{"id":3010,"date":"2025-09-15T08:29:34","date_gmt":"2025-09-15T05:29:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=3010"},"modified":"2025-09-15T08:32:20","modified_gmt":"2025-09-15T05:32:20","slug":"3010","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/09\/15\/3010\/","title":{"rendered":"Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4(Mark. 4:26-29)"},"content":{"rendered":"

Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

(Mark. 4:26-29)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

I Johdanto<\/span><\/strong><\/p>\n

Vertaus n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4 on yksi Jeesuksen vertauksista, joka l\u00f6ytyy ainoastaan Markuksen evankeliumista (Mark. 4:26-29): ”Jeesus sanoi: ’Jumalan valtakunta on kuin siemen, jonka ihminen kylv\u00e4\u00e4 maahan. H\u00e4n nukkuu y\u00f6ns\u00e4 ja her\u00e4\u00e4 aamulla, p\u00e4iv\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen, ja siemen orastaa ja kasvaa, h\u00e4n ei itse tied\u00e4 miten. Maa tuottaa sadon itsest\u00e4\u00e4n, ensin korren, sitten t\u00e4hk\u00e4n, sitten t\u00e4yden jyv\u00e4n t\u00e4hk\u00e4\u00e4n. Mutta kun sato on kyps\u00e4, h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinne sirpin, sill\u00e4 korjuuaika on tullut.'”<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vertaus on ainutlaatuinen, sill\u00e4 se esiintyy vain Markuksen evankeliumissa, ja se korostaa Jumalan valtakunnan kasvun salaper\u00e4ist\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 luonnetta. Vertaus kuvaa kylv\u00e4j\u00e4\u00e4, joka kylv\u00e4\u00e4 siemenen ja sitten jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 normaalisti, nukkuen ja her\u00e4t\u00e4n p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen, samalla kun siemen kasvaa salaper\u00e4isesti, ”h\u00e4n ei itse tied\u00e4 miten”. Lopulta, kun sato on kyps\u00e4, kylv\u00e4j\u00e4 korjaa sen.<\/p>\n

Kirkkois\u00e4t, varhaisen kirkon opettajat ja teologit, tutkivat t\u00e4t\u00e4 vertausta huolellisesti ja l\u00f6ysiv\u00e4t siit\u00e4 rikkaita hengellisi\u00e4 opetuksia. Heid\u00e4n tulkintansa ja selityksens\u00e4 ovat muovanneet kristillist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vertauksesta vuosisatojen ajan ja tarjoavat edelleen arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulmia nykyajan kristityille.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tarkastelemme, miten kirkkois\u00e4t tulkitsivat ja opettivat vertausta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4, ja miten heid\u00e4n ymm\u00e4rryksens\u00e4 voi rikastuttaa omaa hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja uskoamme.<\/p>\n

II Historiallinen konteksti ja tausta<\/span><\/strong><\/p>\n

Maanviljely Palestiinassa Jeesuksen aikana<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t olivat tietoisia siit\u00e4 historiallisesta kontekstista, jossa Jeesus kertoi vertauksen. Hieronymus (n. 347-420) selitti:<\/p>\n

”Palestiinassa maanviljely oli el\u00e4m\u00e4n perusta. Suurin osa ihmisist\u00e4 sai elantonsa maasta, ja kylv\u00e4minen ja sadonkorjuu olivat keskeisi\u00e4 tapahtumia vuodenkierrossa. Kylv\u00e4j\u00e4 kylvi siemenen k\u00e4sin, heitt\u00e4en sen pellolle. Sitten h\u00e4n jatkoi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 normaalisti, tehden muita t\u00f6it\u00e4 ja odottaen sadonkorjuuta. H\u00e4n ei voinut tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n siemenen kasvun edist\u00e4miseksi, vaan h\u00e4nen oli luotettava luonnon prosesseihin ja Jumalan siunaukseen.” (Commentarii in Ezechielem, 17.5, PL 25, 165)<\/p>\n

Johannes Krysostomos (n. 347-407) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Maanviljelij\u00e4t tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 siemenen kasvu on ihme, jota he eiv\u00e4t t\u00e4ysin ymm\u00e4rt\u00e4neet. He n\u00e4kiv\u00e4t, kuinka pieni siemen muuttui suureksi kasviksi, mutta he eiv\u00e4t tienneet, miten t\u00e4m\u00e4 tapahtui. He tiesiv\u00e4t vain, ett\u00e4 maa, aurinko, sade ja aika olivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, mutta he eiv\u00e4t voineet selitt\u00e4\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 elementit yhdess\u00e4 saivat aikaan kasvun. T\u00e4m\u00e4 oli heille p\u00e4ivitt\u00e4inen ihme, joka todisti Jumalan viisaudesta ja voimasta.” (Homiliae in Matthaeum, 44.3, PG 57, 467)<\/p>\n

Juutalainen k\u00e4sitys Jumalan valtakunnasta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t ymm\u00e4rsiv\u00e4t my\u00f6s juutalaisen taustan Jumalan valtakunnan k\u00e4sitteelle. Origenes (n. 185-254) selitti:<\/p>\n

”Juutalaisessa ajattelussa Jumalan valtakunta oli sek\u00e4 nykyinen ett\u00e4 tuleva todellisuus. Toisaalta Jumala hallitsi jo nyt kansaansa lain ja profeettojen kautta, toisaalta odotettiin messiaanista aikaa, jolloin Jumalan valtakunta toteutuisi t\u00e4ydellisesti maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Monet juutalaiset odottivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtuisi dramaattisesti ja n\u00e4kyv\u00e4sti, ehk\u00e4 sotilaallisen voiton kautta. Jeesus kuitenkin opetti, ett\u00e4 Jumalan valtakunta tulee salaisesti ja huomaamatta, kuten siemen, joka kasvaa maan alla.” (Commentarii in Matthaeum, 10.4, PG 13, 857)<\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen (n. 315-386) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Profeetat olivat ennustaneet, ett\u00e4 Jumalan valtakunta tulisi kuin siemen, joka kasvaa suureksi puuksi. Hesekiel kirjoitti: ’Min\u00e4 otan latvasta pienen oksan ja istutan sen korkealle vuorelle… Se kasvaa suureksi setripuuksi, jonka oksilla pesiv\u00e4t kaikenlaiset linnut’ (Hes.17:22-23). Ja Daniel n\u00e4ki n\u00e4yn: ’Kivi, joka oli osunut patsaaseen, kasvoi suureksi vuoreksi ja t\u00e4ytti koko maan’ (Dan. 2:35). Jeesus t\u00e4ytti n\u00e4m\u00e4 profetiat opettamalla, ett\u00e4 Jumalan valtakunta alkaa pienest\u00e4 ja kasvaa huomaamatta, mutta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti.” (Catecheses, 15.16, PG 33, 892)<\/p>\n

III Teologinen tulkinta: Jumalan valtakunnan kasvu ja kehitys<\/span><\/strong><\/p>\n

Jumalan valtakunnan salaper\u00e4inen kasvu<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat vertauksen opetusta Jumalan valtakunnan salaper\u00e4isest\u00e4 kasvusta. Augustinus (354-430) kirjoitti:<\/p>\n

