{"id":285,"date":"2016-12-14T06:37:05","date_gmt":"2016-12-14T06:37:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/ortodoksinen-usko\/paratiisi-ja-helvetti-ortodoksisen-perinteen-mukaan\/"},"modified":"2019-11-12T13:58:31","modified_gmt":"2019-11-12T11:58:31","slug":"paratiisi-ja-helvetti-ortodoksisen-perinteen-mukaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/14\/paratiisi-ja-helvetti-ortodoksisen-perinteen-mukaan\/","title":{"rendered":"Paratiisi ja helvetti ortodoksisen perinteen mukaan"},"content":{"rendered":"

Paratiisi ja helvetti ortodoksisen perinteen mukaan<\/span><\/strong><\/span><\/p>\n

Rovasti George Metallinos<\/span><\/strong><\/p>\n

Ateenan Yliopiston Teologisen koulun dekaani<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/span> OODE website<\/span>: http:\/\/oode.info\/english\/swthria\/kol_par1.htm<\/a><\/span><\/p>\n

Suomennos: Raimo Sissonen<\/span><\/p>\n

Viimeisen\u00e4 paaston valmistussunnuntaina muistelemme \u201dHerramme Jeesuksen Kristuksen toista ja kunniallista tulemista”. Ilmaisu ”muistelemme” Synaksarionissa vahvistaa, ett\u00e4 kirkkomme Kristuksen ruumiina, uudelleen el\u00e4\u00e4 jumalanpalveluksessa<\/span> Kristuksen toisen tulemisen ”tapahtumana” eik\u00e4 vain jonain, joka on historiallisesti odotettavissa. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 Pyh\u00e4ss\u00e4 Eukaristiassa, meid\u00e4t kuljetetaan taivaalliseen valtakuntaan, meta-historiaan. T\u00e4st\u00e4 ortodoksisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestymme paratiisi- ja helvetti-aihetta. <\/span><\/p>\n

Evankeliumeissa (Mt. 5), mainitaan ”valtakunta” ja ”ikuinen tuli”. T\u00e4ss\u00e4 otteessa, joka on mainittu t\u00e4m\u00e4n sunnuntain liturgiajumalanpalveluksessa, ”valtakunta” on ihmiskunnan jumalallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4. ”Tuli” on ”valmistettu” paholaiselle ja h\u00e4nen enkeleillens\u00e4 (demoneille), ei siksi, ett\u00e4 Jumala sit\u00e4 haluaa, vaan koska ne eiv\u00e4t kadu [so. ovat haluttomia k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, miettim\u00e4\u00e4n uudelleen, ja osallistumaan lunastukseen]. ”Valtakunta” on ”valmistettu” niille, jotka pysyv\u00e4t uskollisina Jumalan tahdolle. Luomaton kirkkaus on paratiisi (”valtakunta”). ”Ikuinen tuli” on helvetti (jae 46). Historian alussa Jumala kutsuu ihmisen paratiisiin, osalliseksi yhteydest\u00e4 H\u00e4nen luomattomaan armoonsa. Historian<\/span> lopussa ihminen on kohtaava sek\u00e4 paratiisin ja helvetin. Tulemme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tuonnempana, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa. Korostamme kuitenkin, ett\u00e4 se on yksi keskeisist\u00e4 uskomme<\/span> aiheista – se on ortodoksisen kristinuskon ”viisasten kivi\u201d.<\/span><\/p>\n

1.<\/span><\/p>\n

Paratiisi ja helvetti mainitaan usein Uudessa Testamentissa. Lk. 23: 43:ssa Kristus sanoo ry\u00f6v\u00e4rille ristill\u00e4: ”Totisesti: jo t\u00e4n\u00e4\u00e4n olet minun kanssani paratiisissa.” Kuitenkin ry\u00f6v\u00e4rikin viittaa paratiisiin sanoessaan: ”Muista minua, Herra… valtakunnassasi”. Theofylaktos Bulgarialaisen mukaan (PG 123, 1106), ”ett\u00e4 rosvo oli paratiisissa, toisin sanoen valtakunnassa”. Apostoli Paavali (2. Kor.12: 3-4) tunnustaa, ett\u00e4 h\u00e4net t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli ”temmattu paratiisiin ja h\u00e4n kuuli lausumattomia sanoja, joita ihmisen on mahdotonta toistaa.” Ilmestyskirjassa sanotaan: ”<\/span> Sen, joka voittaa, min\u00e4 annan sy\u00f6d\u00e4 el\u00e4m\u00e4n puusta, joka on Jumalan puutarhassa.” (Ilm. 2: 7). Ja Arethas Kesarealainen tulkitsee: ”Paratiisin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n olevan siunattu ja iankaikkinen el\u00e4m\u00e4” (PG 106, 529). Paratiisi, iankaikkisen el\u00e4m\u00e4, Jumalan valtakunta ovat sama asia.<\/span><\/p>\n

