<\/p>\n
Jeesuksen ik\u00e4vuodet 12-30 apokryfien ja saatavilla olevien l\u00e4hteiden mukaan<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n is\u00e4 Raimo Sissonen<\/span><\/p>\n Johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n vuodet 12\u201330 ovat yksi kristinuskon historian suurimmista mysteereist\u00e4. Kanonisissa evankeliumeissa ei mainita juuri mit\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 ajanjaksosta, jota kutsutaan usein \u201dhiljaisiksi vuosiksi\u201d tai \u201dkadonneiksi vuosiksi\u201d. Luukkaan evankeliumi kertoo kahdentoista vuotiaan Jeesuksen k\u00e4ynnist\u00e4 Jerusalemin temppeliss\u00e4 (Luuk.2:41-52), mink\u00e4 j\u00e4lkeen seuraava maininta on Johannes Kastajan toiminnan alkaessa Jeesuksen ollessa \u201dnoin kolmenkymmenen vuoden vanha\u201d (Luuk.3:23). T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hes kahden vuosikymmenen aukko on johtanut moniin tarinoihin, legendoihin ja apokryfisiin kertomuksiin, jotka yritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyhji\u00f6n.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n tutkielman tavoitteena on kartoittaa systemaattisesti, mit\u00e4 eri l\u00e4hteet \u2013 kanoniset, apokryfiset ja historialliset \u2013 sanovat tai v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t Jeesuksen nuoruudesta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 suurin osa n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 on my\u00f6h\u00e4isi\u00e4, historiallisesti ep\u00e4luotettavia tai jopa legendaarisia. Silti ne antavat mielenkiintoisen kuvan siit\u00e4, kuinka kristityt eri aikoina ja paikoissa ovat yritt\u00e4neet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Vapahtajansa inhimillist\u00e4 kehityst\u00e4 ja valmistautumista julkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Kanoniset l\u00e4hteet ja niiden vaikeneminen<\/strong><\/span><\/p>\n On yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka v\u00e4h\u00e4n kanonisia evankeliumeja on Jeesuksen nuoruudesta. Matteuksen evankeliumi siirtyy suoraan Jeesuksen paluusta Egyptist\u00e4 (Matt. 2:23) Johannes Kastajan ty\u00f6h\u00f6n (Matt. 3:1). Markuksen evankeliumi, joka on vanhin evankeliumeista, alkaa Johanneksen ty\u00f6st\u00e4 eik\u00e4 kerro mit\u00e4\u00e4n Jeesuksen lapsuudesta. Johanneksen evankeliumi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teologisen prologin, mutta ei historiallista tietoa h\u00e4nen varhaisista vuosistaan.<\/span><\/p>\n Ainoa kanoninen viittaus t\u00e4h\u00e4n jaksoon Luukkaan temppelikohtauksen j\u00e4lkeen on lyhyt maininta: \u201dJeesus kasvoi ja vahvistui; h\u00e4n oli t\u00e4ynn\u00e4 viisautta, ja Jumalan armo oli h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n\u201d (Luuk.2:40) ja \u201dJeesus kasvoi viisaudessa, i\u00e4ss\u00e4 ja armossa Jumalan ja ihmisten edess\u00e4\u201d (Luuk.2:52). Markus viittaa Jeesuksen ammattiin ep\u00e4suorasti: \u201dEik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole se puusepp\u00e4, Marian poika?\u201d (Mark. 6:3). Matteus puolestaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kreikan sanaa \u03c4\u03ad\u03ba\u03c4\u03c9v (tekt\u014dn<\/em>), joka voi tarkoittaa puusepp\u00e4\u00e4, rakentajaa tai yleisemmin k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ist\u00e4.<\/span><\/p>\n Paavalin kirjeet, jotka ovat varhaisimpia kristillisi\u00e4 asiakirjoja, eiv\u00e4t mainitse Jeesuksen nuoruutta lainkaan. Paavali sanoo, ett\u00e4 Jeesus \u201dsyntyi naisesta, syntyi lain alaiseksi\u201d (Gal. 4:4), mutta h\u00e4n ei anna mit\u00e4\u00e4n historiallisia yksityiskohtia Jeesuksen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ennen kuin h\u00e4n alkoi saarnata.<\/span><\/p>\n Varhaiset apokryfiset l\u00e4hteet<\/strong><\/span><\/p>\n Tuomas-evankeliumi 200-luvulta on t\u00e4rkein varhainen yritys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4myksemme aukot. Vaikka teksti keskittyy p\u00e4\u00e4asiassa Jeesuksen lapsuuteen ennen 12 vuoden ik\u00e4\u00e4, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viittauksen nuoruuteen: ” Kun Jeesus t\u00e4ytti kaksitoista vuotta, he meniv\u00e4t j\u00e4lleen yl\u00f6s Jerusalemiin p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlille” (Tuomaan lapsuusevankeliumi 19:1-5). Teksti p\u00e4\u00e4ttyy temppelikohtaukseen eik\u00e4 mene pidemm\u00e4lle.<\/span><\/p>\n Pseudo-Matteuksen evankeliumi (Evangelium Pseudo-Matthaei), joka on per\u00e4isin 6. tai 7. vuosisadalta, noudattaa suurelta osin Thomasin lapsuuden evankeliumin mallia, mutta lis\u00e4\u00e4: \u201dT\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien Jeesus alkoi salata ihmeit\u00e4\u00e4n, merkkej\u00e4\u00e4n ja salaisuuksiaan ja kiinnitti huomiota lakiin, kunnes h\u00e4n oli kolmekymment\u00e4vuotias\u201d (Pseudo-Matt. 42:1). T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teologinen tulkinta, joka selitt\u00e4\u00e4 hiljaiset vuodet tietoisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ihmeit\u00e4.