{"id":2939,"date":"2025-06-12T19:15:09","date_gmt":"2025-06-12T16:15:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2939"},"modified":"2025-06-13T09:59:25","modified_gmt":"2025-06-13T06:59:25","slug":"kuinka-elaa-hengellista-elamaa-maailmassa-ortodoksinen-nakokulma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/06\/12\/kuinka-elaa-hengellista-elamaa-maailmassa-ortodoksinen-nakokulma\/","title":{"rendered":"Kuinka el\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailmassa Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma"},"content":{"rendered":"

Kuinka el\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailmassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma<\/span><\/strong><\/p>\n

\n

Hengellinen el\u00e4m\u00e4 miellet\u00e4\u00e4n usein luostariel\u00e4m\u00e4n erityisalueeksi, mutta ortodoksisen tradition mukaan my\u00f6s maailmassa el\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kristityll\u00e4 on mahdollisuus ja kutsumus kilvoitella pelastuksensa tiell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan ortodoksista opetusta hengellisen el\u00e4m\u00e4n el\u00e4misest\u00e4 maailmassa, erityisesti Meloan piispa Emilianoksen (Vafidis) teoksen Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa pohjalta. Taustaksi hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s pyhien isien opetuksia, jotka valottavat, kuinka kristitty voi kilvoitella rukouksessa, n\u00f6yryydess\u00e4 ja rakkaudessa keskell\u00e4 arjen velvollisuuksia.<\/span><\/p>\n

1.Hengellisen el\u00e4m\u00e4n kutsumus maailmassa<\/strong><\/p>\n

Kristillinen hengellinen el\u00e4m\u00e4 ei ole varattu vain luostareihin tai er\u00e4maihin vet\u00e4ytyneille kilvoittelijoille, vaan se on yleismaailmallinen kutsumus, joka koskee jokaista kastettua. Ortodoksisen kirkon traditiossa hengellinen el\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ihmisen yhteydeksi Jumalaan \u2013 suhteeksi, joka voi ja jonka tulee ilmet\u00e4 kaikkialla, my\u00f6s keskell\u00e4 arkea, perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4, ty\u00f6t\u00e4 ja yhteiskunnallisia velvollisuuksia.<\/span><\/p>\n

Meloan piispa Emilianos (Vafidis) tuo teoksessaan Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa <\/em>vahvasti esiin sen, ett\u00e4 hengellinen el\u00e4m\u00e4 ei ole el\u00e4m\u00e4ntilanteesta riippuvainen: \u201cEi ole olemassa erityist\u00e4 hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 luostareille ja toista maailmassa el\u00e4ville. Hengellinen el\u00e4m\u00e4 on sama kaikkialla, koska se on Jumalan el\u00e4m\u00e4\u00e4 meiss\u00e4\u201d\u00b9. Piispa hylk\u00e4\u00e4 ajatuksen, jonka mukaan vain munkki tai nunna voisi todella el\u00e4\u00e4 Jumalan tahdon mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 maailma ei itsess\u00e4\u00e4n ole este hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle \u2013 este syntyy syd\u00e4mess\u00e4, jos se kiintyy maailmallisuuteen, ei maailmaan itsess\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ajatus juontuu varhaisen kirkon opetuksesta, jossa sek\u00e4 askeetit ett\u00e4 maallikot ovat samalla tavalla kutsuttuja pyhyyteen. Apostoli Pietari kirjoittaa: \u201cOlkaa te t\u00e4ydellisi\u00e4, niin kuin teid\u00e4n Is\u00e4nne on t\u00e4ydellinen\u201d (vrt. 1. Piet. 1:16), ja kirkko on aina ymm\u00e4rt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n koskevan koko Kristuksen ruumista \u2013 ei vain erityisi\u00e4 ”pyhi\u00e4”. Jo varhaiskristillinen Didakhe ja Hermaan Paimen kaltaiset tekstit opettavat, ett\u00e4 pyhyys ja parannus ovat osa jokaisen uskovan el\u00e4m\u00e4\u00e4 riippumatta h\u00e4nen sosiaalisesta asemastaan tai el\u00e4m\u00e4ntilanteestaan.<\/span><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t, kuten pyh\u00e4 Basileios Suuri, muistuttavat, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ulkoiset olosuhteet eiv\u00e4t ole hengellisen el\u00e4m\u00e4n edellytys: \u201cSe ei ole paikka, joka tekee ihmisest\u00e4 pyh\u00e4n, vaan el\u00e4m\u00e4\u201d\u00b2. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ihminen voi olla keskell\u00e4 vilkasta kaupunkiel\u00e4m\u00e4\u00e4, perhehuolia tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kiireit\u00e4, ja silti el\u00e4\u00e4 todellista, syv\u00e4llist\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4 olevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kuten piispa Emilianos toteaa: \u201cOn mahdollista olla maailmassa, mutta ei maailmallinen\u201d\u00b3.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen tradition mukaan hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa ei ole pakoa arjesta, vaan Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 arjessa. T\u00e4m\u00e4 ilmenee ennen kaikkea asenteessa. Piispa Emilianos kuvaa t\u00e4t\u00e4 seuraavasti: \u201cHengellinen el\u00e4m\u00e4 alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen asennoituu kaikkeen Jumalan edess\u00e4 \u2013 h\u00e4n sy\u00f6, nukkuu, ty\u00f6skentelee, puhuu ja vaikenee tietoisena Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta\u201d\u2074. T\u00e4llainen el\u00e4m\u00e4 ei vaadi erityisi\u00e4 tekoja, vaan syd\u00e4men jatkuvaa k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 Jumalan puoleen.<\/span><\/p>\n