Viittaukset helvettiin: Mt. 25:46 (”iankaikkiseen rangaistukseen”), 25:41 (”iankaikkiseen tuleen”), 25:30 (”ulos pimeyteen”), 5:22 (”helvetin tuleen”). 1. Joh. 4: 18 (”… pelko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rangaistuksen”). N\u00e4m\u00e4 ovat ilmaisuja, jotka kertovat, mit\u00e4 me tarkoitamme ”helvetill\u00e4”.<\/span><\/p>\n

Huomautus:<\/span> <\/span>T\u00e4m\u00e4 valottaa er\u00e4st\u00e4 ratkaisevista harhaopeista: sek\u00e4 kiirastulioppia ja oppia ”tulliasemista.” T\u00e4m\u00e4 yksin on riitt\u00e4v\u00e4 syy kamppailla \u201dtulliasemien\u201d harhaoppeja vastaan<\/span>.<\/span><\/p>\n

2.<\/span><\/p>\n

Paratiisi ja helvetti eiv\u00e4t ole kaksi eri paikkaa. T\u00e4llainen ajatus on ep\u00e4jumalia palvova k\u00e4site. Pikemminkin ne merkitsev\u00e4t kahta eri tilaa [tapaa tai olemisen tilaa], jotka ovat per\u00e4isin samasta luomattomasta l\u00e4hteest\u00e4, ja jotka ihminen havaitsee kahtena erilaisena kokemuksena. Tarkemmin sanottuna ne ovat sama kokemus, paitsi ett\u00e4 ihminen kokee ne eri tavalla, riippuen h\u00e4nen sis\u00e4isest\u00e4 tilastaan.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kokemus on Kristuksen n\u00e4kemist\u00e4 H\u00e4nen jumaluutensa luomattomassa valossa, H\u00e4nen ”kunniassaan”. H\u00e4nen toisen tulemisensa<\/span> hetkest\u00e4, l\u00e4pi koko ikuisuuden, kaikki ihmiset tulevat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Kristuksen H\u00e4nen luomattomassa valossaan. Silloin nousevat ne, ”jotka ovat hyv\u00e4\u00e4 tehneet, el\u00e4m\u00e4n yl\u00f6snousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion yl\u00f6snousemukseen.”(Joh.5: 29). Kristuksen l\u00e4sn\u00e4 ollessa ihmiskunta erotellaan (kuten ”lampaat” ja ”vuohet” H\u00e4nen oikealle ja vasemmalle puolelleen). Toisin sanoen, heid\u00e4t katsotaan kuuluvan kahteen erilliseen ryhm\u00e4\u00e4n: niihin, jotka tulevat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Kristuksen paratiisissa (tuonnempana ”\u00e4\u00e4rimm\u00e4inen, autuas hyv\u00e4”) ja niihin, jotka tulevat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Kristuksen helvettin\u00e4 (”kuluttavana tulena”, Hepr. 12:29).<\/span><\/p>\n

Paratiisi ja helvetti ovat sama todellisuus. T\u00e4t\u00e4 kuvataan ikonissa Kristuksen Toinen Tulemus. Kristuksesta virtaa tulinen virta. Se on s\u00e4teilev\u00e4\u00e4 kuin kultainen valo sen yl\u00e4osassa, miss\u00e4 pyh\u00e4t ovat. Alaosastaan sama joki on tulinen, ja siihen osaan jokea on kuvattu demonit ja katumattomat (hymnin mukaan ” ei koskaan katuva”). Siksi Lk. 2:34:ssa luemme, ett\u00e4 Kristus seisoo \u201dlankeemuksena ja nousemuksena monelle”. Kristus tulee yl\u00f6snousemukseksi iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n niille, jotka vastaan ottavat H\u00e4net ja jotka seuraavat H\u00e4nt\u00e4 syd\u00e4men parantamiseksi annetuilla keinoilla. Kuitenkin niille, jotka torjuivat H\u00e4net, H\u00e4n tulee heid\u00e4n erottamisekseen ja helvetikseen*.<\/span><\/p>\n