”Jumalan valtakunta kasvaa salaisesti ja huomaamatta, kuten siemen maan alla. Me emme voi n\u00e4hd\u00e4 sen kasvua, mutta me voimme n\u00e4hd\u00e4 sen vaikutukset. Samoin me emme voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalan ty\u00f6t\u00e4 ihmissyd\u00e4mess\u00e4, mutta me voimme n\u00e4hd\u00e4 sen hedelm\u00e4t: rakkauden, ilon, rauhan, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden, yst\u00e4v\u00e4llisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, lempeyden ja itsehillinn\u00e4n (Gal. 5:22-23). Jumalan valtakunta ei tule n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti, vaan hiljaisesti ja sis\u00e4isesti, muuttaen ihmisen syd\u00e4men ja el\u00e4m\u00e4n.” (De civitate Dei, 18.48, PL 41, 609)<\/p>\n

Gregorios Suuri (n. 540-604) selitti:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille, ett\u00e4 Jumalan valtakunnan kasvu on Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ei ihmisen. Kylv\u00e4j\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 siemenen, mutta sitten h\u00e4n nukkuu ja her\u00e4\u00e4, p\u00e4iv\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen, eik\u00e4 tied\u00e4, miten siemen kasvaa. Samoin me voimme julistaa evankeliumia, mutta me emme voi pakottaa sit\u00e4 kasvamaan ihmissyd\u00e4mess\u00e4. Se on Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ja se tapahtuu h\u00e4nen aikataulunsa mukaan, ei meid\u00e4n. Kuten Paavali sanoo: ’Min\u00e4 istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun’ (1. Kor. 3:6).” (Homiliae in Ezechielem, 2.3.17, PL 76, 968)<\/p>\n

Jumalan valtakunnan asteittainen kehitys<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen opetusta Jumalan valtakunnan asteittaisesta kehityksest\u00e4. Irenaeus Lyonilainen (n. 130-202) kirjoitti:<\/p>\n

”Jumalan valtakunta kehittyy asteittain, kuten siemen, joka kasvaa ensin korreksi, sitten t\u00e4hk\u00e4ksi ja lopulta t\u00e4ydeksi jyv\u00e4ksi t\u00e4hk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kuvaa sek\u00e4 kirkon historiaa ett\u00e4 yksitt\u00e4isen kristityn hengellist\u00e4 kasvua. Kirkko alkoi pienest\u00e4 \u2013 kaksitoista apostolia \u2013 ja on kasvanut maailmanlaajuiseksi yhteis\u00f6ksi. Samoin kristityn hengellinen el\u00e4m\u00e4 alkaa pienest\u00e4 \u2013 kasteen siemenest\u00e4 \u2013 ja kasvaa kohti t\u00e4ydellisyytt\u00e4 Kristuksessa.” (Adversus haereses, 4.38.3, PG 7, 1107)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen (n. 376-444) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille, ett\u00e4 Jumalan valtakunnan kasvu on sek\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ett\u00e4 asteittaista. Se ei tapahdu yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4, vaan se vaatii aikaa ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Mutta se on my\u00f6s varmaa: siemen kasvaa korreksi, t\u00e4hk\u00e4ksi ja lopulta t\u00e4ydeksi jyv\u00e4ksi. Samoin Jumalan valtakunta kasvaa varmasti kohti t\u00e4yttymyst\u00e4\u00e4n, huolimatta esteist\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisist\u00e4. Kuten Jesaja profetoi: ’Herran suunnitelman toteuttaa se, joka on h\u00e4nen mieleisens\u00e4. H\u00e4n menestyy teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n’ (Jes. 53:10).” (Commentarii in Lucam, 13.18, PG 72, 776)<\/p>\n

Jumalan valtakunnan lopullinen t\u00e4yttymys<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen opetusta Jumalan valtakunnan lopullisesta t\u00e4yttymyksest\u00e4. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus p\u00e4\u00e4ttyy sadonkorjuuseen: ’Mutta kun sato on kyps\u00e4, h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinne sirpin, sill\u00e4 korjuuaika on tullut.’ T\u00e4m\u00e4 kuvaa maailman loppua ja viimeist\u00e4 tuomiota, jolloin Jumalan valtakunta toteutuu t\u00e4ydellisesti. Kuten Jeesus selitti toisessa vertauksessa: ’Korjuuaika on maailman loppu, ja korjuumiehet ovat enkeleit\u00e4’ (Matt. 13:39). Silloin kaikki salaisuudet paljastetaan, kaikki v\u00e4\u00e4ryydet oikaistaan ja Jumalan valtakunta tulee t\u00e4ydellisesti n\u00e4kyv\u00e4ksi.” (Commentarii in Matthaeum, 10.8, PG 13, 862)<\/p>\n

Johannes Krysostomos lis\u00e4si:<\/p>\n

”Sadonkorjuu on ilon ja t\u00e4yttymyksen aika. Se kuvaa sit\u00e4 iloa ja t\u00e4yttymyst\u00e4, jonka uskovat kokevat, kun Jumalan valtakunta toteutuu t\u00e4ydellisesti. Silloin me n\u00e4emme Jumalan kasvoista kasvoihin, ja me ymm\u00e4rr\u00e4mme t\u00e4ydellisesti h\u00e4nen suunnitelmansa ja tarkoituksensa. Kuten Paavali sanoo: ’Nyt n\u00e4emme kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vaillinaista, mutta silloin se on t\u00e4ydellist\u00e4, niin kuin Jumala minut t\u00e4ydellisesti tuntee’ (1. Kor. 13:12).” (Homiliae in Matthaeum, 46.2, PG 58, 478)<\/p>\n

IV Moraalinen tulkinta: kristityn el\u00e4m\u00e4 ja kasvu<\/span><\/strong><\/p>\n

Hengellinen kasvu ja kypsyminen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t sovelsivat vertausta my\u00f6s kristityn hengelliseen kasvuun ja kypsymiseen. Basileios Suuri (n. 330-379) kirjoitti:<\/p>\n

”Kristityn hengellinen el\u00e4m\u00e4 on kuin siemen, joka kasvaa salaisesti ja asteittain. Se alkaa kasteesta, jossa Jumalan sana kylvet\u00e4\u00e4n syd\u00e4meen. Sitten se kasvaa hiljaisesti ja huomaamatta, p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, rukouksen, Raamatun lukemisen, sakramenttien ja hyvien tekojen kautta. Me emme aina huomaa t\u00e4t\u00e4 kasvua, mutta se tapahtuu silti, jos me pysymme uskollisina. Lopulta me saavutamme kypsyyden Kristuksessa, kuten t\u00e4ysi jyv\u00e4 t\u00e4hk\u00e4ss\u00e4.” (Homilia in Psalmum 1, 5, PG 29, 224)<\/p>\n

Johannes Cassianus (n. 360-435), joka kirjoitti laajasti munkkien hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Hengellinen kasvu ei ole tasaista, vaan se tapahtuu vaiheissa, kuten siemen, joka kasvaa ensin korreksi, sitten t\u00e4hk\u00e4ksi ja lopulta t\u00e4ydeksi jyv\u00e4ksi. On aikoja, jolloin kasvu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pys\u00e4htyneen tai jopa taantuneen, mutta se jatkuu silti pinnan alla. T\u00e4m\u00e4 opettaa meille k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Me emme voi kiirehti\u00e4 kasvua, mutta me voimme luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n meiss\u00e4, vaikka me emme sit\u00e4 n\u00e4e.” (Collationes, 14.11, PL 49, 965)<\/p>\n