Toinen keskeinen n\u00e4k\u00f6kulma on henkil\u00f6kohtaisen kutsumuksen k\u00e4site. Ortodoksinen kirkko ei jaa ihmisi\u00e4 \u201chengellisiin\u201d ja \u201cmaallisiin\u201d teht\u00e4viin, vaan jokainen on kutsuttu palvelemaan Jumalaa omassa el\u00e4m\u00e4npiiriss\u00e4\u00e4n. Pyh\u00e4 Gregorios Naziansilainen kirjoittaa, ett\u00e4 kristitty on \u201ckutsuttu olemaan Kristus toiselle\u201d\u2075 \u2013 siis tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi Jumalan rakkauden kaikkialla, miss\u00e4 h\u00e4n el\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 opettaja, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, autonkuljettaja tai koti\u00e4iti voivat kaikki el\u00e4\u00e4 todeksi hengellist\u00e4 kutsumustaan, kun he tekev\u00e4t ty\u00f6ns\u00e4 Jumalalle ja l\u00e4himm\u00e4iselle.<\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaa hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u201csis\u00e4isen\u00e4 alttarina\u201d, joka rakennetaan ihmisen syd\u00e4meen: \u201cJokaisella kristityll\u00e4 tulee olla syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n alttari, jossa h\u00e4n uhraa jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Kristukselle\u201d\u2076. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4inen alttari on rukouksen, kiitoksen ja n\u00f6yryyden paikka, joka voi olla l\u00e4sn\u00e4 supermarketissa, ty\u00f6paikan toimistossa tai keitti\u00f6n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4. Se on el\u00e4v\u00e4 yhteys Jumalaan, joka ei katkea, vaikka ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma vaatisi kaiken huomion.<\/span><\/p>\n

Yksi voimakas esimerkki t\u00e4st\u00e4 kutsumuksesta on pyh\u00e4 Maria Pariisilainen (Skobtsova), joka omisti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isten palvelemiselle Ranskassa toisen maailmansodan aikana. H\u00e4n ei ollut luostarissa, vaan keskell\u00e4 Pariisin k\u00f6yhyytt\u00e4 ja v\u00e4kivaltaa. H\u00e4n sanoi: \u201cRakkaus Jumalaan ilmenee rakkautena l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 kohtaan \u2013 ei teoriassa, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u201d\u2077. Maria kuoli keskitysleirill\u00e4, mutta h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 oli todiste siit\u00e4, ett\u00e4 pyhyys voi synty\u00e4 my\u00f6s maailmassa, keskell\u00e4 sen ep\u00e4varmuutta ja kaaosta.<\/span><\/p>\n

Lopulta hengellisen el\u00e4m\u00e4n kutsumus maailmassa voidaan tiivist\u00e4\u00e4 Kristuksen sanoihin: \u201cTe olette maailman valo… N\u00e4in loistakoon teid\u00e4n valonne ihmisille, ett\u00e4 he n\u00e4kisiv\u00e4t hyv\u00e4t tekonne ja ylist\u00e4isiv\u00e4t Is\u00e4\u00e4nne, joka on taivaissa\u201d (Matt. 5:14\u201316). Hengellinen el\u00e4m\u00e4 on siis el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa Kristus on l\u00e4sn\u00e4, ja jossa kaikki arkinen muuttuu pyh\u00e4ksi \u2013 ei siksi, ett\u00e4 se olisi erityist\u00e4, vaan siksi, ett\u00e4 se on eletty Jumalan edess\u00e4.<\/span><\/p>\n

2.Sis\u00e4inen hiljaisuus ja rukous<\/strong><\/p>\n

Ortodoksisessa hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sis\u00e4inen hiljaisuus eli hesykia<\/em> on keskeinen perusta, jolle rukous rakentuu. Hesykia ei tarkoita vain ulkoista hiljaisuutta tai \u00e4\u00e4nett\u00f6myytt\u00e4, vaan ennen kaikkea sielun rauhaa, syd\u00e4men vaikenemista maailman huolista ja haluista. Se on olotila, jossa ihminen suuntaa koko sis\u00e4isen huomionsa Jumalaan, riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n fyysisesti on.<\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos korostaa, ett\u00e4 hiljaisuus on mahdollista saavuttaa my\u00f6s kaupungin keskell\u00e4: \u201cMeid\u00e4n ei tarvitse vet\u00e4yty\u00e4 luostariin l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme hiljaisuuden. Todellinen hiljaisuus on Jumalan tuntemista syd\u00e4mess\u00e4\u201d\u00b9. Hiljaisuus on tila, jossa rukous voi kasvaa; ilman sit\u00e4 rukous j\u00e4\u00e4 helposti ulkoiseksi suoritukseksi.<\/span><\/p>\n

Rukous taas on hengellisen el\u00e4m\u00e4n hengitys. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanoja tai hetki\u00e4, jolloin puhutaan Jumalalle, vaan pysyv\u00e4 olotila: Jumalan muistaminen, H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa kokeminen, syd\u00e4men suuntaaminen H\u00e4neen. Ortodoksinen traditio opettaa, ett\u00e4 kristityn p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on jatkuva rukous<\/em> (katkeamaton rukous), kuten apostoli Paavali opettaa: \u201cRukoilkaa lakkaamatta\u201d (1. Tess.5:17).<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 jatkuvaa rukousta edustaa erityisesti Jeesuksen rukous: \u201cHerra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntist\u00e4.\u201d T\u00e4m\u00e4 yksinkertainen rukous toistettuna hiljaisuudessa, ty\u00f6ss\u00e4 tai jopa keskell\u00e4 liikenteen melua toimii sillan tavoin, joka yhdist\u00e4\u00e4 ihmisen syd\u00e4men Jumalaan. Piispa Emilianos opettaa: \u201cJeesuksen rukous voi tulla syd\u00e4mesi hengitykseksi. Kun rukoilet, Jumala on sinussa \u2013 ei kuvitelmana, vaan todellisuutena\u201d\u00b2.<\/span><\/p>\n

Rukous ei kuitenkaan synny mekaanisesta toistosta, vaan rakkaudesta ja kaipuusta Jumalaan. Pyhitt\u00e4j\u00e4 Teofan Erakko painottaa rukouksen henkil\u00f6kohtaisuutta: \u201cRukouksen syd\u00e4n ei ole sanoissa, vaan k\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 Jumalan puoleen \u2013 syv\u00e4ss\u00e4 kaipuussa el\u00e4\u00e4 H\u00e4ness\u00e4\u201d\u00b3. H\u00e4n jatkaa: \u201cSinun tulee astua syd\u00e4meesi ja pysytell\u00e4 siell\u00e4 Jumalan edess\u00e4.\u201d T\u00e4m\u00e4 on hesykastisen tradition ydin: rukous syntyy, kun ihminen astuu syd\u00e4mens\u00e4 kammioon, sulkee oven ja on siell\u00e4 yksin Jumalan kanssa (vrt. Matt. 6:6).<\/span><\/p>\n