Kirkkoisien joukossa pyh\u00e4 Johannes Siinailainen (Portaat) todistaa, ett\u00e4 luomaton Kristuksen valo on ”kaiken kuluttava tuli ja valaiseva valo”. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas (E.P. E II, 498) toteaa: ”Niinp\u00e4 sanotaan, H\u00e4n kastaa teid\u00e4t Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4 ja tulella: toisin sanoen, valaisemisella ja tuomiolla, riippuen kunkin henkil\u00f6n taipumuksista, joka sin\u00e4ns\u00e4 tuo h\u00e4nelle sen, mit\u00e4 h\u00e4n ansaitsee.” Muualla (\u201dEssays\u201d, P. Cristou Publications, Vol. 2, sivu 145): Kristuksen valosta, ”vaikkakin on yksi ja sama ja kaikkien saatavilla, ei osallistuta yhten\u00e4isesti, vaan eri tavoin”.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ollen paratiisi ja helvetti eiv\u00e4t ole palkkio tai rangaistus (tuomitseminen), vaan kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 voimme yksil\u00f6llisesti kokea Kristuksen n\u00e4kemisen riippuen syd\u00e4memme tilasta. Jumala ei rankaise pohjimmiltaan vaikka opetusmieless\u00e4 Raamattu puhuu rangaistuksesta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n hengellistyy, sit\u00e4 paremmin voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Raamatun sek\u00e4 pyh\u00e4n Tradition kielt\u00e4. Ihmisen tila (puhdas-ep\u00e4puhdas, katuvan-katumaton) on tekij\u00e4, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kokeeko Valon ”paratiisina” vai ”helvettin\u00e4”.<\/span><\/p>\n

*Huomautus: Mihin sitten kiikuttaisivat tulliasemateologien demonit niiden sielut, jotka eiv\u00e4t voineet tyydytt\u00e4\u00e4 demonisia toiveitaan vanhempien ansioilla tai riitt\u00e4vill\u00e4 tekosyill\u00e4?<\/span><\/p>\n

3.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisuudessa n\u00e4kemyksest\u00e4 ihmisest\u00e4 johtuu, ett\u00e4 ihminen ikuisesti n\u00e4kee Kristuksen paratiisina eik\u00e4 helvettin\u00e4; ett\u00e4 ihminen tulee osalliseksi H\u00e4nen taivaallisesta ja ikuisesta ”valtakunnastaan”. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4emme eron kristinuskossa ortodoksisuutena ja erilaisten muiden uskontojen v\u00e4lill\u00e4. Muut uskonnot lupaavat tietty\u00e4 ”autuuden” -tilaa, per\u00e4ti kuoleman j\u00e4lkeen. Ortodoksisuus kuitenkaan ole pyrkimyst\u00e4 autuuteen, vaan parantumaan uskonnon sairaudesta, kuten is\u00e4ns\u00e4 John Romanides niin isien opetuksen mukaisesti opettaa. Ortodoksisuus on avoin sairaala historia sis\u00e4ll\u00e4 (”hengellinen sairaala” Johannes Krysostomoksen mukaan), joka tarjoaa syd\u00e4men parantumisen (katharsis), lopulta theosiksen saavuttamiseksi- ainoa ihmisen toivoma p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on matka, jota ovat niin perusteellisesti kuvanneet is\u00e4 John Romanides ja Nafpaktoksen metropoliitta Hierotheos (Vlachos); se on ihmiskunnan parantaminen kaikkien pyhiemme<\/span> kokemana.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n tarkoitus Kristuksen ruumiissa (Kirkossa). T\u00e4m\u00e4 on kirkon olemassaolon<\/span> syy. T\u00e4h\u00e4n Kristuksen koko pelastusty\u00f6 t\u00e4ht\u00e4si. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas (nelj\u00e4s saarna toisesta tulemuksesta) sanoo, ett\u00e4 jo ennen ikuisuutta Jumalan tahto ihmiseen n\u00e4hden on ”l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikka jumalallinen valtakunnan mahtavuudessa”- saavuttaa theosis. Se on luomisen tarkoitus. Ja h\u00e4n jatkaa: ”Mutta jopa H\u00e4nen jumalallinen ja salainen kenosiksensa, H\u00e4nen toimintansa Jumalaihmisen\u00e4, H\u00e4nen pelastavat k\u00e4rsimyksens\u00e4, ja jokainen salaisuus (toisin sanoen koko Kristuksen toiminta maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4) olivat kaikki kaitselmuksellisesti ja kaikkitiet\u00e4vyydess\u00e4 ennalta m\u00e4\u00e4ritetty t\u00e4t\u00e4 aivan lopussa toteutuvaa [ tarkoitusta] varten.<\/span><\/p>\n

Huomautus: ”Apokatastasis”-opetus eli lopulta kaikkien vapautuminen helvetist\u00e4, vaikka olisi kuinka jumalaton. Kirkko on tuominnut t\u00e4m\u00e4n Origeneen opetuksen. Se perustuu k\u00e4sitykseen luodusta, maantieteellisest\u00e4 ”helvetist\u00e4.” Harhaoppi sijoittaa helvetin kirjaimellisesti ”maan syvyyksiin,” kun taas sellaiset ilmauksia kuin ”alimmat osat ….” jne k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain kuvaannollisesti hymnologiassa. Aina kun otetaan kirjaimellisesti jokin metafora, syntyy automaattisesti ep\u00e4jumalanpalvelusta.<\/span><\/p>\n

