarnoistaan, varoitti paimenia:<\/p>\n<p>&#8221;Paimen, joka ei v\u00e4lit\u00e4 laumastaan, on kuin puutarhuri, joka ei hoida viikunapuita. Jumala on asettanut paimenet kirkkoonsa, jotta he auttaisivat uskovia tuottamaan hyvien tekojen hedelmi\u00e4. Jos paimen on laiska tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n, h\u00e4n on vastuussa niist\u00e4 sieluista, jotka menev\u00e4t kadotukseen h\u00e4nen takiaan.&#8221; (De sacerdotio, 6.1, PG 48, 679)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>XII Apologeettinen tulkinta: kristinuskon puolustus<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Jotkut kirkkois\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t vertausta apologeettisiin tarkoituksiin puolustaessaan kristinuskoa. Justinos Marttyyri (n. 100-165) vetosi vertaukseen osoittaakseen Jumalan oikeudenmukaisuuden:<\/p>\n<p>&#8221;Jotkut kysyv\u00e4t, miksi Jumala sallii pahan maailmassa. T\u00e4m\u00e4 vertaus osoittaa, ett\u00e4 Jumala on k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja antaa aikaa parannukseen. H\u00e4n ei heti rankaise pahantekij\u00f6it\u00e4, vaan odottaa, ett\u00e4 he k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t. Mutta h\u00e4nen k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4\u00e4n on rajansa, ja lopulta jokainen joutuu vastuuseen teoistaan.&#8221; (Apologia Prima, 43, PG 6, 392)<\/p>\n<p>Tertullianus (n. 155-220) k\u00e4ytti vertausta puolustaessaan kristillist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 Jumalasta:<\/p>\n<p>&#8221;Markion v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Vanhan testamentin Jumala on eri kuin Uuden testamentin Jumala, koska edellinen on ankara ja j\u00e4lkimm\u00e4inen armollinen. Mutta t\u00e4m\u00e4 vertaus osoittaa, ett\u00e4 sama Jumala on sek\u00e4 oikeudenmukainen ett\u00e4 armollinen. H\u00e4n odottaa k\u00e4rsiv\u00e4llisesti hedelm\u00e4\u00e4, mutta lopulta tuomitsee hedelm\u00e4tt\u00f6myyden.&#8221; (Adversus Marcionem, 4.30, PL 2, 438)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>XIII Mystinen tulkinta: sielun yhteys Jumalaan<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkois\u00e4t kehittiv\u00e4t my\u00f6s mystisi\u00e4 tulkintoja vertauksesta, jotka kuvaavat sielun hengellist\u00e4 yhteytt\u00e4 Jumalaan. Origenes kirjoitti:<\/p>\n<p>&#8221;Sielu on kuin viikunapuu, jonka Jumala on istuttanut sis\u00e4iseen puutarhaansa. H\u00e4n odottaa sen tuottavan rakkauden, ilon ja rauhan hedelmi\u00e4. Kun sielu antautuu t\u00e4ysin Jumalalle kontemplatiivisessa rukouksessa, se tuottaa hengellisi\u00e4 hedelmi\u00e4, jotka ovat Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon merkki sielussa.&#8221; (De principiis, 4.2.4, PG 11, 365)<\/p>\n<p>Bernhard Clairvauxlainen (1090-1153), vaikka ei varsinaisesti kuulu varhaisiin kirkkoisiin, jatkoi heid\u00e4n tulkintalinjaansa korostaen sielun ja Kristuksen v\u00e4list\u00e4 intiimi\u00e4 suhdetta:<\/p>\n<p>&#8221;Sielu on Kristuksen morsian, ja sen hedelm\u00e4llisyys riippuu sen yhteydest\u00e4 Sulhaseen. Kuten viikunapuu tarvitsee puutarhurin huolenpitoa tuottaakseen hedelm\u00e4\u00e4, niin sielu tarvitsee Kristuksen rakkautta ja armoa tuottaakseen hengellisi\u00e4 hedelmi\u00e4. Mystinen yhteys Kristukseen on kaiken hengellisen hedelm\u00e4llisyyden l\u00e4hde.&#8221; (Sermones in Cantica Canticorum, 85.5, PL 183, 1191)<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 14pt;\"><strong>XIV Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Kirkkoisien tulkinnat vertauksesta hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta osoittavat, kuinka monipuolisesti ja syv\u00e4llisesti he ymm\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n lyhyen mutta sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n rikkaan kertomuksen. Heid\u00e4n selityksens\u00e4 ulottuvat historiallisesta tulkinnasta kristologisiin, ekklesiologisiin, moraalisiin, askeettisiin, sakramentaalisiin ja eskatologisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulkinnat muodostavat rikkaan teologisen perinn\u00f6n, joka on muovannut kristillist\u00e4 ajattelua ja hartausel\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4pi vuosisatojen.<\/p>\n<p>Kirkkoisien opetuksissa vertaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy monitasoisena kuvauksena, joka k\u00e4sittelee useita keskeisi\u00e4 kristillisi\u00e4 teemoja: Jumalan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja oikeudenmukaisuutta, Kristuksen v\u00e4litysty\u00f6t\u00e4, kirkon teht\u00e4v\u00e4\u00e4, ihmisen vastuuta, hengellisen hedelm\u00e4llisyyden merkityst\u00e4 ja lopullista tuomiota. Vertaus haastaa meit\u00e4 pohtimaan omaa hengellist\u00e4 tilaanne ja kysym\u00e4\u00e4n, tuotammeko hedelm\u00e4\u00e4, jota Jumala meilt\u00e4 odottaa.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 tulkinnat eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, tarjoten kokonaisvaltaisen n\u00e4kemyksen vertauksen merkityksest\u00e4. Kirkkoisien perint\u00f6 osoittaa, ett\u00e4 vertaus hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta, kuten muutkin Jeesuksen vertaukset, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ehtym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 viisauden l\u00e4hteit\u00e4, jotka puhuttelevat kristittyj\u00e4 kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa.<\/p>\n<p>Vertauksen keskeinen sanoma on sek\u00e4 haastava ett\u00e4 lohduttava: Jumala odottaa meilt\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4, mutta h\u00e4n on my\u00f6s k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja antaa meille aikaa ja apua hedelm\u00e4n tuottamiseen. Kristus, taivaallinen puutarhuri, ty\u00f6skentelee jatkuvasti meid\u00e4n hyv\u00e4ksemme, jotta voisimme tuottaa hedelm\u00e4\u00e4 Jumalan kunniaksi. T\u00e4m\u00e4 on kutsu sek\u00e4 vastuuseen ett\u00e4 luottamukseen, sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n ett\u00e4 lepoon Jumalan armossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirkkoisien selitys ja opetus vertaukselle hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta (Luuk.13:6-9) I Johdanto Luukkaan evankeliumin kolmannessatoista luvussa esitetty vertaus hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 viikunapuusta on lyhyt<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3013","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3013","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3013"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3013\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3014,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3013\/revisions\/3014"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3013"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3013"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3013"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}