K\u00e4rsiv\u00e4llisyys ja luottamus<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen opetusta k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4 ja luottamuksesta. Gregorios Nyssalainen (n. 335-395) kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4. Kylv\u00e4j\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 siemenen ja sitten odottaa k\u00e4rsiv\u00e4llisesti sadonkorjuuta, tiet\u00e4en, ett\u00e4 h\u00e4n ei voi kiirehti\u00e4 kasvua. Samoin meid\u00e4n tulee olla k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4 hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ja toisten hengellisess\u00e4 kasvussa. Me emme voi pakottaa kasvua, mutta me voimme luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ajallaan. Kuten Jaakob sanoo: ’Olkaa siis k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelm\u00e4\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4llisesti sit\u00e4 vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja kev\u00e4isen’ (Jaak.5:7).” (De beatitudinibus, 3, PG 44, 1225)<\/p>\n

Ambrosius Milanolainen (n. 340-397) lis\u00e4si:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille luottamusta Jumalan ty\u00f6h\u00f6n. Kylv\u00e4j\u00e4 luottaa siihen, ett\u00e4 siemen kasvaa, vaikka h\u00e4n ei tied\u00e4 miten. Samoin meid\u00e4n tulee luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n maailmassa ja meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, vaikka me emme aina n\u00e4e tai ymm\u00e4rr\u00e4 sit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luottamus vapauttaa meid\u00e4t ahdistuksesta ja antaa meille rauhan. Kuten Jeesus sanoi: ’\u00c4lk\u00e4\u00e4 siis huolehtiko huomisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4, se pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n huolen. Kullekin p\u00e4iv\u00e4lle riitt\u00e4v\u00e4t sen omat murheet’ (Matt. 6:34).” (De officiis ministrorum, 1.15.58, PL 16, 44)<\/p>\n

Ihmisen vastuu ja Jumalan ty\u00f6<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t pohtivat my\u00f6s ihmisen vastuun ja Jumalan ty\u00f6n suhdetta. Johannes Krysostomos kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille sek\u00e4 ihmisen vastuuta ett\u00e4 Jumalan ty\u00f6t\u00e4. Kylv\u00e4j\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 siemenen \u2013 t\u00e4m\u00e4 on ihmisen vastuu. Mutta siemen kasvaa itsest\u00e4\u00e4n \u2013 t\u00e4m\u00e4 on Jumalan ty\u00f6t\u00e4. Samoin hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on asioita, jotka ovat meid\u00e4n vastuullamme: rukoileminen, Raamatun lukeminen, hyvien tekojen tekeminen, kiusausten vastustaminen. Mutta hengellinen kasvu on lopulta Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ei meid\u00e4n. Kuten Paavali sanoo: ’Min\u00e4 istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun’ (1. Kor. 3:6).” (Homiliae in epistulam ad Romanos, 9.2, PG 60, 470)<\/p>\n

Augustinus, joka taisteli pelagiolaista harhaa vastaan, joka korosti liikaa ihmisen omaa kyky\u00e4 pelastaa itsens\u00e4, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille, ett\u00e4 pelastus on kokonaan Jumalan armoa, alusta loppuun. Siemen kasvaa itsest\u00e4\u00e4n, ’h\u00e4n ei itse tied\u00e4 miten’. Samoin hengellinen el\u00e4m\u00e4 on Jumalan armon ty\u00f6t\u00e4, ei ihmisen ansioiden. Me emme voi pelastaa itse\u00e4mme tai tuottaa hengellist\u00e4 kasvua omilla ponnistuksillamme. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 me olemme passiivisia: me olemme kutsuttu yhteisty\u00f6h\u00f6n Jumalan kanssa, kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n siemenen ja korjaamaan sadon, mutta kasvu on Jumalan ty\u00f6t\u00e4.” (De gratia et libero arbitrio, 17.33, PL 44, 901)<\/p>\n

V Ekklesiologinen tulkinta: kirkko ja sen missio<\/span><\/strong><\/p>\n

Kirkon kasvu ja kehitys<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s ekklesiologisen ulottuvuuden, joka kuvaa kirkon kasvua ja kehityst\u00e4. Kyprianus Karthagolainen (n. 200-258) kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus kuvaa kirkon kasvua maailmassa. Kirkko alkoi pienest\u00e4 \u2013 kaksitoista apostolia \u2013 mutta se on kasvanut maailmanlaajuiseksi yhteis\u00f6ksi, joka ulottuu kaikkiin kansoihin. T\u00e4m\u00e4 kasvu on ollut sek\u00e4 salaper\u00e4ist\u00e4 ett\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, kuten siemenen kasvu. Vainot ja vastustus eiv\u00e4t ole voineet pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, sill\u00e4 se on Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ei ihmisten. Kuten Jeesus sanoi: ’Min\u00e4 rakennan kirkkoni, eiv\u00e4tk\u00e4 tuonelan portit sit\u00e4 voita’ (Matt. 16:18).” (De unitate ecclesiae, 4, PL 4, 500)<\/p>\n

Augustinus, joka kirjoitti laajasti kirkosta, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kirkko on kuin pelto, jossa Jumalan valtakunnan siemen kasvaa. Se on sekoitettu yhteis\u00f6, jossa on sek\u00e4 hyvi\u00e4 ett\u00e4 pahoja j\u00e4seni\u00e4, kuten vehn\u00e4 ja rikkavilja, jotka kasvavat yhdess\u00e4 peltoon kylvetyst\u00e4 siemenest\u00e4. Mutta kirkon kasvu on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, huolimatta sis\u00e4isist\u00e4 ongelmista ja ulkoisesta vastustuksesta. Lopulta, aikojen lopussa, tapahtuu lopullinen erottelu, kun Kristus tulee takaisin ja korjaa sadon.” (De civitate Dei, 18.49, PL 41, 612)<\/p>\n

Evankeliumin julistaminen ja l\u00e4hetysty\u00f6<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen opetusta evankeliumin julistamisesta ja l\u00e4hetysty\u00f6st\u00e4. Gregorios Suuri kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus opettaa meille, ett\u00e4 meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on kylv\u00e4\u00e4 evankeliumin siemen, mutta me emme voi pakottaa sit\u00e4 kasvamaan. Me olemme kutsuttu julistamaan evankeliumia kaikille kansoille, mutta me emme voi k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 \u2013 se on Jumalan ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vapauttaa meid\u00e4t ahdistuksesta ja suorituspaineista l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4. Me voimme luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, vaikka me emme n\u00e4e v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tuloksia.” (Homiliae in Evangelia, 15.2, PL 76, 1131)<\/p>\n