Sis\u00e4inen hiljaisuus ei tarkoita, ett\u00e4 ihmisen tulisi paeta vastuutaan maailmassa. P\u00e4invastoin, se auttaa kohtaamaan maailman selke\u00e4mmin ja rakastavammin. Pyh\u00e4 Porfyrios Kausokalivilainen opetti, ett\u00e4 rukouksen my\u00f6t\u00e4 ihminen voi \u201cmuuttaa koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rukoukseksi \u2013 jopa ty\u00f6n, puhumisen ja lep\u00e4\u00e4misen\u201d\u2074. Porfyrioksen mukaan \u201cei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4, miss\u00e4 olet, vaan kuka sinussa asuu\u201d.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ajatus ilmenee my\u00f6s pyh\u00e4ll\u00e4 Serafim Sarovilaisella, joka opetti: \u201cHanki sis\u00e4inen rauha, ja tuhannet pelastuvat ymp\u00e4rilt\u00e4si.\u201d\u2075 Sis\u00e4inen hiljaisuus ei siis ole vain henkil\u00f6kohtainen siunaus, vaan se s\u00e4teilee ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kun kristitty el\u00e4\u00e4 Jumalan kanssa syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, h\u00e4nest\u00e4 tulee rauhan ja valon l\u00e4hde muille \u2013 ilman sanoja tai tekoja, pelk\u00e4ll\u00e4 olemisellaan.<\/span><\/p>\n

Hiljaisuus ja rukous auttavat my\u00f6s erottamaan todellisen hengellisen el\u00e4m\u00e4n sen v\u00e4\u00e4ristymist\u00e4. Ilman hiljaisuutta rukous voi muuttua farisealaiseksi suoritukseksi, ja ilman rukousta hiljaisuus voi muuttua itsekeskeiseksi vet\u00e4ytymiseksi. Ortodoksinen traditio pit\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta elimellisesti yhteen kuuluvina. Piispa Emilianos kiteytt\u00e4\u00e4: \u201cHiljaisuus ilman rukousta on vain hiljaisuutta, mutta hiljaisuus rukouksen kanssa on Jumalan kohtaamista\u201d\u2076.<\/span><\/p>\n

Arjen kiireess\u00e4 voi tuntua mahdottomalta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aikaa tai tilaa hiljaisuudelle. Siksi is\u00e4t kehottavat aloittamaan pienin askelin: lyhyet rukoushetket p\u00e4iv\u00e4n mittaan, hiljainen l\u00e4sn\u00e4olo ennen t\u00f6iden aloittamista, pys\u00e4htyminen sis\u00e4isesti ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 ei ole kuinka paljon rukoillaan, vaan ett\u00e4 syd\u00e4n todella suuntautuu Jumalaan. Kuten piispa Emilianos sanoo: \u201cYksi aito rukouksen huokaus on arvokkaampi kuin tuhat sanaa ilman syd\u00e4nt\u00e4\u201d\u2077.<\/span><\/p>\n

3.Maailmallisten huolien hengellinen k\u00e4sittely<\/strong><\/p>\n

Hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailmassa el\u00e4v\u00e4n kristityn suurin haaste ei useinkaan ole harhaoppi tai suora synti, vaan se, ett\u00e4 arjen huolet, velvollisuudet ja kiireet tukahduttavat rukouksen ja hengellisen valppauden. N\u00e4in ihminen vieraantuu sis\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kykene en\u00e4\u00e4 kokemaan Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloa arjen keskell\u00e4. Kuten Kristus sanoo vertauksessaan kylv\u00f6st\u00e4: \u201cMaailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sanan, eik\u00e4 se tuota satoa\u201d (Matt. 13:22).<\/span><\/p>\n

Meloan piispa Emilianos l\u00e4htee tarkastelussaan juuri t\u00e4st\u00e4 j\u00e4nnitteest\u00e4: kuinka hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi el\u00e4\u00e4, kun ymp\u00e4rill\u00e4 on jatkuva virta vaatimuksia ja huolia? H\u00e4nen mukaansa ongelmana ei ole itse el\u00e4m\u00e4 tai sen velvollisuudet, vaan se, ett\u00e4 ihminen k\u00e4sittelee niit\u00e4 ilman Jumalaa. H\u00e4n kirjoittaa: \u201cHuoli ei ole ongelma sin\u00e4ns\u00e4, vaan se, ett\u00e4 el\u00e4mme huolen keskell\u00e4 ilman uskoa ja rukousta\u201d\u00b9.<\/span><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 maailmallisten huolien hengellinen k\u00e4sittely on ennen kaikkea n\u00e4k\u00f6kulman muutos. Kristitty kutsutaan kohtaamaan kaikki huolensa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan kasvojen edess\u00e4. Ortodoksinen traditio ei kehota torjumaan huolia kielt\u00e4ymyksell\u00e4 tai tahdonvoimalla, vaan muuntamaan ne rukoukseksi. Piispa Emilianos neuvoo: \u201cKun jokin asia painaa sinua, \u00e4l\u00e4 ala mietti\u00e4 ratkaisuja ensimm\u00e4iseksi. Rukoile ensin. Sano: \u2018Herra, katso! En tied\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4, mutta sin\u00e4 tied\u00e4t\u2019\u201d\u00b2.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos puolestaan neuvoo kristitty\u00e4 kantamaan huolensa Herralle eik\u00e4 yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n selvit\u00e4 yksin: \u201cJ\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4 kaikki huolenne Herran haltuun \u2013 ei niin, ett\u00e4 te ette en\u00e4\u00e4 tekisi mit\u00e4\u00e4n, vaan niin, ett\u00e4 ette en\u00e4\u00e4 kanna taakkaa yksin\u201d\u00b3. T\u00e4m\u00e4 liittyy suoraan apostoli Pietarin kehotukseen: \u201cHeitt\u00e4k\u00e4\u00e4 kaikki murheenne h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen, sill\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 teist\u00e4 huolen\u201d (1. Piet. 5:7). Hengellinen k\u00e4sittely ei siis tarkoita huolten pakenemista, vaan niiden jakamista Jumalan kanssa \u2013 luottamusta siihen, ett\u00e4 Is\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 me tarvitsemme (Matt. 6:32).<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on erityisen t\u00e4rke\u00e4 modernissa maailmassa, jossa stressi, informaatio\u00e4hky ja tehokkuuden vaatimukset kuormittavat mielt\u00e4. Pyh\u00e4 Paisios Athosvuorelainen sanoi usein, ett\u00e4 nykyihminen sairastuu \u201cliiallisesta j\u00e4rkeilyst\u00e4\u201d, koska h\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 kaiken yksin, ilman rukousta ja Jumalan apua\u2074. Paisioksen mukaan kristityn tulisi oppia \u201cluottamaan Jumalan kaitselmukseen enemm\u00e4n kuin omiin suunnitelmiinsa\u201d.<\/span><\/p>\n

