{"id":2779,"date":"2025-06-03T11:57:44","date_gmt":"2025-06-03T08:57:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2779"},"modified":"2025-06-03T11:57:44","modified_gmt":"2025-06-03T08:57:44","slug":"mika-on-pimeys-jota-mooses-lahestyi-raamatun-kohdassa-2-moos-2021","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/06\/03\/mika-on-pimeys-jota-mooses-lahestyi-raamatun-kohdassa-2-moos-2021\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on pimeys, jota Mooses l\u00e4hestyi Raamatun kohdassa 2. Moos. 20:21"},"content":{"rendered":"

K. Mik\u00e4 on pimeys, jota Mooses l\u00e4hestyi Raamatun kohdassa 2. Moos. 20:21: Ja kansa pysyi taampana, mutta Mooses l\u00e4hestyi pimeytt\u00e4, jossa Jumala oli.\u00a0<\/span><\/p>\n

V. Raamatun kohta 2. Moos. 20:21 (”Ja kansa pysyi taampana, mutta Mooses l\u00e4hestyi pimeytt\u00e4, jossa Jumala oli<\/em>”)\u00a0 on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon pohdintaa kirkkoisien keskuudessa. Kirkkois\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kohdassa teologisen ja hengellisen merkityksen, joka liittyy Jumalan pyhyyteen, h\u00e4nen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteens\u00e4 ja ihmisen hengelliseen vaellukseen kohti Jumalaa.<\/span><\/p>\n

Seuraavassa on kirkkoisien selityksi\u00e4 ja n\u00e4kemyksi\u00e4 t\u00e4st\u00e4 pimeydest\u00e4 ja sen merkityksest\u00e4:<\/span><\/p>\n

1. Pimeys Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4<\/span><\/p>\n

a) Jumala on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n<\/span>
\nIs\u00e4t opettavat, ett\u00e4 Jumala on olemukseltaan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja ylitt\u00e4\u00e4 kaiken, mit\u00e4 ihminen voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tai kokea. Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo ”pimeydess\u00e4” kuvaa t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen (335\u2013395) selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pimeys, jota Mooses l\u00e4hestyi, symboloi Jumalan olemuksen salaisuutta ja syvyytt\u00e4. H\u00e4n kirjoittaa: ”Jumala asuu pimeydess\u00e4, koska inhimillinen mieli ei voi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen olemustaan. Jumalan l\u00e4hestyminen on samalla h\u00e4nen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 syvyyteen astumista.” <\/em>Toisin sanoen, mit\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4ksi Jumalaa ihminen tulee, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei Jumalaa voi t\u00e4ysin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

b) Pimeys erotuksena luodusta maailmasta<\/span>
\nJumalan ”pimeys” ei tarkoita pahuutta tai poissaoloa, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on t\u00e4ysin erilainen kuin luotu maailma. Jumala on valo, mutta h\u00e4nen kirkkautensa on niin suuri, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4ytyy ihmisen rajalliselle ymm\u00e4rrykselle pimeyten\u00e4.<\/span>
\nPyh\u00e4 Dionysios Areopagita (500-luku) kirjoittaa teoksessaan Mystinen teologia<\/em>: ”Todellisessa jumalallisessa valossa ihminen astuu pyh\u00e4\u00e4n pimeyteen, jossa Jumala on. T\u00e4m\u00e4 pimeys on t\u00e4ynn\u00e4 valoa, mutta se on valo, joka ylitt\u00e4\u00e4 kaiken ymm\u00e4rryksen.”<\/em><\/span><\/p>\n

2. Pimeys hengellisen vaelluksen symbolina<\/span><\/p>\n

a) Jumalan kohtaaminen vaatii syvemp\u00e4\u00e4 luopumista<\/span>
\nIs\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t Mooseksen l\u00e4hestymisen pimeytt\u00e4 hengellisen\u00e4 prosessina, jossa ihminen luopuu kaikesta luodusta ja siirtyy kohti Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 olemusta. T\u00e4m\u00e4 on hengellinen vaellus, jossa ihminen ylitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n ja siirtyy n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n todellisuuden yhteyteen.<\/span>
\nPyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen vertaa t\u00e4t\u00e4 hengellist\u00e4 vaellusta Mooseksen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kirjoittaa teoksessaan Mooseksen El\u00e4m\u00e4:<\/em> ”Mooses ensin n\u00e4ki Jumalan valossa palavassa pensaassa, sitten pilvess\u00e4 Siinain vuorella, ja lopulta h\u00e4n astui pimeyteen, jossa h\u00e4n todella kohtasi Jumalan. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 Jumalan tunteminen on jatkuvaa syventymist\u00e4 ja luopumista kaikesta luodusta.”<\/em><\/span><\/p>\n