<\/span><\/p>\n Arabian lapsuuden evankeliumi (Evangelium Infantiae Arabicum), joka todenn\u00e4k\u00f6isesti on per\u00e4isin 5.\u20136. vuosisadan syyrialaisista l\u00e4hteist\u00e4, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erikoisen lausunnon: \u201dJeesus ty\u00f6skenteli is\u00e4ns\u00e4 Joosefin kanssa puusepp\u00e4n\u00e4 kolmekymment\u00e4vuotiaaksi, jolloin Johannes Kastaja alkoi saarnata\u201d (Arab. Inf. 38) . Teksti lis\u00e4\u00e4 yksityiskohtia ty\u00f6st\u00e4: \u201dH\u00e4n valmisti kynt\u00f6aurat ja ikeet, s\u00e4ngyt ja p\u00f6yd\u00e4t, ja oli taitava tasapainottamaan puun mittasuhteita\u201d (Arab. Inf. 38).<\/span><\/p>\n Gnostilaiset tekstit ja Nag Hammadin kirjasto<\/strong><\/span><\/p>\n Nag Hammadin kirjaston l\u00f6yt\u00e4minen vuonna 1945 valaisi gnostikkojen n\u00e4kemyksi\u00e4 Jeesuksesta. Totuuden evankeliumi (Evangelium Veritatis), joka mahdollisesti on Valentinoksen kirjoittama noin 140-180 jKr., ei tarjoa historiallisia yksityiskohtia mutta esitt\u00e4\u00e4 teologisen tulkinnan: \u201dH\u00e4n vietti aikaa hiljaisuudessa, valmistautuen ilmestym\u00e4\u00e4n niille, jotka olivat tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4\u201d (Ev. Ver.19:18-20).<\/span><\/p>\n Filippuksen evankeliumi (Evangelium Philippi) sanoo: \u201dJeesus oli puusepp\u00e4, koska puu edustaa risti\u00e4 ja h\u00e4n teki oman kuolemanv\u00e4lineens\u00e4\u201d (Ev. Phil. 91). T\u00e4m\u00e4 symbolinen tulkinta yhdist\u00e4\u00e4 ammatin kohtaloon tavalla, joka on tyypillist\u00e4 gnostilaiselle ajattelulle. Teksti lis\u00e4\u00e4 salaper\u00e4isesti: \u201dH\u00e4n v\u00e4rj\u00e4si ensin, sitten kastoi\u201d (Ev. Phil. 43), mik\u00e4 joidenkin tulkintojen mukaan viittaa Jeesuksen ty\u00f6h\u00f6n v\u00e4rj\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4, mutta on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on symbolinen kieli.<\/span><\/p>\n Pistis Sophia, laaja gnostilainen teos 200- ja 300-luvuilta, kertoo, ett\u00e4 Jeesus opetti opetuslapsiaan yksitoista vuotta yl\u00f6snousemuksensa j\u00e4lkeen. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuitenkin my\u00f6s takautuvan lausuman: \u201dEnnen kuin tulin maailmaan, vietin kolmekymment\u00e4 vuotta valmistautumiseen\u201d (Pistis Sophia 1:1).<\/span><\/p>\n It\u00e4maiset perinteet ja legendat<\/strong><\/span><\/p>\n Legendat Jeesuksen oletetuista matkoista it\u00e4\u00e4n ovat erityisen mielenkiintoisia. Kirjassa Jeesuksen el\u00e4m\u00e4 Pyh\u00e4st\u00e4 Issasta (La Vie de Saint Issa), jonka ven\u00e4l\u00e4inen toimittaja Nicolas Notovitch sanoi l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 Ladakhin luostarista vuonna 1887, sanotaan: ” Issa [Jeesus] l\u00e4hti salaa is\u00e4ns\u00e4 talosta kolmetoistavuotiaana ja liittyi kauppiaiden karavaaniin, joka oli matkalla Intiaan” (Issa 4:1). Tekstiin mukaan Jeesus vietti kuusi vuotta opiskellen hindulaisuutta ja buddhalaisuutta Orishan, Benaresin ja Himalajan luostareissa (Issa 4:3-6:16).<\/span><\/p>\n Tekstin aitous on eritt\u00e4in kyseenalainen, ja useimmat tutkijat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 1800-luvulta per\u00e4isin olevana v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksen\u00e4. Max M\u00fcller tutki v\u00e4itteet vuonna 1894 ja totesi ne perusteettomiksi (The Nineteenth Century, lokakuu 1894, s. 515\u2013522). J. Archibald Douglas vieraili Hemiksenin luostarissa vuonna 1895 ja sai luostarin johtajalta kirjallisen vahvistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 Notovitch ei ollut koskaan k\u00e4ynyt siell\u00e4 (The Nineteenth Century, kes\u00e4kuu 1895, s. 667\u2013678).<\/span><\/p>\n Ahmadiyya-muslimiliike on levitt\u00e4nyt ajatusta, ett\u00e4 Jeesus matkusti Kashmiriin 1900-luvulta l\u00e4htien. Mirza Ghulam Ahmadin teos Jesus in India (1908) v\u00e4itt\u00e4\u00e4: \u201dJeesus matkusti Kashmiriin nuorena miehen\u00e4 ja palasi sinne ristiinnaulitsemisen j\u00e4lkeen\u201d (Ahmad, s. 23). N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet perustuvat enemm\u00e4n paikallisiin legendoihin ja nimiyht\u00e4l\u00e4isyyksiin kuin historiallisiin asiakirjoihin.<\/span><\/p>\n Juutalaiset l\u00e4hteet<\/strong><\/span><\/p>\n Talmudissa on satunnaisia ja usein vihamielisi\u00e4 viittauksia Jeesukseen (hepreaksi Yeshu), mutta ne ovat historiallisesti ep\u00e4luotettavia ja heijastavat my\u00f6hempi\u00e4 polemiikkeja. Babylonian Talmudissa (Sanhedrin 43a) todetaan: \u201dYeshun sanotaan harjoittaneen taikuutta ja pett\u00e4neen Israelin.\u201d Toisessa kohdassa (Sanhedrin 107b) v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dYeshu pakeni Egyptiin ja oppi siell\u00e4 taikuutta\u201d, mutta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sekoittavan eri historiallisia henkil\u00f6it\u00e4 ja aikoja.