Hengellinen n\u00e4k\u00f6kulma auttaa my\u00f6s tekem\u00e4\u00e4n eron todellisten ja n\u00e4enn\u00e4isten huolien v\u00e4lill\u00e4. Ortodoksisessa askeettisessa traditiossa puhutaan usein mielen hajanaisuudesta<\/em> \u2013 siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen ei keskity mihink\u00e4\u00e4n kunnolla, vaan h\u00e4nen sis\u00e4inen tilansa on sekava ja levoton. Pyhitt\u00e4j\u00e4 Teofan Erakko toteaa: \u201cSuurin osa huolistamme ei ole todellisia, vaan syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 olemme unohtaneet Jumalan ja kadottaneet syd\u00e4memme suunnan\u201d\u2075.<\/span><\/p>\n

Kristityn kutsumus on oppia k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n huoliaan hengellisesti \u2013 toisin sanoen, n\u00f6yryyden, rukouksen ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden kautta. T\u00e4m\u00e4 on usein pitk\u00e4 prosessi, jossa ihminen oppii asettamaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 painopisteet oikein. Piispa Emilianos kirjoittaa: \u201cMe emme voi paeta velvollisuuksiamme, mutta voimme antaa niille uuden suunnan \u2013 kohdistaa kaiken Jumalan kunniaksi\u201d\u2076.<\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kristitty asennoituu esimerkiksi ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja taloudellisiin vaikeuksiinsa niin, ett\u00e4 ne ovat osa h\u00e4nen hengellist\u00e4 vaellustaan. Huolten keskell\u00e4kin voi synty\u00e4 rukous. Pyh\u00e4 Siluan Athosvuorelainen muistutti, ett\u00e4 \u201ck\u00e4rsimyksen hetkell\u00e4 lausuttu rukous on kallisarvoisempi kuin tuhannet sanat helpossa hetkess\u00e4\u201d\u2077. T\u00e4m\u00e4 opetus ei pyri romantisoimaan k\u00e4rsimyst\u00e4, vaan se tuo esiin sen, ett\u00e4 vaikeudet voivat johtaa syvemp\u00e4\u00e4n yhteyteen Jumalan kanssa, jos ihminen ei sulkeudu sis\u00e4\u00e4np\u00e4in vaan avautuu Jumalan armolle.<\/span><\/p>\n

Viisaat is\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan kehota kristitty\u00e4 v\u00e4heksym\u00e4\u00e4n tai tukahduttamaan huolia, vaan kohtaamaan ne tietoisesti rukouksessa. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen neuvoo: \u201cKun sielu on levoton, \u00e4l\u00e4 puhu turhia \u00e4l\u00e4k\u00e4 kiirehdi mihink\u00e4\u00e4n. Mene syd\u00e4mesi sis\u00e4\u00e4n, ja huuda Herran nime\u00e4, kunnes rauha palaa\u201d\u2078.<\/span><\/p>\n

Maailmallisten huolien hengellinen k\u00e4sittely ei siis ole yksitt\u00e4inen tekniikka tai tapa rauhoittua, vaan se on kokonaisvaltainen el\u00e4m\u00e4nasenne, jossa kaikki tapahtuu Jumalan edess\u00e4. Se ei tarkoita, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 muuttuisi helpoksi tai ett\u00e4 huolet katoaisivat, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen ei ole en\u00e4\u00e4 yksin niiden kanssa.<\/span><\/p>\n

4.Hengellinen el\u00e4m\u00e4 perheess\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Maailmassa el\u00e4v\u00e4n kristityn hengellinen el\u00e4m\u00e4 ei ole irrallinen pyh\u00e4kk\u00f6, vaan kietoutuu kiinte\u00e4sti jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, erityisesti perheeseen ja ty\u00f6h\u00f6n. Piispa Emilianos korostaa, ett\u00e4 hengellisyys ei ole pelkk\u00e4\u00e4 luostarin hiljaisuutta, vaan jokaisen kristityn kutsumus el\u00e4\u00e4 Kristuksen valossa juuri siell\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4n on\u00b9.<\/span><\/p>\n

\u00a0Hengellisyys perheess\u00e4<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Perhe on kristitylle ensisijainen hengellisen kasvun paikka ja \u201cpieni kirkko\u201d, jossa opitaan rakkauden, k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden ja anteeksiannon taitoja. Piispa Emilianos huomauttaa, ett\u00e4 perhe-el\u00e4m\u00e4 \u201ctarjoaa runsaasti tilaisuuksia harjoittaa hyveit\u00e4, jotka kasvattavat sielua\u201d\u00b2. N\u00e4m\u00e4 hyveet ovat erityisesti n\u00f6yryys, k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ja uhrautuva rakkaus.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri opetti, ett\u00e4 perhe on \u201cpieni kirkko\u201d, jossa jokainen j\u00e4sen voi olla sek\u00e4 palvelija ett\u00e4 palveltava, ja jossa Kristuksen rakkaus tulee konkretisoiduksi arjen teoissa\u00b3. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hengellinen el\u00e4m\u00e4 perheess\u00e4 ei ole et\u00e4ist\u00e4 idealismia, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 toisten palvelemisessa, virheiden sallimisessa ja ristiriitojen sovittamisessa.<\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos antaa konkreettisen neuvon: \u201cRukous yhdess\u00e4 perheen kanssa on voimakas side, joka pit\u00e4\u00e4 perheen yhten\u00e4isen\u00e4 ja avaa syd\u00e4met Jumalalle\u201d\u2074. Perheen yhteiset rukoushetket, kuten iltarukoukset tai ehtoopalveluksen seuraaminen, ovat tilaisuuksia luoda hengellinen ilmapiiri kotiin.<\/span><\/p>\n

Toisaalta my\u00f6s arjen kiireet ja ristiriidat voivat olla hengellisen kasvun kentt\u00e4, jos niihin suhtaudutaan rukouksella ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4. Pyh\u00e4 Porfyrios Kausokalivilainen muistutti, ett\u00e4 \u201cperheen ristiriidat eiv\u00e4t ole este, vaan mahdollisuus harjoittaa rakkautta ja n\u00f6yryytt\u00e4\u201d\u2075.<\/span><\/p>\n

