{"id":30,"date":"2012-02-04T14:02:03","date_gmt":"2012-02-04T14:02:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/kaste-ja-voitelu-ortodoksisessa-perinteessa\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:32","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:32","slug":"kaste-ja-voitelu-ortodoksisessa-perinteessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/kaste-ja-voitelu-ortodoksisessa-perinteessa\/","title":{"rendered":"Kaste ja voitelu ortodoksisessa perinteess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino; font-size: 10pt;\"><em>Artikkeli on yhdistellen muotoiltu kirjoittajan pro gradu- tutkielmasta: &#8221;Valoon puetut. Pyh\u00e4n Efraim Syyrialaisen epifaniahymnien opetus kasteesta &#8221;, joka on tehty ja hyv\u00e4ksytty Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan ortodoksisen teologian laitoksen systemaattisen teologian ja patristiikan opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 1992.<\/em><\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Niist\u00e4 pyhist\u00e4 toimituksista, joissa uskova tulee osalliseksi jumalallisesta armosta, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ortodoksisessa perinteess\u00e4 nimityst\u00e4 sakramentti tai mysteerio eli salaisuus. Salaisuus-nimitys ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 mysteeriot olisivat vain harvojen ja valittujen osalle tulevia, vaan ne kuuluvat kaikille, jotka tulevat Kirkko-Ruumiin yhteyteen, joka sekin on itse asiassa sakramentti eli salaisuus. Kasteen mysteerio, joka kristitylle ensimm\u00e4isen\u00e4 toimitetaan, tekee meist\u00e4 kaikista samalla lailla osallisia jumalallisista salaisuuksista. Kaste voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaikkien muiden sakramenttien alkul\u00e4hteen\u00e4, er\u00e4\u00e4nlaisena porttina Kirkon salaisuuteen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste ei ole vain ohimenev\u00e4 tapahtuma el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, vaan siihen sis\u00e4ltyy koko el\u00e4m\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 kuolemaan saakka. Voi sanoa, ett\u00e4 kastetoimitus p\u00e4\u00e4ttyy vasta kuoleman hetkell\u00e4, jolloin &#8221;pukeutumisemme Kristukseen&#8221; lopullisesti toteutuu. Kasteessa meid\u00e4t puetaan kyll\u00e4 Kristukseen, mutta niin kauan kuin olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ajallisessa muutoksien maailmassa, tuo puku on vasta lupaus ja esimakua siit\u00e4 uudesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jonka voimme uskon kautta saavuttaa. Kasteessa meille annetaan voima tai sanottaisiinko &#8221;ev\u00e4\u00e4t&#8221; koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kilvoittelua varten, joka on jatkuvaa taistelua kiusaajaa ja sen voimia vastaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Ortodoksisen perinteen mukainen kasteen mysteerion toimittaminen voidaan jakaa nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4vaiheeseen: 1) valmistavat rukoukset, 2) vedenpyhitys ja varsinainen kaste, 3) mirhavoitelu ja 4) ns. 8.p\u00e4iv\u00e4n toimitukset, joka tapahtuu ennen kastetta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kasteeseen valmistautumisessa on monta vaihetta. Alkuvuosisatoina ne kestiv\u00e4t jopa vuosia. Vainottu kirkko ei olisi kest\u00e4nyt, jos sen j\u00e4senet olisivat olleet heikkoja. Ne, jotka halusivat liitty\u00e4 kirkkoon, pantiin koetukselle.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Valmistautumisen vaiheet ovat: 1) opetettavaksi eli katekumeeniksi ottaminen, 2) pahan hengen karkottaminen eli eksorkismit, 3) Saatanasta eli kiusaajasta luopuminen, 4) Kristukseen liittyminen sek\u00e4 5) uskon tunnustaminen. Nykyisin n\u00e4m\u00e4 kaikki liittyv\u00e4t saumattomasti toisiinsa ja ne toimitetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ennen varsinaista kastetta. T\u00e4ss\u00e4 on tarpeen mainita, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 toimenpiteit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4mme edelt\u00e4\u00e4 nimenanto, joka on periaatteessa oma itsen\u00e4inen toimitus, joka tulisi suorittaa viikon kuluttua, 8. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapsen syntym\u00e4st\u00e4. N\u00e4in kastettavalla on jo nimi, kun h\u00e4net kastetaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Opetettavaksi ottaminen oli vanhassa kirkossa juhlallinen toimitus. Tulokkaan nimi merkittiin luetteloon, &#8221;el\u00e4m\u00e4n kirjaan&#8221;. N\u00e4in merkitty oli tavallaan jo kirkon j\u00e4sen, ei kuitenkaan t\u00e4ysivaltainen. Mutta h\u00e4n sai olla mukana jumalanpalveluksessa, jossa h\u00e4n sai kuulla Raamatun lukemista ja opetusta. Opetettavana kasteelle pyrkij\u00e4 oli my\u00f6s jo esirukousten piiriss\u00e4. Katekumeeniaika saattoi kest\u00e4\u00e4 kolmekin vuotta. Vainojen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 300-luvulla kirkkoon alkoi pyrki\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ihmisi\u00e4, jolloin katekumeenien opetus muuttui entist\u00e4 systemaattisemmaksi. Kirkkovuoden kierrossa Suuren Paaston aika on oikeastaan muistoa kasteeseen valmistautumisen ohjelmasta. Paasto p\u00e4\u00e4ttyy pitk\u00e4n odotuksen j\u00e4lkeen P\u00e4\u00e4si\u00e4iseen, suureen kastejuhlaan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Eksorkismit ovat er\u00e4\u00e4nlaisia &#8221;k\u00e4\u00e4nteisi\u00e4 rukouksia&#8221;, joissa puhutellaan Saatanaa, kirotaan h\u00e4nt\u00e4 ja vaaditaan h\u00e4nt\u00e4 poistumaan kastettavasta. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu Jumalan voiman vaikutuksesta. Eksorkismeihin liittyy my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 eleit\u00e4, mm. ristinmerkki, joka on voiton merkki taistelussa kiusaajaa vastaan. Sill\u00e4 opetettava merkit\u00e4\u00e4n Kristuksen omaksi. Eksorkismeihin kuuluu my\u00f6s puhaltaminen, joka johtaa ajattelemaan hengen maailmaa ja vaikutuksia. Eksorkismit ilmaisevat sit\u00e4, ett\u00e4 &#8221;sangen hyv\u00e4ksi&#8221; luodussa maailmassa vaikuttaa paha olemassaolollaan, vaikkakaan sill\u00e4 ei ole lopullista valtaa. Eksorkismit p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t juhlalliseen saatanasta luopumiseen, joka tapahtuu siten, ett\u00e4 kastettava k\u00e4\u00e4ntyy l\u00e4nteen p\u00e4in, auringonlaskun ja pimeyden suuntaan, joka kirkon symbolikieless\u00e4 edustaa pahaa, synti\u00e4 ja kuolemaa; ja h\u00e4n lupaa luopua kiusaajasta ja osoittaa sit\u00e4 kohtaan halveksuntaa puhaltamalla t\u00e4t\u00e4 kohti. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lapsia kastettaessa kummi tekee t\u00e4m\u00e4n kaiken lapsen puolesta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Toinen puoli Saatanasta luopumiselle on Kristukseen liittyminen. Siin\u00e4 tapahtuu lopullinen k\u00e4\u00e4ntymys. Konkreettisesti kastettava k\u00e4\u00e4ntyy l\u00e4nnest\u00e4 it\u00e4\u00e4n, pimeydest\u00e4 valoon, Saatana orjuudesta kuuliaisuuteen Kristusta kohtaan. Sen j\u00e4lkeen seuraa uskontunnustuksen lukeminen. Siin\u00e4 itse asiassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n Kristukseen liittymisen ehdot. Kukaan, joka tulee Kirkon j\u00e4seneksi, ei voi sanella omia ehtojaan, vaan h\u00e4nen on sopeuduttava Kristukseen liittyneiden yhteis\u00f6\u00f6n.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Ortodoksisen kasteen tekstit syntyiv\u00e4t ajalla, jolloin aikuiskaste oli kasteen normaali muoto. Nykyisin on vallitsevana lapsikaste. Lapsi ja aikuinen ovat Jumalan valtakunnassa yht\u00e4 arvokkaita, ik\u00e4erolla ei ole merkityst\u00e4. Lasta kastettaessa h\u00e4nen suunaan toimii kummi, er\u00e4\u00e4nlainen lapsen takuumies tai &#8211; nainen. Kummi sitoutuu Jumalan edess\u00e4 siihen, ett\u00e4 lapsi kasvaa ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 noihin kummin lausumiin lupauksiin. Kummin sanat tulevat kastetun omiksi sanoiksi. Kummeus on t\u00e4ss\u00e4 valossa n\u00e4htyn\u00e4 todella vakava ja vastuullinen asia.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Varsinaista kastetta edelt\u00e4\u00e4 vedenpyhitt\u00e4minen, jossa rukoillaan Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 pyhitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kastevesi. Niin tapahtui Kristuksen kasteen yhteydess\u00e4kin. Kristus itse laskeutuessaan Jordanin veteen pyhitti sen ja asetti meille esikuvan veden kautta tapahtuvasta kasteesta. Veden pyhitt\u00e4misen j\u00e4lkeen kastettava upotetaan kolmesti veteen Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen. Poikkeustapauksissa my\u00f6s valelukaste hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. Kirkon opetuksen mukaan kaste ilmaisee Herramme kuolemaa ja on Kristuksen kuoleman kuva. Koska Kristus kuoli vain kerran, my\u00f6s kastettava kastetaan vain kerran. Kirkon kaste on symbolinen kuolema Kristuksen kanssa, mutta yl\u00f6snousemus H\u00e4ness\u00e4 on todellista. Samalla kun kaste liitt\u00e4\u00e4 kastetun Kristuksen Ruumiiseen, h\u00e4n liittyy j\u00e4lleen Jumalaan ja luopuu synnin tiest\u00e4 ja saa voiman kasvaa Jumalan avulla Jumalan kuvan kaltaisuuteen, t\u00e4ydelliseksi ihmiseksi, siksi, mit\u00e4 h\u00e4nen tulisi olla.