4.<\/span><\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 tosiasia on kuitenkin se, ett\u00e4 kaikki ihmiset eiv\u00e4t reagoi t\u00e4h\u00e4n Kristuksen kutsuun ja siksi kaikki eiv\u00e4t osallistu samalla tavalla H\u00e4nen luomattomaan kunniaansa. T\u00e4m\u00e4 on opetettu Kristuksen vertauksessa rikkaasta miehest\u00e4 ja Lasaruksesta (Lk.16). Ihminen kielt\u00e4ytyy Kristuksen tarjouksesta, h\u00e4nest\u00e4 tulee Jumalan vihollinen ja h\u00e4n hylk\u00e4\u00e4 Kristuksen tarjoaman<\/span> lunastuksen (mik\u00e4 on pilkkaa Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 vastaan, koska Kristuksen kutsun hyv\u00e4ksyminen tapahtuu Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4). T\u00e4m\u00e4 on ”ei koskaan katuva” henkil\u00f6, jota veisussa tarkoitetaan. Jumala ”ei koskaan kanna vihaa”, siunattu Krysostomos toteaa; juuri meist\u00e4 tulee H\u00e4nen vihollisiaan; me olemme niit\u00e4, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t H\u00e4net. Katumaton ihminen joutuu pahojen henkien valtaan, koska h\u00e4n on valinnut niin. <\/span>Jumala ei halua t\u00e4t\u00e4.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Palamas sanoo: ”… sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ollut minun ennest\u00e4\u00e4n oleva tahtoni; en luonut teit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen; en valmistellut<\/span> sinulle roviota. T\u00e4m\u00e4 sammumaton rovio oli edelt\u00e4 sytytetty demoneille, jotka kantavat pahan muuttumatonta ominaisuutta, johon oma katumattomuuden asenteenne teit\u00e4 houkutteli.” ”Yhdess\u00e4 asuminen pahanilkisten enkelien kanssa on vapaaehtoista” (nelj\u00e4s saarna toisesta tulemuksesta.) Toisin sanoen, se on jotain, jonka ihminen vapaasti valitsee.<\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 rikas mies ett\u00e4 Lasarus etsiv\u00e4t samaa todellisuutta, ts. Jumalaa H\u00e4nen luomattomassa valossaan. Rikas mies saavutti totuuden, Kristuksen n\u00e4kemisen, mutta ei voinut siit\u00e4 nauttia, kuten Lasarus teki. K\u00f6yh\u00e4 Lasarus sai ”lohdutuksen”, kun taas rikas mies sai ”tuskan”. Kristuksen sanat niille viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, ett\u00e4 heill\u00e4 ”on Mooses ja profeetat,” osoittaa, ett\u00e4 kukaan meist\u00e4 ei voi puolustella. Sill\u00e4 meill\u00e4 on pyh\u00e4t, jotka ovat kokeneet theosiksen ja jotka kutsuvat meit\u00e4 liittym\u00e4\u00e4n heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapaansa, jotta mekin voisimme saavuttaa theosiksen kuten he. Yhteenvetona toteamme, ett\u00e4 ne, jotka ovat valinneet pahoja tapoja (kuten rikas mies) eiv\u00e4t voi puolustella.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n suuntautumisemme kohti l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4mme on osoitus sis\u00e4isest\u00e4 tilastamme, ja siksi se on kriteerin\u00e4 tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Kristuksen toisen tulemisen aikana (Mt.25). T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 usko tai ihmisen uskollisuus Kristusta kohtaan j\u00e4tett\u00e4isiin huomiotta; usko on luonnollisesti edellytys, sill\u00e4 meid\u00e4n asenteemme toisia kohti osoittaa, onko meiss\u00e4 Jumala vai ei. Paastoa edelt\u00e4vin\u00e4 valmistussunnuntaina pohditaan suhdetta l\u00e4himm\u00e4iseen. Ensimm\u00e4isen\u00e4 valmistussunnuntaisin ulosp\u00e4in hurskas fariseus pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n hurskaana ja panettelee publikaania. Toisena sunnuntaina, vanhempaa velje\u00e4 (toistamiseen n\u00e4enn\u00e4isesti hurskas fariseus) surettaa veljens\u00e4 pelastuminen h. Samoin n\u00e4enn\u00e4isesti hurskaana h\u00e4nkin oli v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla hurskas, joka ei tuota rakkautta. Kolmantena sunnuntaina, n\u00e4m\u00e4 tilat tulevat Kristuksen tuomioistuimen eteen ja ovat kriteerein\u00e4 iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4mme varten.<\/span><\/p>\n