Hengellisyys ty\u00f6ss\u00e4<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ty\u00f6paikka ja ammatillinen el\u00e4m\u00e4 muodostavat toisen t\u00e4rke\u00e4n hengellisen areenan. Piispa Emilianos korostaa, ett\u00e4 ty\u00f6 \u201cei ole vain toimeentulon v\u00e4line, vaan kutsumus palvella Jumalaa ja ihmisi\u00e4\u201d\u2076. Ortodoksinen perinne puhuu ty\u00f6st\u00e4 rukouksen jatkeena, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6 voi olla rukouksen hengess\u00e4 tehty palvelus.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opetti, ett\u00e4 \u201cty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n Jumalalle, ei ihmisille\u201d (Kol.3:23), mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokainen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4, olipa se kuinka arkinen tahansa, voi saada pyh\u00e4n merkityksen. T\u00e4m\u00e4 muuttaa ty\u00f6n luonteen: ty\u00f6 ei ole pakkopulla tai pelkk\u00e4 suoritus, vaan mahdollisuus toteuttaa Jumalan tahtoa maailmassa.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4 hengellisyys ilmenee asenteessa, rehellisyydess\u00e4, ahkeruudessa ja l\u00e4himm\u00e4isen rakastamisessa. Piispa Emilianos kehottaa: \u201cOle l\u00e4sn\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4si kokonaisena \u2013 kehollisesti, mielell\u00e4 ja syd\u00e4mell\u00e4. Rukoile ty\u00f6n lomassa ja pyyd\u00e4 Jumalan johdatusta\u201d\u2077. T\u00e4m\u00e4 auttaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6uupumusta ja mielen hajanaisuutta.<\/span><\/p>\n

Ty\u00f6paikan ihmissuhteet ovat my\u00f6s hengellisen el\u00e4m\u00e4n paikka. Niiss\u00e4 harjoitellaan anteeksiantoa, k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja armollisuutta. Pyh\u00e4 Siluan Athosvuorelainen painotti, ett\u00e4 \u201ctoinen ihminen on meille peili ja opettaja, joskus k\u00e4rsimyksen ja rakkautemme koe\u201d\u2078. T\u00e4m\u00e4 asenne auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vaikeatkin kollegat Jumalan lahjana.<\/span><\/p>\n

Hengellinen tasapaino arjessa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos muistuttaa, ett\u00e4 hengellinen el\u00e4m\u00e4 perheess\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tasapainoa: \u201cMeid\u00e4n tulee varoa, ettei ty\u00f6 tai perhe-el\u00e4m\u00e4 tukahduta rukousta ja hiljaisuutta\u201d\u2079. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n ytimess\u00e4 on jatkuva yhteys Jumalaan, jonka avulla jaksamme arjen vaatimukset.<\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s lepo ja pyh\u00e4n ajan kunnioittaminen. Lepo ei ole pelkk\u00e4\u00e4 passiivisuutta, vaan Jumalan lahjaa ja hengellisen el\u00e4m\u00e4n edellytys. Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen kirjoittaa, ett\u00e4 \u201clepo antaa sielulle voimaa palvella Jumalaa koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n\u201d\u00b9\u2070.<\/span><\/p>\n

5. Hengellisen yhteis\u00f6n merkitys maailmassa<\/strong><\/p>\n

Yksin\u00e4inen hengellinen vaeltaja on ortodoksisessa perinteess\u00e4 harvinainen; kristityn kutsumus on el\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 \u2013 kirkon perheess\u00e4, jossa jokainen j\u00e4sen tukee toisiaan kohti pyhyytt\u00e4. Piispa Emilianos korostaa, ett\u00e4 \u201chengellinen yhteis\u00f6 on kuin kasvupaikka, jossa rukous, opetus ja rakkaus kukoistavat\u201d\u00b9.<\/span><\/p>\n

Kirkko yhteis\u00f6n\u00e4<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Kirkko ei ole pelkk\u00e4 rakennus tai instituutio, vaan el\u00e4v\u00e4 ruumis, jossa Jumalan rakkaus konkretisoituu ihmissuhteissa (Ef.4:15\u201316). Piispa Emilianos toteaa: \u201cYksin rukous voi olla vaikeaa, mutta yhteis\u00f6ss\u00e4 se saa voiman ja kantavuuden\u201d\u00b2. Yhteis\u00f6ss\u00e4 rukous muuttuu kantavaksi voimaksi, ja sielun haavat tulevat parannetuiksi toisten rakkauden kautta.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen puhui \u201ckirkon ruumiista\u201d ja vertasi kristittyj\u00e4 toisiinsa kuin elimi\u00e4, jotka tarvitsevat toisiaan toimiakseen tervein\u00e4\u00b3. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa ei ole yksityisasia, vaan se ilmenee yhteisess\u00e4 liturgiassa, ehtoollisessa ja l\u00e4himm\u00e4isen palvelemisessa.<\/span><\/p>\n

Hengellinen tuki ja ohjaus<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 korostuu my\u00f6s hengellisen ohjauksen merkitys. Hengellinen is\u00e4 tai ohjaaja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa hengellist\u00e4 tilaa ja kasvamaan uskossa. Piispa Emilianos kirjoittaa: \u201cIlman ohjausta monesti eksymme omiin harhoihimme tai jumiudumme paikoillemme\u201d\u2074.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4 uskotaan, ett\u00e4 todellinen hengellinen edistyminen vaatii n\u00f6yr\u00e4\u00e4 kuuntelemista ja ohjeiden vastaanottamista. T\u00e4m\u00e4 koskee niin luostareita kuin maallikkojen yhteis\u00f6j\u00e4kin. Pyh\u00e4 Paisios Athosvuorelainen korosti ohjauksen merkityst\u00e4 sanoen, ett\u00e4 \u201chyv\u00e4 hengellinen is\u00e4 on kuin majakka, joka johdattaa vaeltajan myrskyjen l\u00e4pi\u201d\u2075.<\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6n hengellinen kasvu<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6ss\u00e4 kristityt oppivat my\u00f6s kest\u00e4m\u00e4\u00e4n erimielisyyksi\u00e4 ja ristiriitoja rakkauden hengess\u00e4. Piispa Emilianos muistuttaa, ett\u00e4 \u201cyhteis\u00f6n kasvun edellytys on kyky antaa anteeksi ja kantaa toisten heikkoudet\u201d\u2076. T\u00e4m\u00e4 on suoraa Jumalan armon kokemista arjessa.<\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6n merkitys ulottuu my\u00f6s maailman valistamiseen ja auttamiseen. Ortodoksinen kirkko toimii l\u00e4hetyksen\u00e4, joka kutsuu ihmisi\u00e4 Jumalan valtakuntaan. Piispa Emilianos kirjoittaa: \u201cIlman yhteis\u00f6\u00e4 hengellinen el\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 helposti itsekeskeiseksi, mutta yhteis\u00f6ss\u00e4 se muuttuu todelliseksi palvelukseksi maailmalle\u201d\u2077.<\/span><\/p>\n

