{"id":2937,"date":"2025-06-12T17:51:36","date_gmt":"2025-06-12T14:51:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2937"},"modified":"2025-06-14T13:02:11","modified_gmt":"2025-06-14T10:02:11","slug":"patristinen-kasitys-maapallon-ulkopuolisesta-elamasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/06\/12\/patristinen-kasitys-maapallon-ulkopuolisesta-elamasta\/","title":{"rendered":"Patristinen k\u00e4sitys maapallon ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 18pt; color: #0000ff;\">Patristinen k\u00e4sitys maapallon ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kysymys el\u00e4m\u00e4st\u00e4 maan ulkopuolella on tullut t\u00e4rke\u00e4ksi tieteelliseksi ja kulttuuriseksi teemaksi modernissa maailmassa. Sit\u00e4 ei kuitenkaan ole k\u00e4sitelty systemaattisesti kirkkoisien kirjoituksissa, koska varhaisen kirkon maailmankuva perustui raamatulliseen kosmologiaan, jossa maapallolla oli erityinen asema ja ihmiskunta oli Jumalan luomisty\u00f6n huipentuma. Patristinen kirjallisuus tarjoaa kuitenkin aineistoa, jonka avulla voidaan arvioida, miten t\u00e4llainen kysymys voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 teologisesti.<\/span><\/p>\n<p><strong><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">1. Luomakunnan hierarkia ja ihmiskunnan erityisasema<\/span><\/strong><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Useat kirkkois\u00e4t korostavat, ett\u00e4 Jumala on luonut kaiken, mik\u00e4 on n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 maailmassa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi esimerkiksi Pyh\u00e4n Gregorius Nyssalaisen opetuksesta, joka n\u00e4kee ihmisen mikrokosmoksena ja makrokosmoksena \u2013 koko luomakunnan yhteenvetona: \u201dIhminen on pieni maailma, h\u00e4n yhdist\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4n ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n luonnon\u201d.\u00b9 T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 koko luomakunta \u2013 ei vain maa \u2013 on osa Jumalan suunnitelmaa.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kuitenkaan ei ole nimenomaista viittausta muihin ruumiillisiin, j\u00e4rjellisiin olentoihin maan ulkopuolella. Esimerkiksi pyh\u00e4 Augustinus hylk\u00e4\u00e4 mahdollisuuden, ett\u00e4 muilla mantereilla olisi meille tuntemattomia ihmisi\u00e4, sanoen: \u201dAjatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset olisi luotu muilla mantereilla, on ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa\u201d.\u00b2 T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 maan ulkopuolella oli isille k\u00e4sitteellisesti vieras ajatus.<\/span><\/p>\n<p><strong><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">2. Enkelit ja \u00e4lyllinen el\u00e4m\u00e4 maan ulkopuolella<\/span><\/strong><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Yksi tapa, jolla kirkkois\u00e4t k\u00e4sittelev\u00e4t ei-inhimillist\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, liittyy enkelien maailmaan. Pyh\u00e4 Dionysius Areopagita kuvaa enkelit hierarkkisina, \u00e4lykk\u00e4in\u00e4 olentoina, joilla on omat teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan suunnitelmassa\u00b3. T\u00e4m\u00e4 voi laajentaa k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on muualla kuin maapallolla, vaikka se ei olisikaan biologista. Enkelit eiv\u00e4t kuitenkaan ole sidottuja aikaan tai paikkaan kuten ihmiset, eik\u00e4 niit\u00e4 voida pit\u00e4\u00e4 todellisina \u201davaruusolentoina\u201d.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Pyh\u00e4 Johannes Damaskolainen toteaa: \u201dEnkelit ovat \u00e4lyllisi\u00e4 olentoja, mutta eiv\u00e4t ruumiillisia. He eiv\u00e4t asu avaruudessa, vaan ovat hengellisesti l\u00e4sn\u00e4 kaikkialla\u201d.\u2074 T\u00e4m\u00e4 korostaa, ett\u00e4 vaikka enkelit voidaan pit\u00e4\u00e4 \u201dtoisen maailman\u201d asukkaina, he eiv\u00e4t edusta maallista, ruumiillista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><strong><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">3. Kristologinen keskus ja pelastushistoria<\/span><\/strong><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Useat kirkkois\u00e4t korostavat Kristuksen ihmiseksi tulemisen ainutlaatuisuutta ja kosmisesta merkityst\u00e4. Lyonin pyh\u00e4 Irenaeus kirjoittaa: \u201dSe, joka loi maailman, tuli osaksi luomustaan tullakseen sen p\u00e4\u00e4ksi\u201d.\u2075 T\u00e4m\u00e4 universaali n\u00e4kemys inkarnaatiosta ei rajoitu maapalloon, vaan samalla ankkuroi pelastushistorian ihmiskuntaan.