<\/span><\/p>\n Toledot Yeshu, keskiaikainen juutalainen poleeminen teksti, esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin kuvitteellisen kertomuksen: \u201dYeshu varasti Shem HaMephorashinin [Jumalan salaisen nimen] temppelist\u00e4 ja k\u00e4ytti sit\u00e4 ihmeiden tekemiseen\u201d (Toledot Yeshu, Strasbourgin k\u00e4sikirjoitus, 3:1-5). Tekstill\u00e4 ei ole historiallista arvoa, mutta se osoittaa, kuinka Jeesuksen hiljaiset vuodet olivat t\u00e4ynn\u00e4 vihamielisi\u00e4 legendoja.<\/span><\/p>\n Kristilliset tarinat ja perinteet<\/strong><\/span><\/p>\n Varhaisen kirkon is\u00e4t olivat yleens\u00e4 varovaisia spekuloimaan Jeesuksen nuoruudesta. Origenes (185-254) kirjoittaa: \u201dJeesus harjoitti is\u00e4ns\u00e4 ammattia… mutta Jumalan salaisessa viisaudessa h\u00e4n valmistautui teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 tavalla, jota emme voi t\u00e4ysin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4\u201d (Contra Celsum 6:34). Epifanios Salamiista (375) kertoo perinteest\u00e4, jonka mukaan \u201dJeesus ty\u00f6skenteli puusepp\u00e4n\u00e4 kahdeksantoista vuotta\u201d (Panarion 51:30).<\/span><\/p>\n Justinos Marttyyri (100\u2013165) on ensimm\u00e4inen kirkon is\u00e4, joka mainitsee yksityiskohtia Jeesuksen ty\u00f6st\u00e4: \u201dH\u00e4n valmisti kynt\u00f6aurat ja ikeet, opettamalla oikeudenmukaisuuden ja aktiivisen el\u00e4m\u00e4n symboleja\u201d (Dialogus cum Tryphone 88:8). T\u00e4m\u00e4 symbolinen tulkinta ty\u00f6n luonteesta oli yleinen varhaiskristillisyydess\u00e4.<\/span><\/p>\n Keskiajan legendat pitensiv\u00e4t tarinoita. Legenda Aurean (1260) mukaan \u201dJeesus auttoi is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, mutta h\u00e4nen tekem\u00e4ns\u00e4 asiat olivat t\u00e4ydellisi\u00e4 ja kest\u00e4vi\u00e4\u201d (Leg. Aur. 6) . Irlantilaisessa Leabhar Breacissa (1400-luku) on outo perinne: \u201dJeesus matkusti nuorena miehen\u00e4 Arimathean Joosefin kanssa Glastonburyyn oppimaan metallin ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4\u201d (Leabhar Breac, fol. 123a).<\/span><\/p>\n Arkeologiset ja historialliset todisteet<\/strong><\/span><\/p>\n Arkeologia tarjoaa kontekstin, mutta ei suoraa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Jeesuksen nuoruudesta. Nasaretin kaivaukset ovat paljastaneet pienen maatalouskyl\u00e4n, jossa asui arviolta 200\u2013400 asukasta Jeesuksen aikana (Jonathan Reed, Archaeology and the Galilean Jesus, 2000, s. 131). Sepforis, merkitt\u00e4v\u00e4 kaupunki, sijaitsi l\u00e4hell\u00e4. Herodes Antipas rakensi sen uudelleen Jeesuksen nuoruuden aikana.<\/span><\/p>\n Richard Batey on esitt\u00e4nyt ajatuksen (Jesus and the Forgotten City, 1991), ett\u00e4 Jeesus ja Joosef ty\u00f6skenteliv\u00e4t Sepforiksen uudelleenrakentamisessa. Kreikkalainen sana \u03c4\u03ad\u03ba\u03c4\u03c9\u03bd voi viitata yleisemmin rakennusalan ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n kuin vain puusepp\u00e4\u00e4n. Batey kirjoittaa: \u201dOn todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Jeesus vietti vuosia ty\u00f6skentelem\u00e4ss\u00e4 Sepforiksessa, mik\u00e4 altisti h\u00e4net hellenistiselle kulttuurille\u201d (Batey,s.70). T\u00e4m\u00e4 teoria on kiistanalainen, koska evankeliumeissa ei mainita Sepforisia lainkaan.<\/span><\/p>\n Ken Darkin viimeaikaiset kaivaukset Nasaretissa (2020) ovat paljastaneet 1. vuosisadan kiven ty\u00f6st\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 ty\u00f6kaluja ja rakenteita, mik\u00e4 tukee n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 \u03c4\u03ad\u03ba\u03c4\u03c9\u03bd saattoi tarkoittaa my\u00f6s kivenhakkaajaa tai yleist\u00e4 rakentajaa (Current World Archaeology 104, 2021, s. 36-41).<\/span><\/p>\n Lingvistiset ja tekstikriittiset havainnot<\/strong><\/span><\/p>\n Merkitt\u00e4v\u00e4 tekstikriittinen kysymys liittyy Markuksen evankeliumin 6:3 kohtaan. Joissakin varhaisissa k\u00e4sikirjoituksissa (P45, \u05d0*, 33) lukee \u201deik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole artisan<\/em> (\u03c4\u03ad\u03ba\u03c4\u03c9\u03bd), Marian poika\u201d, kun taas toisissa (A, B, D, W) lukee ”eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ole artisanin poika (\u1f41 \u03c4\u03bf\u1fe6 \u03c4\u03ad\u03ba\u03c4\u03bf\u03bd\u03bf\u03c2 \u03c5\u1f31\u03cc\u03c2)\u201d. Bruce Metzger v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4inen teksti on todenn\u00e4k\u00f6isesti \u201dk\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen\u201d, koska varhainen kirkko olisi halunnut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 viittauksia Jeesuksen ty\u00f6v\u00e4enluokkaiseen taustaan (A Textual Commentary on the Greek New Testament, 1994, s. 89).