Johannes Krysostomos, joka oli intohimoinen evankelista, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Evankeliumin julistaminen on kuin siemenen kylv\u00e4mist\u00e4. Me emme voi tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 siemen kasvaa ja mik\u00e4 ei, mutta meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on kylv\u00e4\u00e4 runsaasti. Jotkut siemenet putoavat tien oheen, jotkut kallioper\u00e4lle, jotkut ohdakkeiden sekaan, mutta jotkut hyv\u00e4\u00e4n maahan, ja ne tuottavat satoa, mik\u00e4 kolmikymmenkertaisesti, mik\u00e4 kuusikymmenkertaisesti, mik\u00e4 satakertaisesti. Meid\u00e4n ei pid\u00e4 lannistua, jos emme n\u00e4e v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tuloksia, sill\u00e4 kasvu tapahtuu salaisesti ja Jumalan aikataulun mukaan.” (Homiliae in Matthaeum, 44.4, PG 57, 468)<\/p>\n

Sakramentit ja armonv\u00e4lineet<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s sakramenttien ja armonv\u00e4lineiden merkityst\u00e4. Ambrosius Milanolainen kirjoitti:<\/p>\n

”Sakramentit ovat kuin siemeni\u00e4, jotka Jumala kylv\u00e4\u00e4 meihin. Kasteessa Jumalan sana kylvet\u00e4\u00e4n syd\u00e4meemme, ja se alkaa kasvaa salaisesti ja huomaamatta. Eukaristiassa me nautimme ’el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4\u00e4’, joka ravitsee hengellist\u00e4 kasvuamme. N\u00e4m\u00e4 sakramentit vaikuttavat meiss\u00e4 salaisesti, ’me emme tied\u00e4 miten’, mutta ne muuttavat meit\u00e4 Kristuksen kaltaisiksi.” (De sacramentis, 5.4.23, PL 16, 471)<\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen, joka kirjoitti laajasti sakramenteista, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kaste on kuin siemenen kylv\u00e4mist\u00e4. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yksinkertaiselta ulkoiselta rituaalilta \u2013 vett\u00e4 ja sanoja \u2013 mutta se saa aikaan salaisen ja voimakkaan muutoksen sielussa. Samoin eukaristia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tavalliselta leiv\u00e4lt\u00e4 ja viinilt\u00e4, mutta se on Kristuksen todellinen ruumis ja veri, joka ravitsee hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. N\u00e4m\u00e4 sakramentit vaikuttavat meiss\u00e4 salaisesti, kuten siemen, joka kasvaa maan alla, mutta niiden vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme rakkauden, ilon ja rauhan hedelmin\u00e4.” (Catecheses mystagogicae, 1.3, PG 33, 1068)<\/p>\n

VI Askeettinen tulkinta: hengellinen kilvoitus ja itsens\u00e4 kielt\u00e4minen<\/span><\/strong><\/p>\n

Hengellinen valppaus ja valvominen<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t, erityisesti ne, jotka eliv\u00e4t askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4, korostivat vertauksen opetusta hengellisest\u00e4 valppaudesta ja valvomisesta. Johannes Cassianus kirjoitti:<\/p>\n

”Vaikka vertaus sanoo, ett\u00e4 kylv\u00e4j\u00e4 ’nukkuu y\u00f6ns\u00e4 ja her\u00e4\u00e4 aamulla’, t\u00e4m\u00e4 ei tarkoita hengellist\u00e4 uneliaisuutta tai v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. P\u00e4invastoin, se opettaa meille, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee olla valppaita ja valvoa hengellist\u00e4 kasvuamme. Me emme voi pakottaa kasvua, mutta me voimme luoda sille suotuisat olosuhteet: rukoilemalla, lukemalla Raamattua, osallistumalla sakramentteihin ja tekem\u00e4ll\u00e4 hyvi\u00e4 tekoja. Kuten Jeesus sanoi: ’Valvokaa siis, sill\u00e4 te ette tied\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ettek\u00e4 hetke\u00e4’ (Matt. 25:13).” (Collationes, 14.13, PL 49, 967)<\/p>\n

Evagrios Pontoslainen (345-399), joka kehitti systemaattisen opetuksen hengellisest\u00e4 taistelusta, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Hengellinen valppaus tarkoittaa, ett\u00e4 me tarkkailemme ajatuksiamme ja tunteitamme, etteiv\u00e4t ne johda meit\u00e4 syntiin. Se on kuin puutarhurin ty\u00f6t\u00e4: me kitkemme rikkaruohot \u2013 pahat ajatukset ja himot \u2013 jotta hyv\u00e4n siemenen kasvu ei estyisi. T\u00e4m\u00e4 valppaus on jatkuvaa ty\u00f6t\u00e4, mutta se ei ole ahdistunutta ponnistelua, vaan rauhallista tarkkaavaisuutta, joka perustuu luottamukseen Jumalan ty\u00f6h\u00f6n meiss\u00e4.” (Praktikos, 6, PG 40, 1224)<\/p>\n

Hengellinen taistelu ja kiusaukset<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s hengellist\u00e4 taistelua ja kiusauksia. Johannes Klimakos (n. 579-649), joka kirjoitti klassisen teoksen hengellisest\u00e4 kilvoituksesta, kirjoitti:<\/p>\n

”Hengellinen kasvu kohtaa aina vastustusta, sek\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 ett\u00e4 ulkoista. Sis\u00e4isesti meit\u00e4 vastustavat omat himomme ja syntimme, ulkoisesti maailma ja paholainen. N\u00e4m\u00e4 voimat yritt\u00e4v\u00e4t tukahduttaa hyv\u00e4n siemenen kasvun, kuten rikkavilja, joka yritt\u00e4\u00e4 tukahduttaa vehn\u00e4n. Mutta me voimme luottaa siihen, ett\u00e4 Jumalan voima on suurempi kuin mik\u00e4\u00e4n vastustus. Kuten Paavali sanoo: ’H\u00e4n, joka on teiss\u00e4, on suurempi kuin se, joka on maailmassa’ (1. Joh.4:4).” (Scala Paradisi, 26, PG 88, 1032)<\/p>\n

Basileios Suuri lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kiusaukset ovat kuin myrskyt, jotka uhkaavat repi\u00e4 nuoren taimen juurineen. Mutta jos taimi on juurtunut syv\u00e4lle hyv\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n \u2013 uskoon ja rakkauteen \u2013 se kest\u00e4\u00e4 myrskyt ja kasvaa entist\u00e4 vahvemmaksi. Kiusaukset voivat siis palvella hengellist\u00e4 kasvuamme, jos me vastustamme niit\u00e4 ja pysymme uskollisina Jumalalle. Kuten Jaakob sanoo: ’Veljeni, pit\u00e4k\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4n\u00e4 ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tiet\u00e4en, ett\u00e4 teid\u00e4n uskonne koetus saa aikaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4’ (Jaak.1:2-3).” (Homilia in Psalmum 45, 3, PG 29, 417)<\/p>\n

Rukous ja mietiskely<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s rukouksen ja mietiskelyn merkityst\u00e4. Gregorios Nyssalainen kirjoitti:<\/p>\n

”Rukous on kuin vesi, joka ravitsee hyv\u00e4n siemenen kasvua. Ilman rukousta siemen kuivuu ja kuolee. Erityisesti jatkuva rukous \u2013 Jeesuksen nimen toistaminen tai psalmien lausuminen \u2013 pit\u00e4\u00e4 syd\u00e4memme kosteana ja hedelm\u00e4llisen\u00e4, jotta Jumalan sana voi kasvaa ja tuottaa hedelm\u00e4\u00e4. Kuten Paavali kehottaa: ’Rukoilkaa lakkaamatta’ (1. Tess. 5:17).” (De oratione dominica, 1, PG 44, 1124)<\/p>\n