b) Pimeys on hengellisen kypsyyden merkki<\/span>
\nJumalan kirkkaus esiintyy pimeyten\u00e4 niille, jotka ovat saavuttaneet hengellisen kypsyyden. T\u00e4m\u00e4 pimeys ei ole pelottavaa, vaan se on paikka, jossa Jumala paljastaa itsens\u00e4 syv\u00e4llisemm\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/span>
\nPyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja korostaa, ett\u00e4 hengellinen vaellus Jumalan luo alkaa valosta (Jumalan ilmestyminen luodun maailman kautta), mutta p\u00e4\u00e4ttyy pimeyteen, jossa Jumala paljastaa itsens\u00e4 sellaisena kuin h\u00e4n on: k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja yliaistillisena.<\/span><\/p>\n

3. Pimeys ja Jumalan pyhyys<\/span><\/p>\n

a) Jumalan pyhyys ja erottautuminen<\/span>
\nJumalan pyhyys tarkoittaa h\u00e4nen t\u00e4ydellist\u00e4 erottautumistaan luodusta maailmasta. Pimeys symboloi t\u00e4t\u00e4 erottautumista \u2013 Jumala on niin pyh\u00e4 ja suuri, ettei h\u00e4nt\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 ilman pelkoa ja kunnioitusta.<\/span>
\nPyh\u00e4 Johannes Krysostomos selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Mooseksen l\u00e4hestyminen pimeytt\u00e4 osoittaa h\u00e4nen n\u00f6yryytens\u00e4 ja pelkonsa Jumalan pyhyyden edess\u00e4. H\u00e4n kirjoittaa: ”Kansa ei uskaltanut l\u00e4hesty\u00e4, mutta Mooses, Jumalan yst\u00e4v\u00e4, astui pimeyteen, koska h\u00e4n tiesi, ett\u00e4 Jumala oli siell\u00e4.”<\/em><\/span><\/p>\n

b) Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo pimeydess\u00e4<\/span>
\nPimeys, jossa Jumala oli, viittaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo ei ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista. Jumala voi olla l\u00e4sn\u00e4 jopa siell\u00e4, miss\u00e4 ihminen ei odottaisi h\u00e4nt\u00e4 \u2013 pimeydess\u00e4, hiljaisuudessa ja syvyydess\u00e4.<\/span>
\nPyh\u00e4 Augustinus kirjoittaa: ”Jumala ei ole kaukana niist\u00e4, jotka etsiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4n on l\u00e4sn\u00e4 jopa pimeydess\u00e4, mutta vain ne, jotka uskaltavat astua sinne, l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t h\u00e4net.”<\/em><\/span><\/p>\n

4. Pimeys ja Kristuksen salaisuus<\/span><\/p>\n

a) Pimeys ennakoi Kristuksen ilmestymist\u00e4<\/span>
\nIsien mukaan Mooseksen kokemus pimeydest\u00e4 ennakoi Kristuksen salaisuutta. Kristus on Jumalan t\u00e4ydellinen ilmestys, mutta h\u00e4nen ihmisyytens\u00e4 k\u00e4tkee h\u00e4nen jumalallisen kirkkautensa.<\/span>
\nPyh\u00e4 Gregorios Teologi\u00a0 yhdist\u00e4\u00e4 Mooseksen pimeyden Kristukseen: ”Kristus on valo, joka tuli maailmaan, mutta h\u00e4nen valonsa oli k\u00e4tketty h\u00e4nen ihmisyytens\u00e4 verhon taakse. Mooseksen kokema pimeys on esikuva siit\u00e4, miten Jumala k\u00e4tkee itsens\u00e4, jotta me voisimme l\u00e4hesty\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.”<\/em><\/span><\/p>\n

b) Risti ja pimeys<\/span>
\nKristuksen risti on toinen esimerkki ”pimeydest\u00e4”, jossa Jumala on l\u00e4sn\u00e4. Risti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulkoisesti tappiolta ja k\u00e4rsimykselt\u00e4, mutta sen kautta Jumala paljastaa pelastussuunnitelmansa ja voittaa kuoleman.<\/span>
\nPyh\u00e4 Johannes Krysostomos kirjoittaa: ”Mooses astui pimeyteen, jossa Jumala oli. Samalla tavalla Kristuksen risti on pimeys, jossa Jumalan kirkkaus loistaa.”<\/span><\/p>\n