<\/span><\/p>\n Joachim Jeremias on huomauttanut, ett\u00e4 rabbien perinteess\u00e4 oli tavallista, ett\u00e4 rabbit harjoittivat k\u00e4sity\u00f6t\u00e4. H\u00e4n lainaa Mishnasta seuraavaa kohtaa: \u201dOn erinomainen asia opiskella Tooraa yhdess\u00e4 maallisen ammatin kanssa\u201d (Pirke Avot 2:2). Jeremias p\u00e4\u00e4ttelee: \u201dJeesuksen ty\u00f6 k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen\u00e4 ei ollut poikkeuksellista, vaan pikemminkin normi uskonnollisille opettajille\u201d (Jerusalem in the Time of Jesus, 1969, s. 112).<\/span><\/p>\n Psykologiset ja kehityspsykologiset n\u00e4k\u00f6kulmat<\/strong><\/span><\/p>\n Nykyaikainen psykologia on pyrkinyt ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jeesuksen psykologista ja hengellist\u00e4 kehityst\u00e4 h\u00e4nen nuoruudessaan. John W. Miller esitt\u00e4\u00e4 teoksessaan Jesus at Thirty (1997) Erik Eriksonin kehitysteorian perusteella, ett\u00e4 Jeesuksen julkinen toiminta alkoi kolmekymment\u00e4vuotiaana, mik\u00e4 vastaa tyypillist\u00e4 identiteetin vakiintumisen vaihetta. Miller kirjoittaa: \u201dKolmekymment\u00e4 vuotta edustaa juutalaisessa kulttuurissa t\u00e4ytt\u00e4 kypsyytt\u00e4, jolloin mies voi aloittaa julkisen opetusty\u00f6n\u201d (Miller, s. 45).<\/span><\/p>\n Donald Capps (Jesus: A Psychological Biography, 2000) esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Joosefin mahdollinen kuolema Jeesuksen varhaisessa aikuisuudessa vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti h\u00e4nen k\u00e4sitykseens\u00e4 Jumalasta. Capps sanoo: \u201dIs\u00e4n menett\u00e4minen nuorena syvent\u00e4\u00e4 usein Jumalan etsimist\u00e4 ja voi selitt\u00e4\u00e4 Jeesuksen intensiivisen suhteen Abba-is\u00e4\u00e4n\u201d (Capps, s. 123). T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin pelkk\u00e4\u00e4 spekulaatiota ilman tekstuaalista tukea.<\/span><\/p>\n Sosiaalihistorialliset rekonstruoinnit <\/strong><\/span><\/p>\n E.P. Sanders rekonstruoi todenn\u00e4k\u00f6isen kuvan teoksessaan The Historical Figure of Jesus (1993) rekonstruoi todenn\u00e4k\u00f6isen kuvan: \u201dJeesus eli tavallisen galilealaisen k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen el\u00e4m\u00e4\u00e4, ty\u00f6skenteli p\u00e4ivitt\u00e4in, osallistui synagogan toimintaan sapattina ja matkusti Jerusalemiin juhlapyhin\u00e4\u201d (Sanders, s. 104). Sanders korostaa, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n poikkeuksellista ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tapahtunut n\u00e4in\u00e4 vuosina, tai se olisi s\u00e4ilynyt perinteess\u00e4.<\/span><\/p>\n John Dominic Crossan (The Historical Jesus, 1991) esitt\u00e4\u00e4 radikaalimman tulkinnan v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 Jeesus oli \u201dmaaton k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen\u201d, joka matkusti etsim\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Crossan kirjoittaa: \u201dMaaton tekton oli sosiaalisesti vain v\u00e4h\u00e4n korkeammassa asemassa kuin kerj\u00e4l\u00e4inen\u201d (Crossan, s. 25). T\u00e4m\u00e4 tulkinta on kiistanalainen, koska se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Joosefin perhe menetti maansa, mist\u00e4 ei ole todisteita.<\/span><\/p>\n Richard Horsley (Archaeology, History and Society in Galilee, 1996) korostaa Galilean poliittista kontekstia: \u201dJeesuksen nuoruus osui ajankohtaan, jolloin Rooman verotus ja Herodeksen rakennushankkeet k\u00f6yhdyttiv\u00e4t maaseudun v\u00e4est\u00f6\u00e4\u201d (Horsley, s. 67). T\u00e4m\u00e4 konteksti selitt\u00e4isi Jeesuksen my\u00f6hemm\u00e4n kritiikin rikkaita kohtaan.<\/span><\/p>\n Feministiset ja vapautuksen teologian n\u00e4k\u00f6kulmat<\/strong><\/span><\/p>\n Elisabeth Sch\u00fcssler Fiorenza (Jesus: Miriam’s Child, Sophia’s Prophet, 1994) korostaa Marian roolia: \u201dJoosefin mahdollinen varhainen kuolema tarkoitti, ett\u00e4 Maria oli keskeinen vaikuttaja Jeesuksen kehityksess\u00e4\u201d (Fiorenza, s. 89). H\u00e4n spekuloi, ett\u00e4 Maria v\u00e4litti Jeesukselle vahvan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perinteen, joka n\u00e4kyy Magnificatissa.<\/span><\/p>\n Leonardo Boff (Jesus Christ Liberator, 1978) tulkitsee hiljaiset solidaarisuuden vuodet: \u201dTy\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen\u00e4 Jeesus koki k\u00f6yhien sorron ja riiston, mik\u00e4 muovasi h\u00e4nen sanomansa Jumalan valtakunnasta\u201d (Boff, s. 45). Jon Sobrino lis\u00e4\u00e4: \u201dJeesuksen kokemus ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 oli olennaista h\u00e4nen ymm\u00e4rrykselleen Jumalan mieltymyksest\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 kohtaan\u201d (Jesus the Liberator, 1993, s. 67).