Evagrios Pontoslainen lis\u00e4si:<\/p>\n

”Mietiskely on kuin auringonvalo, joka l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 siement\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 sen kasvua. Kun me mietiskelemme Jumalan sanaa ja h\u00e4nen tekojaan, me annamme Pyh\u00e4n Hengen valon paistaa syd\u00e4meemme ja edist\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 kasvuamme. T\u00e4m\u00e4 mietiskely ei ole vain \u00e4lyllist\u00e4 pohdintaa, vaan syd\u00e4men avaamista Jumalan l\u00e4sn\u00e4ololle ja toiminnalle. Kuten psalmista sanoo: ’Min\u00e4 tahdon mietiskell\u00e4 sinun asetuksiasi ja katsoa sinun polkujasi’ (Ps. 119:15).” (De oratione, 60, PG 79, 1180)<\/p>\n

Johannes Cassianus, joka opetti l\u00e4nnen kirkolle it\u00e4isen kirkon rukousel\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kirjoitti:<\/p>\n

”Lectio divina \u2013 Jumalan sanan lukeminen, mietiskely, rukous ja kontemplaatio \u2013 on kuin maaper\u00e4n muokkaamista, jotta siemen voisi kasvaa hyvin. Lukeminen kylv\u00e4\u00e4 siemenen, mietiskely kastelee sen, rukous ravitsee sit\u00e4 ja kontemplaatio korjaa sadon. T\u00e4m\u00e4 hengellinen harjoitus ei ole vain munkkeja varten, vaan kaikkia kristittyj\u00e4 varten, jotka haluavat kasvaa Kristuksen tuntemisessa ja rakkaudessa.” (Collationes, 14.10, PL 49, 964)<\/p>\n

VII\u00a0 Patristinen tulkinta: kirkkoisien erityisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia<\/span><\/strong><\/p>\n

Kristologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Monet kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa kristologisen ulottuvuuden, jossa siemen on Kristus itse. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Siemen on Kristus, joka kylvettiin maailmaan inkarnaatiossa. H\u00e4n oli kuin pieni siemen \u2013 syntyi vaatimattomasti Betlehemiss\u00e4, eli yksinkertaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Nasaretissa \u2013 mutta h\u00e4n kasvoi ja tuotti valtavan sadon: maailmanlaajuisen kirkon. Kuten Jesaja profetoi: ’H\u00e4n kasvoi Herran edess\u00e4 kuin vesa, kuin verso kuivasta maasta’ (Jes. 53:2). Kristuksen el\u00e4m\u00e4, kuolema ja yl\u00f6snousemus ovat kuin siemen, joka kuolee maahan ja tuottaa paljon hedelm\u00e4\u00e4 (Joh. 12:24).” (Commentarii in Joannem, 10.36, PG 14, 388)<\/p>\n

Hilarius Poitierslainen (n. 310-367), joka puolusti Kristuksen jumaluutta areiolaisia vastaan, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Kristus on siemen, joka kasvaa salaisesti historiassa. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen tulemuksensa oli vaatimaton ja huomaamaton \u2013 kuin siemen, joka kylvet\u00e4\u00e4n maahan \u2013 mutta h\u00e4nen toinen tulemuksensa on oleva n\u00e4kyv\u00e4 ja kirkas \u2013 kuin kyps\u00e4 sato, joka korjataan. V\u00e4liss\u00e4 on aika, jolloin Kristuksen valtakunta kasvaa salaisesti maailmassa, Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6n kautta. Kuten Paavali sanoo: ’Teid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nne on k\u00e4tketty Kristuksen kanssa Jumalassa. Kun Kristus, teid\u00e4n el\u00e4m\u00e4nne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte h\u00e4nen kanssaan kirkkaudessa’ (Kol. 3:3-4).” (De Trinitate, 9.4, PL 10, 283)<\/p>\n

Pneumatologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Jotkut kirkkois\u00e4t korostivat Pyh\u00e4n Hengen roolia siemenen kasvussa. Basileios Suuri, joka puolusti Pyh\u00e4n Hengen jumaluutta, kirjoitti:<\/p>\n

”Pyh\u00e4 Henki on se voima, joka saa siemenen kasvamaan. Kuten siemen kasvaa salaisesti ja huomaamatta, niin my\u00f6s Pyh\u00e4 Henki tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n salaisesti ihmissyd\u00e4mess\u00e4. Me emme voi n\u00e4hd\u00e4 Henke\u00e4, mutta me voimme n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 hedelm\u00e4t: rakkauden, ilon, rauhan, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden, yst\u00e4v\u00e4llisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, lempeyden ja itsehillinn\u00e4n (Gal. 5:22-23). Kuten Jeesus sanoi: ’Tuuli puhaltaa, miss\u00e4 tahtoo, ja sin\u00e4 kuulet sen huminan, mutta et tied\u00e4, mist\u00e4 se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengest\u00e4 syntynyt’ (Joh.3:8).” (De Spiritu Sancto, 9.22, PG 32, 108)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen lis\u00e4si:<\/p>\n

”Pyh\u00e4 Henki on kuin el\u00e4m\u00e4nvoima siemeness\u00e4. Ilman Henke\u00e4 siemen on kuollut ja hedelm\u00e4t\u00f6n, mutta Hengen kanssa se on el\u00e4v\u00e4 ja hedelm\u00e4llinen. Henki tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n salaisesti ja huomaamatta, mutta voimakkaasti ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. H\u00e4n muuttaa meit\u00e4 Kristuksen kaltaisiksi ja tekee meist\u00e4 osallisia jumalallisesta luonnosta. Kuten Paavali sanoo: ’Me kaikki, jotka peitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki’ (2. Kor. 3:18).” (Commentarii in Joannem, 5.2, PG 73, 753)<\/p>\n

Soteriologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t korostivat my\u00f6s vertauksen soteriologista ulottuvuutta \u2013 sen opetusta pelastuksesta. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Siemen kuvaa pelastuksen ty\u00f6t\u00e4, joka alkaa pienest\u00e4 \u2013 uskon siemenest\u00e4 \u2013 ja kasvaa kohti t\u00e4yttymyst\u00e4 \u2013 ikuista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pelastuksen ty\u00f6 on kokonaan Jumalan armoa, alusta loppuun. Me emme voi pelastaa itse\u00e4mme tai tuottaa hengellist\u00e4 kasvua omilla ponnistuksillamme. Kuten Paavali sanoo: ’Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta \u2013 se on Jumalan lahja \u2013 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi’ (Ef. 2:8-9). Mutta t\u00e4m\u00e4 armo vaikuttaa meiss\u00e4 asteittain, muuttaen meit\u00e4 Kristuksen kaltaisiksi p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4.” (De gratia et libero arbitrio, 17.33, PL 44, 901)<\/p>\n

Prosper Akvitanialainen (n. 390-455), joka puolusti Augustinuksen armoteologiaa, lis\u00e4si:<\/p>\n