Sosiaalinen ulottuvuus<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Maailmassa el\u00e4v\u00e4n kristityn hengellisyyteen kuuluu my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus konkreettisena toimintana.Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos opetti, ett\u00e4 \u201cuskonto, joka ei ilmene rakkauden teossa, on kuollut\u201d (Jaak.2:17) \u2078. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 hengellisyys n\u00e4kyy k\u00f6yhien auttamisessa, oikeuden puolustamisessa ja oikean el\u00e4m\u00e4n edist\u00e4misess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6 tukee yksil\u00f6\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4: yhdess\u00e4 kristityt voivat toteuttaa Jumalan tahtoa tehokkaammin kuin yksin. Piispa Emilianos korostaa, ett\u00e4 \u201cyhteis\u00f6 on Jumalan antama lahja, jonka avulla voimme kantaa maailman murheita ja toimia valona pimeydess\u00e4\u201d\u2079.<\/span><\/p>\n

6.Kohti jatkuvaa hengellisyytt\u00e4: hengellinen kasvaminen maailmassa<\/strong><\/p>\n

Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa ei ole staattinen tila, vaan jatkuva matka, jossa sielu kasvaa Jumalan tuntemisessa, rakkaudessa ja katumuksessa. Piispa Emilianos toteaa: \u201cHengellinen el\u00e4m\u00e4 on kuin liekki, jota tulee yll\u00e4pit\u00e4\u00e4: ilman rukousta ja itsetuntemusta se sammuu\u201d\u00b9. Hengellinen kasvu on siis elinik\u00e4inen prosessi, jossa ihminen yh\u00e4 syvemmin avautuu Kristukselle \u2013 ei t\u00e4ydellisyyden tavoittelua vaan yh\u00e4 suurempaa Jumalan armon vastaanottamista.<\/span><\/p>\n

Jatkuva katumus<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Kristillisess\u00e4 hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 katumus (metanoia<\/em>) on liikkeellepaneva voima. Se ei tarkoita ainoastaan surua synneist\u00e4, vaan mielen ja syd\u00e4men k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 Jumalaa kohti. Pyh\u00e4 Siluan Athosvuorelainen opettaa: \u201cMit\u00e4 enemm\u00e4n sielu tuntee Herran, sit\u00e4 enemm\u00e4n se katuu rakkaudella\u201d\u00b2. T\u00e4m\u00e4 katumus ei ole masennusta tai ep\u00e4toivoa, vaan n\u00f6yryyden hengess\u00e4 el\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoisuutta Jumalan hyvyydest\u00e4 ja omasta puutteellisuudesta.<\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos korostaa, ett\u00e4 erityisesti maailmassa el\u00e4v\u00e4 kristitty tarvitsee jatkuvaa katumuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4, koska \u201cymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma yritt\u00e4\u00e4 tukahduttaa hengellisen herkkyyden\u201d\u00b3. Katumus avaa sielun rukoukselle, antaa rauhaa ja luo maaper\u00e4n Jumalan armon vaikuttaa.<\/span><\/p>\n

Rukouksen syveneminen<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Hengellinen kasvu ilmenee ennen kaikkea rukouksessa. Rukous ei ole pelkk\u00e4 velvollisuus tai tiettyjen sanojen toistamista, vaan syd\u00e4men yhteytt\u00e4 Jumalaan. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas opettaa, ett\u00e4 \u201crukoileva ihminen on se, joka pit\u00e4\u00e4 Jumalaa alati mieless\u00e4\u00e4n\u201d\u2074.<\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos rohkaisee: \u201cAloita pienest\u00e4. Muutama minuutti rukousta aamulla ja illalla on jo alku. Kun syd\u00e4n l\u00e4mpenee, rukous kasvaa itsest\u00e4\u00e4n\u201d\u2075. Maailmassa el\u00e4v\u00e4 kristitty voi harjoittaa rukousta lyhyin huokauksin ty\u00f6n keskell\u00e4: \u201cHerra Jeesus Kristus, armahda minua\u201d \u2013 t\u00e4m\u00e4 Jeesuksen rukous on erityisen voimallinen, koska se sitoo mielen Kristukseen ja puhdistaa syd\u00e4men.<\/span><\/p>\n

Kilvoituksen tasapaino<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen hengellinen perinne ei tue \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyksi\u00e4. Piispa Emilianos varoittaa, ett\u00e4 liian kunnianhimoinen hengellinen ohjelma voi johtaa uupumukseen tai ylpeyteen: \u201cKukaan ei voi hyp\u00e4t\u00e4 suoraan pyhyyteen. Jumala kasvattaa meit\u00e4 v\u00e4hitellen\u201d\u2076. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyys ja syd\u00e4men asenne.<\/span><\/p>\n

Hengellinen kasvu tapahtuu my\u00f6s paastossa, lukemisessa ja hyvien tekojen harjoittamisessa. Kaikki n\u00e4m\u00e4 vahvistavat mielen ja syd\u00e4men keskittymist\u00e4 Jumalaan. Pyh\u00e4 Isaac Ninivel\u00e4inen sanoo: \u201cJos haluat, ett\u00e4 syd\u00e4mesi on puhdas, etsi hiljaisuutta ja rakkautta\u201d\u2077.<\/span><\/p>\n

Armollisuus itse\u00e4 kohtaan<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Kasvaminen hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaatii my\u00f6s armollisuutta itse\u00e4 kohtaan. Maailmassa el\u00e4v\u00e4 kristitty joutuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohtaamaan ep\u00e4onnistumisia ja puutteita. T\u00e4ll\u00f6in on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla langettamatta itse\u00e4, vaan luottaa Jumalan armoon. Pyh\u00e4 Porfyrios neuvoi: \u201c\u00c4l\u00e4 taistele pimeytt\u00e4 vastaan suoraan \u2013 sytyt\u00e4 valo, ja pimeys pakenee\u201d\u2078. T\u00e4m\u00e4 merkitsee, ett\u00e4 hengellisen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 ei ole synnin tuijottaminen, vaan Kristuksen rakastaminen.<\/span><\/p>\n