5.<\/span><\/p>\n

Sanoin tai aistein ei voi kuvata kokemuksia paratiisista tai helvetist\u00e4. Se on luomatonta todellisuutta, eik\u00e4 luotua. Latinalaiset keksiv\u00e4t myytin, ett\u00e4 paratiisi ja helvetti ovat molemmat luotua todellisuutta. On myytti, ett\u00e4 kirottu ei voi katsoa Jumalaa; aivan kuten ” Jumalan poissaolokin” on myytti. Latinalaiset olivat my\u00f6s k\u00e4sitt\u00e4neet helvetin tulen joksikin luoduksi. Ortodoksinen perinne on pysynyt uskollisena Raamatun v\u00e4itteelle, jonka mukaan tuomitut n\u00e4kev\u00e4t Jumalan (kuten rikas mies vertauksessa), mutta mielt\u00e4\u00e4 h\u00e4net vain ”kaiken kuluttavana tulena”. Latinalaiset skolastikot hyv\u00e4ksyiv\u00e4t helvetin rangaistuksena ja jumalallisen olemuksen konkreettinen n\u00e4kemisen menetyksen\u00e4. Raamatullisesti ja isien k\u00e4sityksen mukaisesti kuitenkin ”helvetti” ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ihmisen ep\u00e4onnistumisena toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4 (synergia) Jumalallisen Armon kanssa valaisevan Jumalan n\u00e4kemisen (joka on paratiisi) ja ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4n rakkauden saavuttamiseksi (noudattamalla 1. Kor.13: 8): ”Rakkaus… ei etsi omaa etuaan\u2026 ”). N\u00e4in ollen ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”Jumalan poissaolo,” vain H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa. Siksi H\u00e4nen toinen tulemisena \u200b\u200bon pelottava (”Voi, millainen hetki se onkaan\u2026 ”,laulamme aamupalveluksen kiitosstikiiroissa. Se on kiistaton tosiasia, jota kohti ortodoksisuus pysyv\u00e4sti suuntautuu (\u201dOdotan kuolleiden yl\u00f6snousemusta…”)<\/span><\/p>\n

Kirotut – ne, jotka ovat kovettuneita syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n, kuten fariseukset (Mk 3: 5: ”syd\u00e4mens\u00e4 kovuudessa”) – ikuisesti kokevat helvetin rovion pelastuksenaan! Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n syd\u00e4mens\u00e4 tila ei ole vastaan ottavainen muunlaiselle pelastukselle. Nekin ovat ”viimeistellyt” – nekin saavuttavat lopun omalla tiell\u00e4\u00e4n – mutta vain vanhurskas [vilpitt\u00f6m\u00e4sti hurskas] p\u00e4\u00e4see lunastettujen henkil\u00f6iden tien p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Toiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tuomitsemisen tilassa. ”Pelastus” on heille helvetti, koska elinaikanaan he tavoittelivat vain nautintoa.<\/span> Vertauksen rikas mies oli ”nauttinut kaikista rikkauksistaan”. K\u00f6yh\u00e4 Lasarus nurkumatta kesti ”kaikki k\u00e4rsimykset”. Apostoli Paavali ilmaisee t\u00e4m\u00e4n (1. Kor.3:13\u201315): Tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Se, jonka rakennus kest\u00e4\u00e4, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, k\u00e4rsii vahingon. Itse h\u00e4n tosin pelastuu, mutta kuin tulen l\u00e4pi. <\/span>”<\/span><\/p>\n