”Pelastus on prosessi, joka alkaa kasteesta ja p\u00e4\u00e4ttyy ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se on kuin siemen, joka kasvaa ensin korreksi, sitten t\u00e4hk\u00e4ksi ja lopulta t\u00e4ydeksi jyv\u00e4ksi t\u00e4hk\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 prosessi on Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ei ihmisen, mutta ihminen osallistuu siihen vapaalla tahdollaan. Jumala ei pakota ket\u00e4\u00e4n, vaan h\u00e4n kutsuu ja houkuttelee, ja ihminen vastaa t\u00e4h\u00e4n kutsuun. Kuten Augustinus sanoo: ’H\u00e4n, joka loi sinut ilman sinua, ei pelasta sinua ilman sinua.'” (De vocatione omnium gentium, 1.24, PL 51, 688)<\/p>\n

Eskatologinen tulkinta<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s eskatologisen ulottuvuuden \u2013 opetuksen viimeisist\u00e4 asioista. Irenaeus Lyonilainen kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus p\u00e4\u00e4ttyy sadonkorjuuseen: ’Mutta kun sato on kyps\u00e4, h\u00e4n l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sinne sirpin, sill\u00e4 korjuuaika on tullut.’ T\u00e4m\u00e4 kuvaa maailman loppua ja viimeist\u00e4 tuomiota, jolloin Kristus tulee takaisin kirkkaudessa ja korjaa sadon. Silloin kaikki salaisuudet paljastetaan, kaikki v\u00e4\u00e4ryydet oikaistaan ja Jumalan valtakunta tulee t\u00e4ydellisesti n\u00e4kyv\u00e4ksi. Kuten Jeesus sanoi: ’Silloin vanhurskaat loistavat Is\u00e4ns\u00e4 valtakunnassa niin kuin aurinko’ (Matt. 13:43).” (Adversus haereses, 5.36.3, PG 7, 1223)<\/p>\n

Gregorios Suuri lis\u00e4si:<\/p>\n

”Sadonkorjuu on sek\u00e4 ilon ett\u00e4 tuomion aika. Se on ilon aika niille, jotka ovat tuottaneet hyv\u00e4\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4 \u2013 rakkautta, uskoa ja hyvi\u00e4 tekoja \u2013 mutta tuomion aika niille, jotka ovat tuottaneet pahaa hedelm\u00e4\u00e4 \u2013 vihaa, ep\u00e4uskoa ja pahoja tekoja. Kuten Jeesus sanoi: ’Jokainen puu tunnetaan hedelm\u00e4st\u00e4\u00e4n’ (Luuk.6:44). T\u00e4m\u00e4 opettaa meille, ett\u00e4 meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ll\u00e4mme on ikuinen merkitys ja ett\u00e4 meid\u00e4n tekomme seuraavat meit\u00e4 ikuisuuteen.” (Homiliae in Evangelia, 12.4, PL 76, 1119)<\/p>\n

VIII\u00a0 Soveltaminen nykyajan kristilliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/span><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4 tarjoaa rikkaita n\u00e4k\u00f6kulmia henkil\u00f6kohtaiseen hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ensinn\u00e4kin se opettaa meille k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja luottamusta. Hengellinen kasvu on usein hidasta ja huomaamatonta, ja me saatamme turhautua, kun emme n\u00e4e v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tuloksia. Mutta vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kasvu tapahtuu salaisesti ja Jumalan aikataulun mukaan, ei meid\u00e4n.<\/p>\n

Toiseksi vertaus opettaa meille n\u00f6yryytt\u00e4. Me emme voi tuottaa hengellist\u00e4 kasvua omilla ponnistuksillamme, vaan se on Jumalan ty\u00f6t\u00e4. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on luoda suotuisat olosuhteet kasvulle \u2013 rukoilemalla, lukemalla Raamattua, osallistumalla sakramentteihin ja tekem\u00e4ll\u00e4 hyvi\u00e4 tekoja \u2013 mutta kasvu itse on Jumalan lahja, ei meid\u00e4n saavutuksemme.<\/p>\n

Kolmanneksi vertaus opettaa meille toivoa. Vaikka hengellinen kasvu on usein hidasta ja huomaamatonta, se on my\u00f6s varmaa ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Jumala vie ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, huolimatta esteist\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisist\u00e4. Kuten Paavali sanoo: ”Min\u00e4 luotan siihen, ett\u00e4 h\u00e4n, joka on alkanut teiss\u00e4 hyv\u00e4n ty\u00f6n, on sen t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Kristuksen Jeesuksen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka” (Fil. 1:6).<\/p>\n

Yhteis\u00f6llinen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus tarjoaa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 opetuksia kristilliselle yhteis\u00f6lle. Se muistuttaa kirkkoa sen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 kylv\u00e4\u00e4 evankeliumin siemen ja luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala antaa kasvun. Kirkko ei voi pakottaa ihmisi\u00e4 uskoon tai kiirehti\u00e4 hengellist\u00e4 kasvua, mutta se voi uskollisesti julistaa evankeliumia ja luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ihmissyd\u00e4miss\u00e4.<\/p>\n

Vertaus haastaa my\u00f6s kirkkoa k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyyteen. Kirkon ty\u00f6 ei aina tuota v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 ja n\u00e4kyvi\u00e4 tuloksia, mutta se on silti arvokasta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Jumalan valtakunta kasvaa usein hitaasti ja huomaamatta, mutta se kasvaa silti, ja lopulta se tuottaa runsaan sadon.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi vertaus muistuttaa kirkkoa sen riippuvuudesta Jumalan armosta ja voimasta. Kirkko ei voi toteuttaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 omassa voimassaan, vaan se tarvitsee Pyh\u00e4n Hengen apua ja johdatusta. Kuten Jeesus sanoi: ”Ilman minua te ette voi mit\u00e4\u00e4n tehd\u00e4” (Joh. 15:5).<\/p>\n

Yhteiskunnallinen soveltaminen<\/strong><\/p>\n

Vertaus tarjoaa my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia kristittyjen toimintaan yhteiskunnassa. Se opettaa, ett\u00e4 yhteiskunnallinen muutos, kuten hengellinenkin kasvu, on usein hidasta ja huomaamatonta. Me saatamme turhautua, kun emme n\u00e4e v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 tuloksia pyrkimyksist\u00e4mme edist\u00e4\u00e4 oikeudenmukaisuutta ja rauhaa, mutta vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 muutos tapahtuu usein pinnan alla, ja ett\u00e4 pienill\u00e4kin teoilla voi olla suuria vaikutuksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Vertaus haastaa my\u00f6s k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja pikaisiin tuloksiin pyrkiv\u00e4n kulttuurimme. Se opettaa meille, ett\u00e4 todellinen muutos vaatii aikaa ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, ei pikaisia ratkaisuja tai n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 temppuja. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee niin henkil\u00f6kohtaiseen kasvuun, kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuin yhteiskunnalliseen muutokseenkin.<\/p>\n

Lopuksi, vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan valtakunta kasvaa maailmassa huolimatta vastustuksesta ja esteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 antaa meille toivoa ja rohkeutta jatkaa ty\u00f6t\u00e4 oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta, vaikka tulokset eiv\u00e4t olisi heti n\u00e4kyviss\u00e4.<\/p>\n

IX Typologinen tulkinta: Vanhan testamentin t\u00e4yttymys<\/strong><\/span><\/p>\n