<\/span><\/p>\n Esoteeriset ja mystiset tulkinnat<\/strong><\/span><\/p>\n Antroposofian perustaja Rudolf Steiner esitti monimutkaisen teorian kahdesta Jeesus-lapsesta, jotka sulautuivat yhteen 12-vuotiaina (The Fifth Gospel, 1913). Steiner v\u00e4itti selv\u00e4n\u00e4k\u00f6isesti havainneensa: \u201d12-30 vuoden i\u00e4ss\u00e4 Jeesus k\u00e4vi l\u00e4pi intensiivisen hengellisen valmistautumisen, jossa h\u00e4n integroitui kosmiseen Kristus-olemukseen\u201d (Steiner, s. 89). N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet perustuvat pikemminkin v\u00e4itettyihin hengellisiin oivalluksiin kuin historiallisiin l\u00e4hteisiin.<\/span><\/p>\n Amerikkalainen mystikko Edgar Cayce antoi yksityiskohtaisia kuvauksia \u201dluennoissaan\u201d: \u201dJeesus opiskeli Karmel-vuorella, matkusti Persiaan, Intiaan ja Egyptiin oppimaan muinaista viisautta\u201d (Cayce Reading 5749-7). Caycen mukaan Jeesus vietti kolme vuotta Intiassa, yhden vuoden Persiassa ja kolme vuotta Egyptiss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet ovat t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/span><\/p>\n Islamin l\u00e4hteet<\/strong><\/span><\/p>\n Koraani ei anna yksityiskohtaisia tietoja Jeesuksen (Isa) nuoruudesta, mutta islamin perinne on kehitt\u00e4nyt rikkaita kertomuksia. Kirjassa Qisas al-Anbiya (Profeettojen tarinat) sanotaan: \u201dIsa ty\u00f6skenteli v\u00e4rj\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4, ja h\u00e4nen v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kankaat eiv\u00e4t koskaan haalistuneet\u201d (Al-Kisa’i, Qisas, s. 234). Ibn Kathir (1300-luku) kirjoittaa: \u201dIsa eli askeettista el\u00e4m\u00e4\u00e4, paastosi usein ja vet\u00e4ytyi er\u00e4maahan rukoilemaan\u201d (Al-Bidaya wa’l-Nihaya, osa 2, s. 89).<\/span><\/p>\n Ahmadiyya-perinne, kuten aiemmin mainittu, on kehitt\u00e4nyt laajimman islamilaisen kertomuksen Jeesuksen nuoruudesta, v\u00e4itt\u00e4en h\u00e4nen matkustaneen it\u00e4\u00e4n ja selvinneen ristiinnaulitsemisesta. N\u00e4m\u00e4 perinteet sekoittavat elementtej\u00e4 islamista, buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta synkretistisen kuvan luomiseksi.<\/span><\/p>\n Nykyaikaiset historialliset rekonstruktiot<\/strong><\/span><\/p>\n James H. Charlesworth (The Historical Jesus: An Essential Guide, 2008) tiivist\u00e4\u00e4 konsensuksen: \u201dJeesus eli todenn\u00e4k\u00f6isesti suhteellisen tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 galilealaisena k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isen\u00e4, opiskeli Tooraa synagogassa, ty\u00f6skenteli perheens\u00e4 kanssa ja osallistui uskonnollisiin juhliin\u201d (Charlesworth, s. 34). H\u00e4n lis\u00e4\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4vint\u00e4 kehityst\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isesti sis\u00e4inen, hengellinen kasvu, joka ei j\u00e4tt\u00e4nyt historiallisia j\u00e4lki\u00e4.<\/span><\/p>\n Dale Allison (Constructing Jesus, 2010) korostaa, ett\u00e4 hiljaisuus itsess\u00e4\u00e4n on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4: \u201dSe, ett\u00e4 varhaiset kristityt eiv\u00e4t keksineet tarinoita t\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen aukkoa, osoittaa heid\u00e4n historiallisen pid\u00e4ttyvyytens\u00e4\u201d (Allison, s. 45). H\u00e4n v\u00e4itti, ett\u00e4 jos olisi ollut merkitt\u00e4vi\u00e4 tapahtumia tai matkoja, ne olisi s\u00e4ilytetty perinteess\u00e4.<\/span><\/p>\n N.T. Wright (Jesus and the Victory of God, 1996) ehdottaa, ett\u00e4 Jeesus olisi saattanut osallistua Johannes Kastajan liikkeeseen ennen oman palveluty\u00f6ns\u00e4 aloittamista: \u201dOn mahdollista, ett\u00e4 Jeesus vietti aikaa Johanneksen opetuslapsena, mik\u00e4 selitt\u00e4isi heid\u00e4n l\u00e4heisen mutta j\u00e4nnitteisen suhteensa\u201d (Wright, s. 160). T\u00e4m\u00e4 teoria perustuu Johanneksen evankeliumin (Joh.3:22\u201326) vihjeisiin Jeesuksen varhaisesta kasteesta.<\/span><\/p>\n Kriittinen arviointi<\/strong><\/span><\/p>\n Historiallis-kriittisen tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki yksityiskohtaiset tiedot Jeesuksen 12\u201330-vuotiaista vuosista ovat joko my\u00f6h\u00e4isi\u00e4 legendoja, teologisia konstruktioita tai puhdasta spekulaatiota. Bart Ehrman (Jesus: Apocalyptic Prophet of the New Millennium, 1999) toteaa: \u201dEmme yksinkertaisesti tied\u00e4, mit\u00e4 Jeesus teki n\u00e4in\u00e4 vuosina, ja kaikki yritykset t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aukko ovat mielikuvituksen tuotteita\u201d (Ehrman, s. 98).<\/span><\/p>\n Kun arvioidaan apokryfisten tekstien historiallista tarkkuutta, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, milloin ne on kirjoitettu, miksi ne on kirjoitettu ja mihin muihin teksteihin ne perustuvat. John P. Meier analysoi laaja-alaisessa teoksessaan A Marginal Jew (osa 1, 1991) kaikki apokryfiset viittaukset ja toteaa: \u201dMik\u00e4\u00e4n apokryfinen teksti ei tarjoa luotettavaa historiallista tietoa Jeesuksen nuoruudesta kanonisten evankeliumien ulkopuolella\u201d (Meier, s.123).