Vanhurskas ja katumaton molemmat kulkevat l\u00e4pi jumalallisen l\u00e4sn\u00e4olon luomattoman ”tulen”, toinen kuitenkin k\u00e4y l\u00e4pi vahingoittumattomana, kun taas toinen tulee palamaan. H\u00e4nkin on ”pelastettu”, mutta vain kulkemalla tulen l\u00e4pi. Efthimios Zigavinos (12.vuosisata) muistuttaa t\u00e4t\u00e4 koskien: ”Jumala tulena, joka valaisee ja kirkastaa puhtaat, ja polttaa ja peitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4puhtaat.” Ja Theodoritos Kyrou t\u00e4st\u00e4 ”pelastusta” koskien kirjoittaa: ”Toinen pelastuu my\u00f6s tulen kautta, sen koettelemana, aivan kuten tulessa kulkemalla. Jos h\u00e4nell\u00e4 on asianmukainen suojus, h\u00e4n ei pala, muuten h\u00e4n voi olla `pelastunut`\u201d, mutta h\u00e4n on hiiltynyt! <\/span>”<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ollen helvetin tulella ei ole mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 latinalaisten ”kiirastulen” kanssa, se ei ole luotu, eik\u00e4 se ole rangaistus, tai v\u00e4litila. T\u00e4m\u00e4n kaltainen n\u00e4kemys on todellisuudessa oman vastuun siirt\u00e4mist\u00e4 Jumalalle. Mutta vastuuvelvollisuus on kokonaan omamme, p\u00e4\u00e4t\u00e4mmep\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 tai hyl\u00e4t\u00e4 pelastuksen, Jumalan tarjoaman parantumisen. ”Hengellinen kuolema” on luomattoman valon, jumalallisen kirkkauden,<\/span> katselua liekkein\u00e4 tai tulipalona. Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos yhdeks\u00e4nness\u00e4 saarnassaan ensimm\u00e4isest\u00e4 korinttolaiskirjeest\u00e4 toteaa: ”Helvetti on iankaikkinen\u2026 syntiset joutuvat loppumattomaan k\u00e4rsimykseen. Mit\u00e4 tulee `kokonaan palamiseen`, \u201d se tarkoittaa t\u00e4t\u00e4: ett\u00e4 ei kest\u00e4 tulen voimakkuutta.\u201d Ja h\u00e4n jatkaa: ”Ja h\u00e4n (Paavali) sanoo sen tarkoittavan t\u00e4t\u00e4: ett\u00e4 h\u00e4n ei palanut, kuten h\u00e4nen tekonsa, olemattomiin, vaan h\u00e4n jatkoi olemassaoloaan, mutta kyseisen tulen sis\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in ollen h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen` pelastuksenaan`. ”Sill\u00e4 tapana on sanoa `pelastunut tulelta,” kun viitataan materiaaleihin, jotka eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin palaneet. <\/span>”<\/span><\/p>\n

Skolastisilla k\u00e4sityksill\u00e4 ja tulkinnoilla, jotka Danten teoksen (Jumalainen n\u00e4ytelm\u00e4) kautta ovat levinneet maailmaamme, on seurauksia, jotka laajenevat ep\u00e4jumalia palvoviksi k\u00e4sitteiksi. Esimerkiksi paratiisin ja helvetin erottaminen kahdeksi eri paikaksi. N\u00e4in on tapahtunut, koska he eiv\u00e4t erotelleet luotua ja luomatonta. Yht\u00e4 virheellinen on helvetin ikuisuuden kielt\u00e4minen, jossa ajatus kaiken ”ennalleen saattamisesta” tai ajatukset k\u00e4sitteest\u00e4 Bon Dieu (Hyv\u00e4 Jumala). Jumala on todellakin ”hyv\u00e4ntahtoinen” (Mt.8: 17), koska h\u00e4n tarjoaa pelastuksen kaikille: (”H\u00e4n tahtoo, ett\u00e4 kaikki ihmiset pelastuisivat…” 1. Tim2: 4). Kuitenkin Herramme sanat kuultuina hautajaisten aikana ovat valtavat: ”<\/span> ”Omin neuvoin min\u00e4 en voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Min\u00e4 tuomitsen sen mukaan mit\u00e4 kuulen, ja tuomioni on oikea.” (Joh.5: 30).<\/span><\/p>\n

Samalla tavalla laadittu on k\u00e4site \u201dteodikea\u201d,* pahan ongelma, jota sovelletaan t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa. Kaikki [vastuu kaikesta] lopulta liitet\u00e4\u00e4n yksinomaan Jumalaan, ottamatta huomioon ihmisen yhteisty\u00f6t\u00e4 (synergia) tekij\u00e4n\u00e4 lunastukseen. Pelastus on mahdollista vain ihmisen ja Jumalan armon yhteisty\u00f6n puitteissa. Siunatun Krysostomoksen<\/span> mukaan, ”perimm\u00e4lt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes kaikki on Jumalan; H\u00e4n kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jotain pient\u00e4 meit\u00e4.” Tuo ”jotain pient\u00e4” on, ett\u00e4 hyv\u00e4ksymme Jumalan kutsun. Ry\u00f6st\u00e4j\u00e4 ristill\u00e4 pelastui, ”k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 avainpyynt\u00f6\u00e4 `muista minua`…”! My\u00f6s ep\u00e4jumalan palvontaa on k\u00e4sitys Jumalasta tulossa raivoissaan syntist\u00e4 vastaan, niin kuin aiemmin mainittiin, ett\u00e4 Jumala ”ei koskaan osoita vihamielisyytt\u00e4”. T\u00e4m\u00e4 on juridinen k\u00e4sitys Jumalasta, joka johtaa my\u00f6s ”katumusharjoitusten” mahdollisuuteen rangaistuksen muotona synnintunnustuksissa, eik\u00e4 l\u00e4\u00e4kkein\u00e4, keinona paranemiseen[epitimia].<\/span><\/p>\n