Yhteys Vanhan testamentin opetuksiin<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa yhteyksi\u00e4 Vanhan testamentin opetuksiin Jumalan sanan voimasta ja hedelm\u00e4llisyydest\u00e4. Origenes kirjoitti:<\/p>\n

”Vertaus heijastaa Jesajan profetiaa: ’Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eiv\u00e4tk\u00e4 sinne palaa, vaan kastelevat maan, joka hedelm\u00f6ittyy ja versoo ja antaa kylv\u00e4j\u00e4lle siemenen ja n\u00e4lk\u00e4iselle leiv\u00e4n, niin k\u00e4y my\u00f6s sanan, joka minun suustani l\u00e4htee: se ei tyhj\u00e4n\u00e4 palaa, vaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n, jonka min\u00e4 sille annan, ja saa menestym\u00e4\u00e4n kaiken, mit\u00e4 varten sen l\u00e4het\u00e4n’ (Jes.55:10-11). Jumalan sana on kuin siemen, joka kasvaa salaisesti ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti, tuottaen hedelm\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaan.” (Commentarii in Matthaeum, 10.9, PG 13, 863)<\/p>\n

Hieronymus lis\u00e4si:<\/p>\n

”Vertaus muistuttaa my\u00f6s psalmien opetusta: ’Autuas se mies, joka… rakastaa Herran lakia ja tutkistelee sit\u00e4 p\u00e4ivin ja \u00f6in. H\u00e4n on kuin puu, veden \u00e4\u00e4relle istutettu: se antaa hedelm\u00e4n ajallaan, eiv\u00e4tk\u00e4 sen lehdet lakastu’ (Ps. 1:1-3). Jumalan sana, kuten siemen, tuottaa hedelm\u00e4\u00e4 oikeaan aikaan, ei meid\u00e4n aikataulumme mukaan, vaan Jumalan.” (Commentarii in Isaiam, 55.10, PL 24, 545)<\/p>\n

T\u00e4yttymys Kristuksessa ja kirkossa<\/strong><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa my\u00f6s Vanhan testamentin profetioiden t\u00e4yttymyksen Kristuksessa ja kirkossa. Augustinus kirjoitti:<\/p>\n

”Profeetta Daniel n\u00e4ki n\u00e4yn: ’Kivi, joka oli osunut patsaaseen, kasvoi suureksi vuoreksi ja t\u00e4ytti koko maan’ (Dan. 2:35). T\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyy Kristuksessa ja h\u00e4nen kirkossaan. Kristus on kuin pieni kivi \u2013 syntyi vaatimattomasti, eli yksinkertaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuoli h\u00e4pe\u00e4llisesti \u2013 mutta h\u00e4n on kasvanut suureksi vuoreksi, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko maan. H\u00e4nen kirkkonsa on levinnyt kaikkiin kansoihin, huolimatta vastustuksesta ja vainosta.” (De civitate Dei, 18.34, PL 41, 586)<\/p>\n

Kyrillos Aleksandrialainen korosti Kristuksen roolia t\u00e4yttymyksen\u00e4:<\/p>\n

”Profeetta Hesekiel n\u00e4ki n\u00e4yn: ’Min\u00e4 otan latvasta pienen oksan ja istutan sen korkealle vuorelle… Se kasvaa suureksi setripuuksi, jonka oksilla pesiv\u00e4t kaikenlaiset linnut’ (Hes. 17:22-23). T\u00e4m\u00e4 profetia t\u00e4yttyy Kristuksessa, joka on kuin pieni oksa \u2013 syntyi Daavidin suvusta, mutta vaatimattomissa oloissa \u2013 mutta on kasvanut suureksi puuksi, jonka suojaan kaikki kansat tulevat. H\u00e4nen kirkkonsa on kuin puu, jonka oksilla kaikenlaiset ihmiset \u2013 juutalaiset ja pakanat, rikkaat ja k\u00f6yh\u00e4t, oppineet ja oppimattomat \u2013 l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t suojan ja ravinnon.” (Commentarii in Lucam, 13.19, PG 72, 776)<\/p>\n

X Vertauksen tulkintahistoria<\/span><\/strong><\/p>\n

Varhaiskirkko ja patristinen aika<\/strong><\/p>\n

Varhaiskirkossa ja patristisella ajalla vertausta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4 tulkittiin p\u00e4\u00e4asiassa ekklesiologisesta ja eskatologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirkkois\u00e4t korostivat, ett\u00e4 vertaus kuvaa kirkon kasvua maailmassa ja Jumalan valtakunnan lopullista t\u00e4yttymyst\u00e4 aikojen lopussa.<\/p>\n

Origenes ja aleksandrialainen koulukunta korostivat vertauksen allegorista tulkintaa, n\u00e4hden siin\u00e4 syv\u00e4llisi\u00e4 hengellisi\u00e4 merkityksi\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t siemeness\u00e4 vertauskuvan Jumalan sanasta tai Kristuksesta, ja sen kasvussa vertauskuvan hengellisest\u00e4 kasvusta tai kirkon kehityksest\u00e4.<\/p>\n

Antiokian koulukunta, johon kuuluivat mm. Johannes Krysostomos ja Theodoros Mopsuestialainen, korosti enemm\u00e4n vertauksen moraalista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa ennen kaikkea opetuksen k\u00e4rsiv\u00e4llisyydest\u00e4 ja luottamuksesta Jumalan ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Augustinus ja l\u00e4ntinen kirkko yhdistiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 l\u00e4hestymistapoja, korostaen sek\u00e4 vertauksen ekklesiologista ett\u00e4 moraalista merkityst\u00e4. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa sek\u00e4 opetuksen kirkon kasvusta maailmassa ett\u00e4 kutsun k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen ja luottamukseen hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Keskiaika ja reformaatio<\/strong><\/p>\n

Keskiajalla vertauksen tulkinnassa korostui erityisesti sen sakramentaalinen ulottuvuus. Tuomas Akvinolainen ja muut skolastikot n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa opetuksen sakramenttien vaikutuksesta: ne toimivat ex opere operato, itsess\u00e4\u00e4n, riippumatta toimittajan tai vastaanottajan arvollissuudesta. Kuten siemen kasvaa itsest\u00e4\u00e4n, ”h\u00e4n ei itse tied\u00e4 miten”, niin my\u00f6s sakramentit vaikuttavat salaisesti ja varmasti, jos vastaanottaja ei aseta esteit\u00e4.<\/p>\n

Reformaation aikana tulkinta muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti. Martti Luther ja muut reformaattorit korostivat, ett\u00e4 siemen on Jumalan sana, erityisesti evankeliumi, joka vaikuttaa salaisesti ja varmasti ihmissyd\u00e4mess\u00e4, synnytt\u00e4en uskon. He n\u00e4kiv\u00e4t vertauksessa opetuksen siit\u00e4, ett\u00e4 pelastus on kokonaan Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ei ihmisen ansioita tai ponnisteluja.<\/p>\n

Katolinen kirkko vastasi korostamalla, ett\u00e4 siemen kuvaa sek\u00e4 Jumalan sanaa ett\u00e4 sakramentteja, erityisesti eukaristiaa. Trenton kirkolliskokous (1545-1563) vahvisti, ett\u00e4 sakramentit vaikuttavat ex opere operato, ja ett\u00e4 ne ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 pelastukselle.<\/p>\n