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Pyh\u00e4 Maximus Tunnustaja opettaa, ett\u00e4 Kristus on \u201dkaiken keskipiste\u201d, joka yhdist\u00e4\u00e4 taivaan ja maan, n\u00e4kyv\u00e4n ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u2076. Jos muualla universumissa olisi el\u00e4m\u00e4\u00e4, senkin olisi jollain tavalla oltava yhteydess\u00e4 Kristuksen persoonaan ja pelastusteologiaan. Patristinen teologia ei kuitenkaan spekuloi t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta, vaan keskittyy Kristuksen ty\u00f6h\u00f6n ihmiskunnassa.<\/span><\/p>\n<p><strong><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">4. Kosmologinen laajuus, mutta antropokeskeinen pelastus<\/span><\/strong><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Vaikka patristinen kosmologia viittaa siihen, ett\u00e4 Jumalan luomisty\u00f6 ei rajoitu maapalloon, se ei kehit\u00e4 oppia muista aineellisista sivilisaatioista. Pyh\u00e4 Basileios Suuri kirjoittaa luomiskertomusta kommentoidessaan: \u201dJumalan sanalla kaikki on tullut olemaan&#8230; H\u00e4nen viisautensa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 t\u00e4hdet, planeetat ja kaiken muun j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla\u201d.\u2077 T\u00e4m\u00e4 korostaa Jumalan kosmista viisautta, mutta ei viittaa muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Samoin Origenes katsoo, ett\u00e4 maailmankaikkeus voi koostua useista sf\u00e4\u00e4reist\u00e4, mutta h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 liittyv\u00e4t enemm\u00e4n sielujen esieksistenssiin ja allegoriseen tulkintaan kuin konkreettisiin planeettoihin.<\/span><\/p>\n<p><strong><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/span><\/strong><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Patristisessa perinteess\u00e4 ei ole varsinaista oppia biologisessa tai teknologisessa mieless\u00e4 maapallon ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kirkkois\u00e4t korostivat kuitenkin luomakunnan laajuutta, \u00e4lyllisen enkelimaailman olemassaoloa ja Kristuksen universaalia merkityst\u00e4, mik\u00e4 tarjoaa teologisen kehyksen, jossa kysymyst\u00e4 voidaan tarkastella.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Kirkon is\u00e4t korostavat, ett\u00e4 vaikka koko kosmos on Jumalan luoma ja t\u00e4ynn\u00e4 H\u00e4nen viisauttaan, ihmiskunta on ainutlaatuisella tavalla mukana Jumalan pelastusty\u00f6ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 mahdollinen el\u00e4m\u00e4 muualla olisi merkityksellist\u00e4 vain silt\u00e4 osin kuin se liittyy Kristuksen inkarnaatioon ja pelastukseen \u2013 mutta perinne on hiljainen t\u00e4st\u00e4 asiasta.<\/span><\/p>\n<p><strong><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Viitteet<\/span><\/strong><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">1. Gregorius Nyssalainen, De hominis opificio, PG 44, 136.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">2. Augustinus, De Civitate Dei, XVI. 9, PL 41, 477.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">3. Pseudo-Dionysius Areopagita, Celestial Hierarchy I: 3, PG 3, 121.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">4. Johannes Damaskolainen, Exact Exposition of the Orthodox Faith, II. 3, PG 94, 868.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">5. Irenaeus Lyonialainen, Adversus Haereses, III. 16.6, PG 7, 929.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">6. Maximus Tunnustaja, Ambigua, PG 91, 1084\u20131085.<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 12pt;\">7. Basileios Suuri, Hexaemeron, Homilia I, PG 29, 3B\u20134A.<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Patristinen k\u00e4sitys maapallon ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Kysymys el\u00e4m\u00e4st\u00e4 maan ulkopuolella on tullut t\u00e4rke\u00e4ksi tieteelliseksi ja kulttuuriseksi teemaksi modernissa maailmassa. Sit\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2937","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2937","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2937"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2937\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2979,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2937\/revisions\/2979"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2937"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2937"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2937"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}