*Huomautus: Teodikea on ihmisen yrityst\u00e4 ”oikeuttaa” Jumalan toimintaa, tai sit\u00e4, mit\u00e4 voisi pit\u00e4\u00e4 H\u00e4nen ”toimettomuutenaan.” Esimerkkin\u00e4 voisi olla kysymys: ”Jos Jumala haluaa, ett\u00e4 kaikki pelastuisivat miksi h\u00e4n ei vain pelastaisi kaikkia automaattisesti sen sijaan, ett\u00e4 antaa ihmisen valita?”<\/span><\/p>\n

6. Paratiisi- helvetti-<\/span> salaisuus koetaan my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kirkon maailmassa. Pyhien salaisuuksien \/ sakramenttien<\/span> aikana uskova osallistuu Jumalan armoon, niin ett\u00e4 armo voisi aktivoitua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, matkallamme kohti Kristusta. Varsinkin Pyh\u00e4\u00e4n Ehtoolliseen osallistumisemme on luomattomaan (Pyh\u00e4 Ehtoollinen) osallistumista, ja meille samalla joko paratiisi tai helvetti juuri nyt ja siin\u00e4 paikassa. Siksi pyyd\u00e4mme Jumalalta ennen Ehtoollista, etteiv\u00e4t Pyh\u00e4t Lahjat tulisi meille ” tuomioksi eiv\u00e4tk\u00e4 syytteeksi” meiss\u00e4, vaan ” sielun ja ruumiin<\/span> parantumiseksi, \u201deik\u00e4 \u201dtuomioksi.”<\/span><\/p>\n

Siksi osallistumisemme Ehtoolliseen liittyy uskovan yleiseen hengellisen el\u00e4m\u00e4n kulkuun. Kun l\u00e4hestymme Ehtoollista puhdistumattomina ja katumattomina olemme tuomittuja (palanut). Pyh\u00e4 Ehtoollinen sis\u00e4ll\u00e4mme tulee ”helvetiksi, liekeiksi” ja ”hengelliseksi kuolemaksi” (kts.1. Kor.11: 30, jne.). Ne muuttuvat n\u00e4iksi asioiksi tietenkin siksi, koska oma ep\u00e4puhtautemme ei voi vastaanottaa Ehtoollista ”paratiisina.” Koska Ehtoollista nimitet\u00e4\u00e4n ” kuolemattomuuden l\u00e4\u00e4kkeeksi” (pyh\u00e4 Ignatius Jumalankantaja, 2.vuosisata), tapahtuu t\u00e4sm\u00e4lleen sama asia kuin mill\u00e4 tahansa l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4. Jos meid\u00e4n elimist\u00f6ll\u00e4mme ei ole edellytyksi\u00e4 sulauttaa itseens\u00e4 l\u00e4\u00e4kityst\u00e4, silloin l\u00e4\u00e4kitys tuottaa sivuvaikutuksia ja voi<\/span> parantumisen sijasta tappaa. Ei l\u00e4\u00e4kehoito ole vastuussa, vaan elimist\u00f6mme tila. On korostettava, ett\u00e4 jos emme hyv\u00e4ksy kristinuskoa terapeuttisena prosessina, ja sen pyhi\u00e4 mysteerej\u00e4 \/ sakramentteja hengellisen\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksen\u00e4, niin olemme tehneet kristinuskosta ”uskonnon”.* Toisin sanoen, me muutamme sen \u201dep\u00e4jumalanpalvelemiseksi\u201d Ja valitettavasti t\u00e4m\u00e4 on normaalia, kun katsomme kristinuskoa ”uskontona.”<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on arvioitava paratiisi- helvetti- kaksoiskriteerin valossa. ”Etsik\u00e4\u00e4<\/span> ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja h\u00e4nen vanhurskasta tahtoaan (Mt.6: 33),” Kristus opettaa meille.  Pyh\u00e4n Basileios Suuri sanoo \u201dNuorille\u201d(kpl.3): ”Kaikki mit\u00e4 teemme on valmistautumista toiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.” El\u00e4m\u00e4mme tulee olla jatkuvaa valmistautumista osallistumiseemme paratiisiin – yhteyteemme luomattomaan (Joh.17: 3). Kaikki alkaa t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Siksi Paavali sanoo: ”Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen p\u00e4iv\u00e4..” (2. Kor.6: 2) Jokainen el\u00e4m\u00e4mme<\/span> hetki on merkityksellinen pelastuksemme kannalta. Joko saavutamme iankaikkisuuden, ikuinen yhteyden Jumalaan, tai menet\u00e4mme sen. Siksi it\u00e4maiset uskonnot ja kultit, jotka julistavat reinkarnaatioita, uudelleen ruumiillistumista, aiheuttavat vahinkoa ihmiskunnalle: ne k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siirt\u00e4v\u00e4t ongelmat muihin (tietenkin olemattomiin) el\u00e4miin.<\/span><\/p>\n

