{"id":2742,"date":"2025-06-02T15:14:07","date_gmt":"2025-06-02T12:14:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2742"},"modified":"2025-06-02T15:14:07","modified_gmt":"2025-06-02T12:14:07","slug":"nakiko-aadam-jumalan-isan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/06\/02\/nakiko-aadam-jumalan-isan\/","title":{"rendered":"N\u00e4kik\u00f6 Aadam Jumalan Is\u00e4n?"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksinen teologia k\u00e4sittelee Jumalan n\u00e4kemist\u00e4 ja ihmisen yhteytt\u00e4 Jumalaan syv\u00e4llisesti, ja kysymys siit\u00e4, n\u00e4kik\u00f6 Aadam Jumalan Is\u00e4n, sek\u00e4 voimmeko yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen n\u00e4hd\u00e4 Jumalan Is\u00e4n, liittyy keskeisiin teologisiin periaatteisiin Jumalan olemuksesta, ihmisen luomisesta ja pelastuksesta. Ortodoksisten kirkkoisien opetukset korostavat Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, mutta samalla my\u00f6s ihmisen mahdollisuutta tulla osalliseksi Jumalan kirkkaudesta ja energiasta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">1.Jumalan olemuksen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksinen traditio opettaa, ett\u00e4 Jumalan olemus (h\u00e4nen sis\u00e4inen olemuksensa, <em>ousia)<\/em>, on t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n luoduille olennoille, mukaan lukien Aadam. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas ja muut kirkkois\u00e4t korostavat, ett\u00e4 kukaan ihminen, edes synnit\u00f6n Aadam, ei voinut n\u00e4hd\u00e4 Jumalan olemusta, sill\u00e4 Jumala on olemuksessaan \u00e4\u00e4ret\u00f6n, ikuinen ja ylitt\u00e4\u00e4 kaiken luodun ymm\u00e4rryksen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">2. Jumalan energiat ja kirkkaus<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Vaikka Jumalan olemus on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, h\u00e4nen <em>energiansa<\/em>\u00a0(ilmentym\u00e4ns\u00e4 ja toimintansa maailmassa) ovat ihmisen tavoitettavissa. Ortodoksinen teologia opettaa, ett\u00e4 Aadam ennen syntiinlankeemusta eli l\u00e4heisess\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalaan ja oli osallinen Jumalan kirkkaudesta. T\u00e4m\u00e4 yhteys Jumalan kanssa oli h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hde ja h\u00e4nen synnitt\u00f6m\u00e4n tilansa perusta. Aadam ei kuitenkaan n\u00e4hnyt Jumalan Is\u00e4\u00e4 sellaisena kuin h\u00e4n on olemuksessaan, vaan oli osallinen Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta ja kirkkaudesta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">3.&#8221;Jumalan n\u00e4keminen&#8221; hengellisess\u00e4 mieless\u00e4<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksiset kirkkois\u00e4t, kuten Pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja, korostavat, ett\u00e4 Jumalan n\u00e4keminen ei tarkoita fyysist\u00e4 n\u00e4kemist\u00e4, vaan hengellist\u00e4 yhteytt\u00e4 ja osallisuutta Jumalan kirkkauteen. Aadam oli luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi, ja h\u00e4nen synnitt\u00f6myytens\u00e4 mahdollisti sen, ett\u00e4 h\u00e4n eli t\u00e4ydellisess\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalan kanssa. T\u00e4m\u00e4 yhteys oli kuitenkin hengellinen, ei fyysinen n\u00e4keminen Jumalan Is\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Voimmeko yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen n\u00e4hd\u00e4 Jumalan Is\u00e4n?<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">1. Kirkastettu ruumis ja hengellinen n\u00e4keminen:<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksinen usko opettaa, ett\u00e4 yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen ihmisill\u00e4 on kirkastettu ruumis, kuten Herralla Jeesuksella Kristuksella, mutta Jumalan n\u00e4keminen ei ole fyysist\u00e4. Pyh\u00e4t kirkkois\u00e4t, kuten Pyh\u00e4 Gregorios Palamas, korostavat, ett\u00e4 yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen ihmiset voivat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan kirkkauden ja olla osallisia h\u00e4nen energiastaan. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4keminen on hengellist\u00e4 ja tapahtuu ihmisen uudistuneen olemuksen kautta, mutta Jumalan olemus pysyy edelleen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">2. Osallisuus Jumalan kirkkaudesta<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksinen eskatologinen opetus (opetus viimeisist\u00e4 asioista) korostaa, ett\u00e4 pelastettujen ihmisten yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeinen tila on t\u00e4ydellinen yhteys Jumalaan. T\u00e4m\u00e4 yhteys on osallisuutta Jumalan kirkkauteen, joka ilmenee h\u00e4nen energioidensa kautta. Pyh\u00e4 Johannes Damaskolainen kuvaa t\u00e4t\u00e4 tilaa &#8221;Jumalan n\u00e4kemisen\u00e4&#8221;, mutta korostaa, ett\u00e4 kyse on hengellisest\u00e4 n\u00e4kemisest\u00e4, ei fyysisest\u00e4 katsomisesta Jumalan olemukseen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">3. Kristuksen kautta Jumalan n\u00e4keminen<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Ortodoksinen teologia opettaa, ett\u00e4 Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on &#8221;Is\u00e4n kuva&#8221; (Kol. 1:15) ja ett\u00e4 h\u00e4nen kauttaan me voimme tuntea Jumalan. Yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen pelastetut ihmiset n\u00e4kev\u00e4t Kristuksen kirkkaudessa ja h\u00e4nen kauttaan Jumalan Is\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4keminen on t\u00e4ydellinen yhteys Jumalaan, mutta ei fyysist\u00e4 katsomista Jumalan olemukseen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">4.Jumalan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys s\u00e4ilyy<\/span><br \/>\n<span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Vaikka yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen ihmiset voivat olla t\u00e4ydellisess\u00e4 yhteydess\u00e4 Jumalaan, Jumalan olemus pysyy edelleen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Pyh\u00e4 Gregorios Palamas korostaa, ett\u00e4 Jumalan energiat ovat ihmisen tavoitettavissa, mutta h\u00e4nen olemuksensa on ja pysyy luoduille olennolle saavuttamattomana.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-family: 'book antiqua', palatino, serif; font-size: 14pt;\">Aadam ei n\u00e4hnyt Jumalan Is\u00e4\u00e4 olemuksessaan, mutta oli osallinen Jumalan kirkkaudesta ja energiasta synnitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tilassaan. Yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen pelastetut ihmiset voivat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan kirkkauden ja olla t\u00e4ydellisess\u00e4 yhteydess\u00e4 h\u00e4neen, mutta t\u00e4m\u00e4 n\u00e4keminen tapahtuu Kristuksen kautta ja hengellisess\u00e4 mieless\u00e4. Jumalan olemus s\u00e4ilyy k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, mutta h\u00e4nen energiansa ja kirkkaudestaan osalliseksi tuleminen on pelastuksen ja yl\u00f6snousemuksen ydin. Ortodoksiset kirkkois\u00e4t korostavat, ett\u00e4 Jumalan n\u00e4keminen tarkoittaa osallisuutta h\u00e4nen rakkaudestaan, kirkkaudestaan ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, ei fyysist\u00e4 katsomista.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ortodoksinen teologia k\u00e4sittelee Jumalan n\u00e4kemist\u00e4 ja ihmisen yhteytt\u00e4 Jumalaan syv\u00e4llisesti, ja kysymys siit\u00e4, n\u00e4kik\u00f6 Aadam Jumalan Is\u00e4n, sek\u00e4 voimmeko yl\u00f6snousemuksen<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[28],"tags":[],"class_list":["post-2742","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kysymykset_raamattu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2742"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2743,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2742\/revisions\/2743"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}