<\/span><\/p>\n Uskonnolliselle synkretismille avoin Marcus Borg sanoo Jeesuksen matkoista it\u00e4\u00e4n: \u201dEi ole uskottavaa historiallista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Jeesuksen matkoista Palestiinan ulkopuolelle ennen h\u00e4nen julkista toimintaansa\u201d (Jesus: A New Vision, 1987, s. 34). Paula Fredriksen lis\u00e4\u00e4: \u201dJeesuksen juutalaisuus ja h\u00e4nen viestins\u00e4 juutalainen luonne tekev\u00e4t id\u00e4n matkat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isiksi\u201d (Jesus of Nazareth, King of the Jews, 1999, s. 178).<\/span><\/p>\n Teologiset p\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/strong><\/span><\/p>\n Hiljaiset vuodet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkeit\u00e4 teologisia kysymyksi\u00e4. Raymond Brown (The Birth of the Messiah, 1993) kysyy: \u201dJos Jeesus oli tietoinen messiaanisesta kutsumuksestaan, miksi h\u00e4n odotti kolmekymment\u00e4vuotiaaksi asti?\u201d (Brown, s. 543). Eri teologiset perinteet ovat vastanneet t\u00e4h\u00e4n kysymykseen eri tavoin:<\/span><\/p>\n Katolinen perinne korostaa Jeesuksen kuuliaisuutta ja n\u00f6yryytt\u00e4, joka odotti Is\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 aikaa. Karl Rahner v\u00e4itti, ett\u00e4 Jeesuksen itsetietoisuus kehittyi asteittain: \u201dJeesuksen inhimillinen tietoisuus kasvoi ja syveni ajan my\u00f6t\u00e4, vaikka h\u00e4nen jumalallinen identiteettins\u00e4 pysyi muuttumattomana\u201d (Theological Investigations, vol. 5, s. 203). Protestanttinen perinne on korostanut Jeesuksen t\u00e4ydellist\u00e4 ihmisyytt\u00e4. Wolfhart Pannenberg kirjoittaa: \u201dJeesuksen jumaluus ei ole premissi vaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja yl\u00f6snousemuksestaan\u201d (Jesus – God and Man, 1968, s. 33).T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys sallii aidon inhimillisen kehityksen nuoruusvuosina.<\/span><\/p>\n Ortodoksinen perinne korostaa mysteerin ulottuvuutta. John Meyendorff sanoo: \u201dJeesuksen nuoruuden hiljaisuus on sin\u00e4ns\u00e4 teologinen totuus \u2013 Jumalan n\u00f6yr\u00e4 piiloutuminen ihmisyyteen\u201d (Christ in Eastern Christian Thought, 1969, s. 89).<\/span><\/p>\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/span><\/p>\n Tutkittuamme kaikki l\u00e4hteet, jotka l\u00f6ysimme Jeesuksesta 12\u201330-vuotiaana, voimme tehd\u00e4 useita t\u00e4rkeit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Ensinn\u00e4kin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ajanjaksosta ei ole paljon luotettavaa historiallista tietoa. Kanoniset evankeliumit antavat vain vihjeit\u00e4 Jeesuksen ammatista (\u03c4\u03ad\u03ba\u03c4\u03c9\u03bd) ja mainitsevat yleisesti, kuinka h\u00e4n kasvoi viisaudessa ja armossa. T\u00e4m\u00e4 hiljaisuus on sin\u00e4ns\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vaatii selvennyst\u00e4.<\/span><\/p>\n Geza Vermes (Jesus the Jew, 1973) v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hiljaisuus johtuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n poikkeuksellisia tapahtumia ei tapahtunut: \u201dJeesuksen el\u00e4m\u00e4 12\u201330-vuotiaana oli niin tyypillist\u00e4 galilealaiselle k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iselle, ett\u00e4 siit\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n kerrottavaa\u201d (Vermes, s. 21). T\u00e4m\u00e4 \u201dnormaaliusargumentti\u201d on vahvin selitys sille, miksi varhaiset kristityt eiv\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4neet muistoja t\u00e4st\u00e4 ajanjaksosta.<\/span><\/p>\n Toisaalta Maurice Casey (Jesus of Nazareth, 2010) huomauttaa, ett\u00e4 evankeliumien genre ei vaatinut biografista tarkkuutta: \u201dAntiikin bios-kirjallisuudessa oli tavallista keskitty\u00e4 henkil\u00f6n julkisiin toimiin eik\u00e4 h\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4\u201d (Casey, s. 145). Evankelistojen hiljaisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita tiedon puutetta, vaan tietoista valintaa keskitty\u00e4 teologisesti merkitykselliseen.<\/span><\/p>\n Apokryfisten tekstien runsauden viittaa siihen, ett\u00e4 hiljaiset vuodet olivat haaste varhaisille kristityille. Christopher Tuckett (The Gospel of Mary, 2007) analysoi ilmi\u00f6t\u00e4: \u201dApokryfiset tekstit syntyv\u00e4t usein t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kanonisten tekstien j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t aukot ja heijastavat kunkin aikakauden teologisia huolenaiheita\u201d (Tuckett, s. 12). Thomasin lapsuuden evankeliumi, Pseudo-Matteus ja muut tekstit eiv\u00e4t s\u00e4ilyt\u00e4 historiallisia muistoja, vaan ilmaisevat kristologisia uskomuksia kertomuksen muodossa.