Piispa Emilianos painottaa, ett\u00e4 armollinen suhtautuminen omaan hengelliseen tilaan on avain pitk\u00e4j\u00e4nteiseen kasvuun: \u201cK\u00e4rsiv\u00e4llisyys itse\u00e4 kohtaan ja toistuva paluu rukoukseen on parempaa kuin vaativa kurinalaisuus, joka murtaa mielen\u201d\u2079.<\/span><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 Jumalassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Lopulta hengellinen kasvu ei ole ihmisen omaa saavutusta, vaan Jumalan lahjaa. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme on vain pysy\u00e4 avoimina, valppaina ja vilpitt\u00f6min\u00e4. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen sanoo: \u201cHanki sis\u00e4inen rauha, ja tuhannet ymp\u00e4rill\u00e4si pelastuvat\u201d\u00b9\u2070. Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa ei siis ole vain oman pyhityksen tie, vaan maailman pyhityksen tie. Rakkaus Jumalaan vuotaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yli ja alkaa muuttaa my\u00f6s maailmaa.<\/span><\/p>\n

7.P\u00e4\u00e4telm\u00e4: Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa \u2013 kutsumus, mahdollisuus ja tie Jumalan valtakuntaan<\/strong><\/p>\n

Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa ei ole vaihtoehto luostariel\u00e4m\u00e4lle, vaan sen oma, t\u00e4ysivaltainen ja armossa perustuva muoto. Ortodoksinen traditio opettaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 jokainen kristitty on kutsuttu pyhyyteen riippumatta el\u00e4m\u00e4ntilanteestaan. El\u00e4m\u00e4 kaupungissa, perheess\u00e4, ty\u00f6ss\u00e4 tai yhteiskunnallisissa teht\u00e4viss\u00e4 ei ole este hengelliselle kasvulle, vaan sen erityinen kasvualusta. Kuten piispa Emilianos kiteytt\u00e4\u00e4: \u201cEi ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4, miss\u00e4 el\u00e4t \u2013 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, miten el\u00e4t\u201d\u00b9.<\/span><\/p>\n

Teologinen ydin: El\u00e4m\u00e4 Kristuksessa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Hengellisen el\u00e4m\u00e4n teologinen perusta on el\u00e4m\u00e4 Kristuksessa. Kasteessa kristitty pukee ylleen Kristuksen (Gal. 3:27), ja t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tarkoitus on tulla \u201cKristuksen kaltaiseksi\u201d (Room. 8:29). T\u00e4m\u00e4 tapahtuu syvenev\u00e4n rukouksen, katumuksen, Jumalan sanan ja ehtoollisyhteyden kautta. Maailmassa el\u00e4minen ei tee t\u00e4st\u00e4 kutsumuksesta v\u00e4hemm\u00e4n todellista \u2013 p\u00e4invastoin, se haastaa kristityn yh\u00e4 tietoisemmin tekem\u00e4\u00e4n valinnan Kristuksen puoleen jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko ei vaadi maailmasta vet\u00e4ytymist\u00e4, vaan sen valaisemista. Hengellinen el\u00e4m\u00e4 on valona el\u00e4mist\u00e4 (Matt. 5:14), pyhitetyn arjen todistusta siit\u00e4, ett\u00e4 Kristus on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s kaupunkien vilin\u00e4ss\u00e4, ty\u00f6paikan kiireess\u00e4 ja perhe-el\u00e4m\u00e4n murroissa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 teologista ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maailma on Jumalan luoma ja lunastama, mutta tarvitsee viel\u00e4 meid\u00e4n rukoustamme ja katumustamme tullakseen t\u00e4ydesti osaksi Jumalan valtakuntaa.<\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tie: Syd\u00e4men ty\u00f6<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa vaatii ennen kaikkea sis\u00e4ist\u00e4 tarkkaavaisuutta \u2013 syd\u00e4men vartiointia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 rukousta, itsens\u00e4 tutkimista, hengellist\u00e4 ohjausta ja askeettista valppautta. Pienetkin rukoukset p\u00e4iv\u00e4n keskell\u00e4, lyhyet paastot, rakkauden teot, anteeksianto ja kiitollisuus \u2013 n\u00e4m\u00e4 muodostavat \u201csis\u00e4isen ty\u00f6n\u201d, josta pyh\u00e4t is\u00e4t puhuvat jatkuvasti. Kuten pyh\u00e4 Theofan Erakko sanoo: \u201cHengellinen el\u00e4m\u00e4 on sielun piilotettua toimintaa, joka tapahtuu syd\u00e4men syvyydess\u00e4, ei n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti ulkoisessa maailmassa\u201d\u00b2.<\/span><\/p>\n

Samalla maailmassa el\u00e4minen tuo mahdollisuuden ainutlaatuisen rakkauden harjoittamiseen: puolison, lasten, yst\u00e4vien, naapureiden ja ty\u00f6tovereiden kantamiseen rukouksessa ja arjessa. T\u00e4llainen rakkaus ei ole abstrakti hyve, vaan konkreettinen Kristuksen seuraaminen. Se on Pyh\u00e4n Hengen voima, joka vaikuttaa maailmassa uskovan kautta. Kuten pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen opettaa: \u201cKun ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen rauhan Jumalassa, h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevat alkavat muuttua\u201d\u00b3.<\/span><\/p>\n

Lopuksi: Tie, joka kulkee kohti Jumalaa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa on dynaaminen tie, jolla ihminen kohtaa sek\u00e4 omat heikkoutensa ett\u00e4 Jumalan armon. Tie ei ole aina helppo \u2013 se vaatii kilvoitusta, n\u00f6yryytt\u00e4 ja ep\u00e4onnistumisten siet\u00e4mist\u00e4 \u2013 mutta se on syv\u00e4sti iloinen ja rauhaa tuova, koska se johtaa l\u00e4hemm\u00e4s Kristusta.<\/span><\/p>\n

Maailmassa el\u00e4v\u00e4 kristitty ei ole maailmallinen, vaan maailmaa pyhitt\u00e4v\u00e4. H\u00e4n ei sulkeudu el\u00e4m\u00e4n ulkopuolelle, vaan suostuu olemaan siin\u00e4 suolana ja valona. Hengellinen el\u00e4m\u00e4 ei ole toinen todellisuus, vaan juuri sen t\u00e4yttymys \u2013 el\u00e4m\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4olossa, kaikessa mit\u00e4 teemme. Kuten piispa Emilianos kirjoittaa: \u201cEl\u00e4 maailmassa, mutta \u00e4l\u00e4 ole sen orja. Ole Kristuksen yst\u00e4v\u00e4 \u2013 ja niin maailmakin alkaa muuttua\u201d\u2074.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Viitteet: 1. Hengellisen el\u00e4m\u00e4n kutsumus maailmassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