Asia on kuitenkin niin, ett\u00e4 jokaiselle meist\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain yksi el\u00e4m\u00e4, joko me pelastumme tai joudumme tuomituksi. Siksi Basileios Suuri jatkaa: ”Meid\u00e4n t\u00e4ytyy julistaa, ett\u00e4 niit\u00e4 asioita sen vuoksi, ett\u00e4 viev\u00e4t meit\u00e4 kohti el\u00e4m\u00e4\u00e4, pit\u00e4isi vaalia, ja noudattaa kaikin voimin, ja niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t johda meit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, meid\u00e4n pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ottamatta huomioon arvottomina.” T\u00e4llaisia ovat kristillisen el\u00e4m\u00e4n kriteerit. Kristitty jatkuvasti valitsee sen, mik\u00e4 edes auttaa h\u00e4nen pelastustansa. Saavutamme paratiisin tai menet\u00e4mme sen ja p\u00e4\u00e4dymme helvettiin, jo elinaikanamme. Siksi Johannes Evankelista sanoo: ”Ei Jumala l\u00e4hett\u00e4nyt Poikaansa maailmaan sit\u00e4 tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sit\u00e4, joka uskoo h\u00e4neen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska h\u00e4n ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. (Joh. 3: 17\u201318).<\/span><\/p>\n

N\u00e4in ollen kirkon ty\u00f6n\u00e4 ei ole ”l\u00e4hett\u00e4\u00e4” ihmisi\u00e4 paratiisiin tai helvettiin**, vaan valmistaa heit\u00e4 viimeiseen tuomioon. Papiston ty\u00f6 on terapeuttista eik\u00e4 moralistista tai luonteen muodostamista sanan ajallisessa merkityksess\u00e4. Kirkon tarjoaman terapian tarkoituksena ei ole luoda ”hy\u00f6dyllisi\u00e4” kansalaisia ja olennaisesti ”k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia”, vaan taivaallisen (luomattoman) valtakunnan<\/span> kansalaisia. T\u00e4llaiset kansalaiset ovat tunnustajia ja marttyyreja ja tosi uskovia, pyhi\u00e4…<\/span><\/p>\n

On kuitenkin my\u00f6s niin, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4mme on oltava suunnattua: Mihin me kutsumme ihmisi\u00e4? Kirkkoon [henkisen\u00e4] sairaalana\/hoitokeskuksena, tai vainko ideologiana, jolla on nimilappu ”kristitty”? Useammin kuin emme, pyrimme varmistamaan paikan ”paratiisissa”, sen sijaan, ett\u00e4 pyrkisimme parantumaan. Siksi keskitymme riitteihin emmek\u00e4 hoitoon***. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n merkitse jumalanpalvelusten v\u00e4heksymist\u00e4. Mutta ilman askeesia (henkiset harjoitukset, askeettinen el\u00e4m\u00e4ntapa, hoitotoimintaa), palvonta ei voi pyhitt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Armo, joka vuotaa siit\u00e4, j\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4mme tehottomaksi. Ortodoksisuus ei lupaa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ihmiskuntaa mink\u00e4\u00e4nlaiseen paratiisiin tai helvettiin, mutta sill\u00e4 on valta – osoituksena pyhiemme turmeltumattomat ja ihmeit\u00e4tekev\u00e4t pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset (katoamattomuus= theosis) \u2013 valmistella ihmist\u00e4, niin ett\u00e4 h\u00e4n voi ikuisesti n\u00e4hd\u00e4 luomattoman armon ja Kristuksen kuningaskunnan Paratiisina, eik\u00e4 helvettin\u00e4..<\/span><\/p>\n

*Huomautus: Pohjimmiltaan me v\u00e4\u00e4rist\u00e4mme kristillisyyden ideologiaksi ja alennamme sit\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 sen langenneen ihmisen k\u00e4sitykseksi<\/span> <\/span>uskonnosta hengellisen parannuskeinon sijasta.<\/span><\/p>\n

**Huomautus: Eik\u00e4 jonnekin kuoleman j\u00e4lkeisille tulliasemille.<\/span><\/p>\n

***Huomautus: Liturgian \u201doikein toimittaminen\u201d ohjeiden mukaan ilman k\u00e4sityst\u00e4 tai huolta sen tarkoituksesta ja tavasta, jolla se palvelee pyhittymist\u00e4mme.<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n

<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paratiisi ja helvetti ortodoksisen perinteen mukaan Rovasti George Metallinos Ateenan Yliopiston Teologisen koulun dekaani L\u00e4hde: OODE website: http:\/\/oode.info\/english\/swthria\/kol_par1.htm Suomennos: Raimo<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-285","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=285"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":741,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions\/741"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}