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Uskova haudataan veteen ja h\u00e4n nousee siit\u00e4 vaeltaakseen uudessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joka syntyy Kristuksessa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Ortodoksisessa perinteess\u00e4 uudestisyntyminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Jumalan sana kuulemiseksi ja noudattamiseksi ja Kristuksen seuraamiseksi. Kasteessa on kysymys Kristusta ja H\u00e4nen Kirkkoaan koskevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teosta. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on kirkon uskon omaksuminen ja p\u00e4ivitt\u00e4in el\u00e4minen todeksi kasteen yhteydess\u00e4 annettu uskon lupaus.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kolminkertainen kaste on Kristuksen kolmip\u00e4iv\u00e4isen Haadeksessa vierailun symboli. Se, joka on kastettu, mutta joka ei t\u00e4yt\u00e4 kastelupaustaan, on &#8221;kutsuttu, mutta ei valittu&#8221;.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste johtaa Kirkon todelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja merkitsee jumaloitumisen, theoosiksen, alkua. Se on vapautumista pahasta, joka ilmenee pelkona, itsekkyyten\u00e4 ja jakaantuneisuutena. Passiivinen osallistuminen Kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4 kuoleman vallasta p\u00e4\u00e4semiseen, tarvitaan aktiivista kilvoittelua. Kaste on alku kristillisen kilvoittelun ja kasvun tiell\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kolmesti veteen upotettu puetaan valkoiseen kastepukuun, joka kuvaa uuden el\u00e4m\u00e4n puhtautta ja kastetun kaulaan pannaan risti, muistutukseksi siit\u00e4, ett\u00e4 kristityn vaellus ja Kristuksen seuraaminen on ristin kantamista ja itsens\u00e4 kielt\u00e4mist\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Ortodoksisessa perinteess\u00e4 kastetta seuraa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mirhavoitelu, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n erilliseksi sakramentiksi, vaikkakin se toimitetaan kasteen yhteydess\u00e4. Rukouksessa ennen mirhavoitelua kastetta kuvataan puhdistumiseksi ja sen kautta on tapahtunut syntien anteeksiantaminen. Voitelu kasteen jatkeena ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kuvana siit\u00e4 Hengen voitelusta, joka Kristukselle tapahtui Jordanin kasteessa. Voitelun kautta kastettu tulee ei vain Kristukseen uskovaksi ja Kristuksen tunnustajaksi, vaan itse &#8221;kristukseksi&#8221;, pienell\u00e4 k:lla kirjoitettuna, voidelluksi. Voidelluista tulee &#8221;valittu suku&#8221;, &#8221;kuninkaallinen papisto&#8221; ja &#8221;Jumalan pyh\u00e4 kansa&#8221;. Voitelussa kristitty saa &#8221;uuden voiman&#8221;, jolla uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi el\u00e4\u00e4. Pyh\u00e4n Hengen lahja mahdollistaa el\u00e4m\u00e4n Kristuksessa. Kirkon t\u00e4ysivaltaisena j\u00e4senen\u00e4 voidellulla on osallisuus kaikkiin Kirkon sakramentteihin.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kaste ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n osallistumisena p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4, voitelu taas on helluntain toistumista. Sen kautta kristitty syntyy Hengest\u00e4 kirkon, Kristuksen Ruumiin, j\u00e4seneksi. Voitelu on jokaisen henkil\u00f6kohtainen helluntai ja se merkitsee vihkimist\u00e4 todelliseksi ja t\u00e4ydelliseksi ihmiseksi. Koko ihminen tehd\u00e4\u00e4n Jumalan temppeliksi. Sen j\u00e4lkeen ihminen on t\u00e4ydellisesti oma itsens\u00e4. Voitelu merkitsee siis ainutkertaisen persoonallisuuden vahvistamista. Ihminen vihit\u00e4\u00e4n tulemaan siksi, mit\u00e4 Jumala tahtoo h\u00e4nen olevan.