    \n
  1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, suom. Petri Tikka, Ortodoksinen veljest\u00f6, Helsinki 2020, s. 15.<\/span><\/li>\n
  2. Pyh\u00e4 Basileios Suuri, Kirjeet, PL 32, 1360B.<\/span><\/li>\n
  3. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 18.<\/span><\/li>\n
  4. Ibid., s. 22.<\/span><\/li>\n
  5. Pyh\u00e4 Gregorios Naziansilainen, Orationes Theologicae, Oratio 1, PG 35, 389.<\/span><\/li>\n
  6. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 31.<\/span><\/li>\n
  7. Pyh\u00e4 Maria Pariisilainen, Essential Writings, New York: Orbis Books, 2003, s. 112.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Viitteet: 2. Sis\u00e4inen hiljaisuus ja rukous<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

      \n
    1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 37.<\/span><\/li>\n
    2. Ibid., s. 39.<\/span><\/li>\n
    3. Pyhitt\u00e4j\u00e4 Teofan Erakko, The Path to Salvation, Platina: St. Herman Press, 1997, s. 151.<\/span><\/li>\n
    4. Pyh\u00e4 Porfyrios Kausokalivilainen, Wounded by Love, s. 120.<\/span><\/li>\n
    5. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen, sitaattilainaus mukaan teoksesta: Archimandrite Lazarus (Moore), Seraphim of Sarov: A Spiritual Biography, s. 212.<\/span><\/li>\n
    6. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 43.<\/span><\/li>\n
    7. Ibid., s. 45.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

      Viitteet: 3. Maailmallisten huolien hengellinen k\u00e4sittely<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

        \n
      1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 52.<\/span><\/li>\n
      2. Ibid., s. 54.<\/span><\/li>\n
      3. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos, Homiliae in Matthaeum, PG 57, 82.<\/span><\/li>\n
      4. Pyh\u00e4 Paisios Athosvuorelainen, Sanat I: Hengellinen her\u00e4\u00e4minen, suom. A. Mustonen, Ortodoksinen Veljest\u00f6 2019, s. 103.<\/span><\/li>\n
      5. Pyhitt\u00e4j\u00e4 Teofan Erakko, The Spiritual Life, s. 72.<\/span><\/li>\n
      6. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 57.<\/span><\/li>\n
      7. Pyh\u00e4 Siluan Athosvuorelainen, Siluan Athosvuorelainen, toim. Arkkim. Sofroni, suom. P. Tikka, Ortodoksinen Veljest\u00f6, Helsinki 2003, s. 112.<\/span><\/li>\n
      8. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen, Spiritual Instructions, s. 89<\/span>.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

        Viitteet: 4. Hengellinen el\u00e4m\u00e4 perheess\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          \n
        1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 65.<\/span><\/li>\n
        2. Ibid., s. 66.<\/span><\/li>\n
        3. Pyh\u00e4 Basileios Suuri, Sermones, PG 31, 141.<\/span><\/li>\n
        4. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 68.<\/span><\/li>\n
        5. Pyh\u00e4 Porfyrios Kausokalivilainen, Wounded by Love, s. 156.<\/span><\/li>\n
        6. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 70.<\/span><\/li>\n
        7. Ibid., s. 72.<\/span><\/li>\n
        8. Pyh\u00e4 Siluan Athosvuorelainen, Siluan Athosvuorelainen, s. 115.<\/span><\/li>\n
        9. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 74.<\/span><\/li>\n
        10. Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen, De Vita Moysis, PG 44, 300<\/span>.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

          Viitteet: 5. Hengellisen yhteis\u00f6n merkitys maailmassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

            \n
          1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 80.<\/span><\/li>\n
          2. Ibid., s. 82.<\/span><\/li>\n
          3. Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen, De Vita Moysis, PG 44, 310.<\/span><\/li>\n
          4. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 85.<\/span><\/li>\n
          5. Pyh\u00e4 Paisios Athosvuorelainen, Sanat I: Hengellinen her\u00e4\u00e4minen, s. 115.<\/span><\/li>\n
          6. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 87.<\/span><\/li>\n
          7. Ibid., s. 90.<\/span><\/li>\n
          8. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos, Homiliae in Epistolam Iacobi, PG 61, 454.<\/span><\/li>\n
          9. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 92.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

            Viitteet: 6. Kohti jatkuvaa hengellisyytt\u00e4: hengellinen kasvaminen maailmassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

              \n
            1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 95.<\/span><\/li>\n
            2. Pyh\u00e4 Siluan Athosvuorelainen, Siluan Athosvuorelainen, s. 118.<\/span><\/li>\n
            3. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 96.<\/span><\/li>\n
            4. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas, Homiliae, PG 151, 493.<\/span><\/li>\n
            5. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 98.<\/span><\/li>\n
            6. Ibid., s. 100.<\/span><\/li>\n
            7. Pyh\u00e4 Isaac Ninivel\u00e4inen, Ascetical Homilies, s. 254.<\/span><\/li>\n
            8. Pyh\u00e4 Porfyrios Kausokalivilainen, Wounded by Love, s. 143.<\/span><\/li>\n
            9. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 101.<\/span><\/li>\n
            10. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen, Kootut opetukset, s. 44<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

              Viitteet:<\/em><\/strong> 7. P\u00e4\u00e4telm\u00e4: Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa \u2013 kutsumus, mahdollisuus ja tie Jumalan valtakuntaan<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

                \n
              1. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 105.<\/span><\/li>\n
              2. Pyh\u00e4 Theofan Erakko, The Spiritual Life and How to Be Attuned to It, s. 137.<\/span><\/li>\n
              3. Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen, Kootut opetukset, s. 54.<\/span><\/li>\n
              4. Piispa Emilianos, Hengellinen el\u00e4m\u00e4 maailmassa, s. 110.<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

                 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                Kuinka el\u00e4\u00e4 hengellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 maailmassa Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma Hengellinen el\u00e4m\u00e4 miellet\u00e4\u00e4n usein luostariel\u00e4m\u00e4n erityisalueeksi, mutta ortodoksisen tradition mukaan my\u00f6s maailmassa el\u00e4v\u00e4ll\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-2939","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2939","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2939"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2939\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2941,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2939\/revisions\/2941"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2939"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2939"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}