Moderni aika<\/strong><\/p>\n

Modernina aikana vertauksen tulkinnassa on korostunut erityisesti sen eksistentiaalinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Monet teologit ovat n\u00e4hneet vertauksessa opetuksen Jumalan valtakunnan salaisesta ja huomaamattomasta l\u00e4sn\u00e4olosta maailmassa, erityisesti k\u00f6yhien ja sorrettujen keskuudessa.<\/p>\n

Eksistentialistiset teologit, kuten Rudolf Bultmann, ovat korostaneet vertauksen opetusta uskon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ja sitoutumisesta. He ovat n\u00e4hneet siemenen kasvussa vertauskuvan autenttisesta eksistenssist\u00e4, joka syntyy, kun ihminen vastaa Jumalan kutsuun ja sitoutuu el\u00e4m\u00e4\u00e4n uskon mukaisesti.<\/p>\n

Vapautuksen teologit ovat korostaneet vertauksen sosiaalista ja poliittista ulottuvuutta. He ovat n\u00e4hneet siemenen kasvussa vertauskuvan oikeudenmukaisuuden ja rauhan hitaasta mutta varmasta voitosta sorron ja v\u00e4kivallan voimista. He ovat korostaneet, ett\u00e4 Jumalan valtakunta kasvaa erityisesti k\u00f6yhien ja sorrettujen keskuudessa, usein huomaamatta ja valtaapit\u00e4vien tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Feministiset teologit ovat tuoneet uusia n\u00e4k\u00f6kulmia vertauksen tulkintaan. He ovat kysyneet, kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta siemenen kasvu on ”n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4” ja kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta se on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4. He ovat korostaneet, ett\u00e4 marginalisoidut ja syrj\u00e4ytetyt ryhm\u00e4t ovat usein tietoisia Jumalan ty\u00f6st\u00e4 historiassa, vaikka valtaapit\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t sit\u00e4 n\u00e4e tai tunnusta.<\/p>\n

XI Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/span><\/p>\n

Kirkkoisien tulkinnat vertauksesta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4 osoittavat, kuinka monipuolisesti ja syv\u00e4llisesti he ymm\u00e4rsiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n Jeesuksen opetuksen. Heid\u00e4n selityksens\u00e4 ulottuvat historiallisista tulkinnoista teologisiin, moraalisiin, ekklesiologisiin, askeettisiin, patristisiin ja typologisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tulkinnat muodostavat rikkaan teologisen perinn\u00f6n, joka on muovannut kristillist\u00e4 ajattelua ja hartausel\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4pi vuosisatojen.<\/p>\n

Kirkkoisien opetuksissa vertaus n\u00e4ytt\u00e4ytyy monitasoisena kuvauksena, joka k\u00e4sittelee useita keskeisi\u00e4 kristillisi\u00e4 teemoja: Jumalan valtakunnan salaper\u00e4ist\u00e4 kasvua, hengellist\u00e4 kypsymist\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja luottamusta, kirkon missiota, hengellist\u00e4 kilvoitusta, Kristusta pelastuksen siemenen\u00e4 ja Jumalan valtakunnan lopullista t\u00e4yttymyst\u00e4.<\/p>\n

Vertauksen keskeinen opetus on, ett\u00e4 Jumalan valtakunta kasvaa salaisesti ja huomaamatta, mutta varmasti ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 kasvu on Jumalan ty\u00f6t\u00e4, ei ihmisen, mutta ihminen on kutsuttu yhteisty\u00f6h\u00f6n Jumalan kanssa, kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n siemenen ja korjaamaan sadon.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 opetus on yht\u00e4 ajankohtainen t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuin se oli Jeesuksen aikana. Maailmassa, joka arvostaa n\u00e4kyvi\u00e4 tuloksia ja pikaisia ratkaisuja, vertaus muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 todellinen muutos tapahtuu usein hitaasti ja huomaamatta. Maailmassa, joka korostaa ihmisen omia saavutuksia ja ponnisteluja, vertaus opettaa meille n\u00f6yryytt\u00e4 ja riippuvuutta Jumalan armosta. Ja maailmassa, joka on t\u00e4ynn\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja pelkoa tulevaisuudesta, vertaus tarjoaa meille toivoa ja luottamusta siihen, ett\u00e4 Jumala vie ty\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, huolimatta esteist\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisist\u00e4.<\/p>\n

Kirkkoisien tulkinnat eiv\u00e4t ole toisensa poissulkevia vaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, tarjoten kokonaisvaltaisen n\u00e4kemyksen vertauksen merkityksest\u00e4. Historiallinen tulkinta auttaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vertauksen alkuper\u00e4isen kontekstin ja merkityksen. Teologinen tulkinta syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme Jumalan valtakunnasta ja sen kasvusta. Moraalinen tulkinta opastaa meit\u00e4 hengelliseen kasvuun ja kypsymiseen. Ekklesiologinen tulkinta valaisee kirkon missiota ja kehityst\u00e4. Askeettinen tulkinta auttaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hengellisen kilvoituksen ja rukouksen merkityksen. Patristinen tulkinta tarjoaa rikkaita n\u00e4k\u00f6kulmia vertauksen kristologiseen, pneumatologiseen, soteriologiseen ja eskatologiseen ulottuvuuteen. Ja typologinen tulkinta auttaa meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vertauksen osana Jumalan pelastussuunnitelman suurta kertomusta.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 moninaiset tulkinnat osoittavat, ett\u00e4 vertaus n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4, kuten muutkin Jeesuksen vertaukset, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ehtym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 viisauden l\u00e4hteit\u00e4, jotka puhuttelevat kristittyj\u00e4 kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Vertaus kutsuu meit\u00e4 jatkuvaan itsetutkisteluun: Olemmeko me k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4 ja luottavaisia Jumalan ty\u00f6n suhteen, vai olemmeko k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja ep\u00e4ilevi\u00e4? Olemmeko me n\u00f6yri\u00e4 ja riippuvaisia Jumalan armosta, vai olemmeko ylpeit\u00e4 ja itseriittoisia? Olemmeko me toiveikkaita ja luottavaisia tulevaisuuden suhteen, vai olemmeko pelokkaita ja ep\u00e4varmoja?<\/p>\n

Lopuksi, kirkkoisien opetukset t\u00e4st\u00e4 vertauksesta muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kristillinen usko on matka, ei m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4, prosessi, ei tuote. Se on kuin siemen, joka kasvaa hitaasti mutta varmasti, kohti t\u00e4yttymyst\u00e4\u00e4n Jumalan valtakunnassa. Kuten Paavali sanoo: ”Min\u00e4 olen varma siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n, joka on alkanut teiss\u00e4 hyv\u00e4n ty\u00f6n, on sen t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Kristuksen Jeesuksen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka” (Fil. 1:6).<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkkoisien selitys ja opetus vertauksesta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4 (Mark. 4:26-29)   I Johdanto Vertaus n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kasvavasta siemenest\u00e4 on yksi Jeesuksen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3010","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3010","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3010"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3010\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3012,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3010\/revisions\/3012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3010"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3010"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3010"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}