<\/span><\/p>\n Erityisen paljastavaa on, ett\u00e4 ihmiset yritt\u00e4v\u00e4t sijoittaa Jeesuksen ei-juutalaiseen kontekstiin. Notovitchin v\u00e4itetty kertomus pyh\u00e4n Issan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja vastaavat tekstit heijastavat 1800-luvun orientalismia ja teosofista synkretismia pikemminkin kuin historiallista todellisuutta. Simon J. Joseph (Jesus and the Temple, 2016) v\u00e4itt\u00e4\u00e4: \u201dTeoriat Jeesuksen matkoista Intiaan palvelevat nykyajan uskonnollisia tavoitteita pikemminkin kuin historiallista ymm\u00e4rryst\u00e4\u201d (Joseph, s. 234).<\/span><\/p>\n Historiallisen Jeesuksen tutkimuksen konsensus on selv\u00e4. Amy-Jill Levine (The Misunderstood Jew, 2006) tiivist\u00e4\u00e4: \u201dJeesus oli ja pysyi juutalaisena. H\u00e4nen nuoruutensa Galileassa muovasi h\u00e4nen ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n Toorasta, Israelin Jumalasta ja kansansa toiveista\u201d (Levine, s. 67). Kaikki uskottavat rekonstruktiot sijoittavat Jeesuksen vakaasti ensimm\u00e4isen vuosisadan galilealaisen juutalaisuuden kontekstiin.<\/span><\/p>\n Sosiaalihistoriallinen tutkimus antaa meille arvokkaan kehyksen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 todellisuutta. Sean Freyne (Jesus, a Jewish Galilean, 2004) rekonstruoi kontekstin: \u201dNuori Jeesus eli Galilean taloudellisen ja sosiaalisen mullistuksen aikana, jolloin perinteiset maatalousyhteis\u00f6t joutuivat hellenistisen kaupungistumisen paineiden alle\u201d (Freyne, s. 45). T\u00e4m\u00e4 konteksti selitt\u00e4\u00e4 monia Jeesuksen my\u00f6hemm\u00e4n opetuksen teemoja ilman tarvetta eksoottisille vaikutteille.<\/span><\/p>\n Arkeologiset tutkimukset ovat vahvistaneet Nasaretin vaatimattoman luonteen Jeesuksen aikana. Jonathan Reed (The Harper Collins Visual Guide to the New Testament, 2007) sanoo: \u201dNasaret oli pieni maaseutukyl\u00e4, jossa ei ollut synagogaa, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 uskonnollinen opetus tapahtui kodeissa ja ep\u00e4virallisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4\u201d (Reed, s. 34). T\u00e4m\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jeesuksen koulutuksen luonnetta \u2013 se ei ollut muodollista rabbinista koulutusta, vaan kyl\u00e4n vanhimmilta ja perheelt\u00e4 periytynytt\u00e4 perinnett\u00e4.<\/span><\/p>\n Lingvistinen analyysi paljastaa kiinnostavia yksityiskohtia. Stanley Porter (The Language of the New Testament, 1991) v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jeesus puhui todenn\u00e4k\u00f6isesti aramean lis\u00e4ksi jonkin verran kreikkaa: \u201dTektonin ammatti Galileassa vaati todenn\u00e4k\u00f6isesti viestint\u00e4\u00e4 kreikkaa puhuvien asiakkaiden kanssa\u201d (Porter, s. 134). T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita hellenistist\u00e4 koulutusta, vaan pikemminkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kielitaitoa.<\/span><\/p>\n Psykologiset rekonstruktiot, vaikkakin spekulatiivisia, tarjoavat mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Marcus Borg (Meeting Jesus Again for the First Time, 1994) esitt\u00e4\u00e4: \u201dJeesuksen hengellinen kehitys nuoruudessa sis\u00e4lsi todenn\u00e4k\u00f6isesti intensiivist\u00e4 rukoilua, Raamatun mietiskely\u00e4 ja mahdollisesti mystisi\u00e4 kokemuksia\u201d (Borg, s. 89). Vaikka emme voi todistaa t\u00e4llaisia kokemuksia, ne ovat linjassa juutalaisen mystiikan perinteen kanssa.<\/span><\/p>\n Feministinen tutkimus on tuonut esiin aiemmin huomiotta j\u00e4\u00e4neen n\u00e4k\u00f6kulman. Kathleen Corley (Private Women, Public Meals, 1993) sanoo: \u201dJos Joosef kuoli nuorena, kuten perim\u00e4tieto viittaa, Jeesus vanhimpana poikana huolehti perheest\u00e4, mik\u00e4 selitt\u00e4isi julkisen toiminnan my\u00f6h\u00e4isen aloittamisen\u201d (Corley, s. 156). T\u00e4m\u00e4 sosiaalinen vastuu olisi muokannut Jeesuksen k\u00e4sityst\u00e4 perhedynamiikasta ja sosiaalisista velvollisuuksista.<\/span><\/p>\n Teologisesti hiljaiset vuodet asettavat kristologisia haasteita. Hans K\u00fcng (On Being a Christian, 1976) pohtii: \u201dKuinka sovitamme yhteen uskon Jeesuksen jumaluuteen ja todisteet h\u00e4nen inhimillisest\u00e4 kehityksest\u00e4\u00e4n?\u201d (K\u00fcng, s. 234). Chalkedonin konsiilin (451) muotoilu kahdesta luonnosta yhdess\u00e4 persoonassa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa aidolle inhimilliselle kasvulle s\u00e4ilytt\u00e4en jumalallisen identiteetin.<\/span><\/p>\n Edward Schillebeeckx (Jesus: An Experiment in Christology, 1979) esitt\u00e4\u00e4 tasapainoisen n\u00e4k\u00f6kulman: \u201dJeesuksen ihmisen\u00e4 oleminen ja tietoisuus kutsumuksestaan kehittyiv\u00e4t asteittain, ja ne selkeytyiv\u00e4t h\u00e4nen kohdatessaan Johannes Kastajan\u201d (Schillebeeckx, s. 145). T\u00e4m\u00e4 malli mahdollistaa sek\u00e4 aidon ihmisyyden ett\u00e4 jumalallisen kutsumuksen.