5. Pimeys ja mystinen teologia<\/span><\/p>\n

a) Jumalan tunteminen mystisen\u00e4 kokemuksena<\/span>
\nIs\u00e4t korostavat, ett\u00e4 Jumalan tunteminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u00e4lyllist\u00e4, vaan se on mystinen kokemus, jossa ihminen kohtaa Jumalan tavalla, joka ylitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryksen ja aistien rajat.<\/span>
\nPyh\u00e4 Dionysios Areopagita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Mooseksen pimeytt\u00e4 esimerkkin\u00e4 mystisest\u00e4 teologiasta: ”Kun ihminen l\u00e4hestyy Jumalaa, h\u00e4nen on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 taakseen kaikki, mit\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. H\u00e4n astuu pimeyteen, jossa h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan, joka on kaiken ymm\u00e4rryksen tuolla puolen.”<\/em><\/span><\/p>\n

#### **b) Pimeys on hengellinen tie Jumalan luo**<\/span>
\n– Pimeys ei ole este, vaan kutsu syvemp\u00e4\u00e4n yhteyteen Jumalan kanssa. Se on paikka, jossa ihminen oppii tuntemaan Jumalan sellaisena kuin h\u00e4n on \u2013 ei vain luotujen asioiden kautta, vaan suoraan.<\/span>
\nPyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen\u00a0 kuvaa t\u00e4t\u00e4 prosessia: ”Jumalan tunteminen alkaa valosta, etenee pilven l\u00e4pi ja p\u00e4\u00e4ttyy pimeyteen. Pimeydess\u00e4 ihminen kohtaa Jumalan salaisuuden kasvotusten.”<\/em><\/span><\/p>\n

Yhteenveto kirkkoisien opetuksesta<\/span><\/p>\n

1. Pimeys symboloi Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4: <\/span>\u00a0Jumala on olemukseltaan niin suuri ja pyh\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ylitt\u00e4\u00e4 kaiken ymm\u00e4rryksen. Pimeys kuvaa t\u00e4t\u00e4 salaisuutta.<\/span><\/p>\n

2. Pimeys on hengellisen vaelluksen huipentuma: <\/span>Mooseksen l\u00e4hestyminen pimeytt\u00e4 kuvaa ihmisen hengellist\u00e4 matkaa, jossa h\u00e4n luopuu kaikesta luodusta ja astuu Jumalan salaisuuden syvyyteen.<\/span><\/p>\n

3. Pimeys on Jumalan pyhyyden ja l\u00e4sn\u00e4olon paikka: <\/span>Jumala on l\u00e4sn\u00e4 pimeydess\u00e4, mutta h\u00e4nen pyhyytens\u00e4 ja kirkkautensa ovat k\u00e4tkettyj\u00e4, jotta ihminen voisi l\u00e4hesty\u00e4 h\u00e4nt\u00e4.<\/span><\/p>\n

4. Pimeys ennakoi Kristuksen salaisuutta: <\/span>Mooseksen kokemus pimeydest\u00e4 ennakoi Kristuksen ilmestymist\u00e4, jossa jumaluus on k\u00e4tketty ihmisyyden verhon taakse.<\/span><\/p>\n

5.Pimeys kutsuu mystiseen yhteyteen Jumalan kanssa: <\/span>Ihmisen on astuttava pimeyteen, jossa h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumalan, joka ylitt\u00e4\u00e4 kaiken ymm\u00e4rryksen ja aistien rajat.<\/span><\/p>\n

Mooseksen pimeys ei siis ole poissaoloa tai pelottavaa tyhjyytt\u00e4, vaan se on paikka, jossa Jumala paljastaa itsens\u00e4 niille, jotka uskaltavat l\u00e4hesty\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 uskossa ja n\u00f6yryydess\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

K. Mik\u00e4 on pimeys, jota Mooses l\u00e4hestyi Raamatun kohdassa 2. Moos. 20:21: Ja kansa pysyi taampana, mutta Mooses l\u00e4hestyi pimeytt\u00e4,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"class_list":["post-2779","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_mikamiksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2779"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2779\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2780,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2779\/revisions\/2780"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}