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Voitelu tapahtuu siten, ett\u00e4 pappi voitelee mirhavoiteeseen kastetulla siveltimell\u00e4 ristinmuotoisesti kastetun otsan, silm\u00e4t, sieraimet, rinnan, k\u00e4det ja jalat. Joka kerta piirt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ristinmerkin h\u00e4n sanoo: &#8221;Pyh\u00e4n Hengen lahjan sinetti&#8221;. Mirhavoitelua onkin aikoinaan nimitetty sinet\u00f6imiseksi ja aivan varhaisimmassa muodossaan voitelu toimitettiin apostolisella ajalla k\u00e4tten p\u00e4\u00e4lle panemisena. Sellaisena perinne on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edelleenkin er\u00e4iss\u00e4 kristillisiss\u00e4 traditioissa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Sana &#8221;voideltu&#8221;, kreikankielisen\u00e4 &#8221;Hristos&#8221;, tarkoittaa samaa kuin Messias. Kastetusta tulee voitelun kautta my\u00f6s Hristos, kristus, voideltu. Se, mit\u00e4 Raamatussa on sanottu Messiaasta, tulee voitelun kautta koskettamaan jokaista kristitty\u00e4. Kastetusta ja voidellusta tule &#8221;kristus&#8221; pienell\u00e4 kirjaimella erotukseksi Jeesuksesta Kristuksesta. Kun meist\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samaa nimityst\u00e4, merkitsee se sit\u00e4, ett\u00e4 tuosta hetkest\u00e4 l\u00e4htien me syv\u00e4llisess\u00e4 mieless\u00e4 olemme yht\u00e4 Kristuksen kanssa. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 ja me H\u00e4ness\u00e4. Mit\u00e4 Kristus on, sit\u00e4 olen min\u00e4kin tuosta hetkest\u00e4. Mit\u00e4 Kristus teki, sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 minunkin tehd\u00e4. Mit\u00e4 tapahtui Kristukselle, siihen pit\u00e4\u00e4 minunkin olla valmis.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Pyh\u00e4 Henki on lapseuden henki. Voitelussa saamme Pyh\u00e4n Hengen tullaksemme taivaallisen valtakunnan lapsiksi. Meist\u00e4 tulee Jumalan lapsia, j\u00e4seni\u00e4 siihen perheeseen, jossa esikoisena on Kristus, meid\u00e4n isoveljemme.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Kastetoimitus jatkuu voitelun j\u00e4lkeen veisulla, jota lauletaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4si\u00e4isen liturgiassa: &#8221;Niin monta kuin teit\u00e4 on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet&#8221;. Teksti on apostoli Paavalin kirjeest\u00e4 galatalaisille. Juhlallisella tavalla se ilmaisee sen, mit\u00e4 kasteessa on itse asiassa juuri tapahtunut. Olemme pukeutuneet Kristukseen. Meist\u00e4 on tullut sit\u00e4, mit\u00e4 Kristuskin on, Jumalan lapsia, samaa luontoa kuin H\u00e4n on.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in kasteen kaava noudattelee liturgian kaavaa. Se osoittaa, ett\u00e4 ennen vanhaan kasteen ja liturgian riitit kuuluivat l\u00e4heisesti yhteen. Nyky\u00e4\u00e4nkin toimitetaan kasteita joskus liturgian yhteydess\u00e4, jolloin vastakastettu osallistuu Ehtoolliseen jo samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Siin\u00e4 kauniilla tavalla omana aikanamme k\u00e4y ilmi se, mit\u00e4 varten meid\u00e4t oikeastaan kastetaan: tullaksemme Jumalan perhev\u00e4en j\u00e4seniksi ja el\u00e4\u00e4ksemme sen yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n yhteyden jatkuva ilmentym\u00e4 Kirkossa on Pyh\u00e4 Ehtoollinen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Pukeutumisemme Kristukseen tulee jatkuvasti n\u00e4ky\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 osallistumme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Ehtoolliseen. Sill\u00e4 tavoin osoitamme kuuluvamme kiinte\u00e4sti Kristuksen Ruumiiseen. Olemme tuon Ruumiin el\u00e4vi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: book antiqua,palatino;\">Ehtoollisen kautta kastepukumme tulee jatkuvasti &#8221;valkaistuksi Karitsan verell\u00e4&#8221;, mit\u00e4 kuvaa Johannes Ilmestyskirjassaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Artikkeli on yhdistellen muotoiltu kirjoittajan pro gradu- tutkielmasta: &#8221;Valoon puetut. Pyh\u00e4n Efraim Syyrialaisen epifaniahymnien opetus kasteesta &#8221;, joka on tehty<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-30","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=30"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":986,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/30\/revisions\/986"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=30"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=30"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=30"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}