<\/span><\/p>\n Narratiivinen kritiikki on osoittanut, ett\u00e4 evankeliumien hiljaisuus on tehokasta kirjoittamisessa. R. Alan Culpepper (Anatomy of the Fourth Gospel, 1983) huomauttaa: \u201dHyppy lapsuudesta julkiseen toimintaan luo dramaattisen vaikutuksen \u2013 Jeesus ilmestyy \u2018tyhj\u00e4st\u00e4\u2019, kuten profeetat muinaisina aikoina\u201d (Culpepper, s. 89). Hiljaisuus siis palvelee kerronnan tarkoitusta.<\/span><\/p>\n Postkolonialistinen tutkimus on kritisoinut l\u00e4nsimaisia yrityksi\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 \u201dt\u00e4ydent\u00e4\u00e4\u201d Jeesuksen tarinaa. R.S. Sugirtharajah (Asian Biblical Hermeneutics, 2002) v\u00e4itt\u00e4\u00e4: \u201dTeoriat Jeesuksen matkoista Aasiassa heijastavat kolonialistista halua sijoittaa Jeesus ei-l\u00e4nsimaisiin konteksteihin\u201d (Sugirtharajah, s. 123). . T\u00e4m\u00e4 kritiikki muistuttaa, ett\u00e4 kaikki rekonstruktiot heijastavat aikansa ideologioita.<\/span><\/p>\n Vertailevat uskontotieteelliset tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 hiljaiset vuodet eiv\u00e4t ole ainutlaatuisia. Bruce Chilton (Rabbi Jesus, 2000) sanoo: \u201dMonet uskonnolliset johtajat, Mooseksesta Muhammediin, k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi \u2018valmistautumisjakson\u2019 ennen kuin aloittivat julkisen toimintansa\u201d (Chilton, s. 67). T\u00e4t\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4nvaihetta ei ole dokumentoitu.<\/span><\/p>\n Lopullinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksemme on, ett\u00e4 Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n vuodet 12\u201330 j\u00e4\u00e4v\u00e4t suurelta osin historiallisen tutkimuksen ulottumattomiin. John Dominic Crossan (Jesus: A Revolutionary Biography, 1994) toteaa ytimekk\u00e4\u00e4sti: \u201dMeid\u00e4n on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytemme ja vastustettava kiusausta t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tyhji\u00f6 mielikuvituksella\u201d (Crossan, s. 67). T\u00e4m\u00e4 hiljaisuus on teologisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 se korostaa Jumalan hidasta, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ihmiskunnan historiassa.<\/span><\/p>\n Craig Keener (The Historical Jesus of the Gospels, 2009) esitt\u00e4\u00e4 viisaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen: \u201dJeesuksen hiljaiset vuodet muistuttavat meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 suurin osa ihmisel\u00e4m\u00e4st\u00e4, jopa Jumalan Pojan el\u00e4m\u00e4st\u00e4, elet\u00e4\u00e4n poissa julkisuudesta, jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 uskollisuudessa\u201d (Keener, s. 234). T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma muuttaa hiljaisuuden puuttumisen l\u00e4sn\u00e4olon todistukseksi \u2013 todistukseksi inkarnaation syvyydest\u00e4, jossa jumalallinen jakaa t\u00e4ysin ihmisen kokemuksen, mukaan lukien vuosien hiljaisen valmistautumisen.<\/span><\/p>\n Tutkimuksemme osoittaa, ett\u00e4 apokryfiset tekstit ja my\u00f6hemm\u00e4t traditiot ovat historiallisesti ep\u00e4luotettavia l\u00e4hteit\u00e4 Jeesuksen nuoruudelle, mutta ne paljastavat t\u00e4rke\u00e4n asian: ihmisen halun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 Vapahtajan tarinaa. T\u00e4m\u00e4 halu, vaikka se johtaa legendoihin ja spekulaatioon, todistaa Jeesuksen pysyv\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 ja mysteeri\u00e4. Hiljaiset vuodet pysyv\u00e4t hiljaisina, mutta t\u00e4ss\u00e4 hiljaisuudessa voi olla syv\u00e4 teologinen totuus Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n Lopuksi voimme sanoa Helmut Koesterin (Ancient Christian Gospels, 1990) sanoin: \u201dSe, mit\u00e4 emme tied\u00e4 Jeesuksen nuoruudesta, on lopulta v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin se, mit\u00e4 tied\u00e4mme h\u00e4nen opetuksistaan ja teoistaan. Hiljaiset vuodet valmistivat h\u00e4nt\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, jonka vaikutus on kest\u00e4nyt kaksi vuosituhatta\u201d (Koester, s. 345). T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 hiljaisuus ei ole puutetta, vaan kehotus keskitty\u00e4 siihen, mik\u00e4 on olennaista kristillisess\u00e4 uskossa \u2013 ei spekulaatioita siit\u00e4, mit\u00e4 olisi voinut tapahtua, vaan todistus siit\u00e4, mit\u00e4 varmasti tapahtui, kun nasaretilainen puusepp\u00e4 aloitti ty\u00f6ns\u00e4, joka muutti maailman.<\/span><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jeesuksen ik\u00e4vuodet 12-30 apokryfien ja saatavilla olevien l\u00e4hteiden mukaan is\u00e4 Raimo Sissonen Johdanto Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n vuodet 12\u201330 ovat yksi<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2993","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2993"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2994,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2993\/revisions\/2994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}