{"id":2731,"date":"2025-05-28T17:49:54","date_gmt":"2025-05-28T14:49:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2731"},"modified":"2025-06-13T10:10:37","modified_gmt":"2025-06-13T07:10:37","slug":"pyhan-justin-popovicin-nakemys-kirkosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/05\/28\/pyhan-justin-popovicin-nakemys-kirkosta\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4n Justin Popovi\u0107in n\u00e4kemys Kirkosta"},"content":{"rendered":"

Pyh\u00e4n Justin Popovi\u0107in n\u00e4kemys Kirkosta<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Pyh\u00e4 Justin Popovi\u010d<\/span><\/strong><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n alkuvaiheet ja koulutus<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Justin Popovi\u010d (serbiaksi \u0408\u0443\u0441\u0442\u0438\u043d \u041f\u043e\u043f\u043e\u0432\u0438\u045b<\/em>) syntyi 6. huhtikuuta 1894 Vranjen kaupungissa Etel\u00e4-Serbiassa, silloisessa Osmanien valtakunnassa. H\u00e4nen syntym\u00e4nimens\u00e4 oli Blagoje Popovi\u010d. H\u00e4n syntyi pappisperheeseen, jossa oli jo seitsem\u00e4n sukupolvea ortodoksisia pappeja. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Spiridon oli pappi ja \u00e4itins\u00e4 Anastasia oli syv\u00e4sti uskonnollinen nainen.<\/span><\/p>\n

Blagoje sai varhaiskasvatuksensa kotikaupungissaan ja osoitti jo nuorena poikkeuksellista \u00e4lykkyytt\u00e4 ja hengellist\u00e4 herkkyytt\u00e4. H\u00e4n opiskeli Belgradin pappisseminaarissa (1905-1914), jossa h\u00e4n erottui erinomaisena oppilaana. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana h\u00e4n toimi sairaanhoitajana Serbian armeijassa.<\/span><\/p>\n

Vuonna 1916 h\u00e4n meni munkiksi Ov\u010dar-Kablarin luostarissa ottaen nimen Justin pyh\u00e4n marttyyri Justinuksen kunniaksi. Sodan j\u00e4lkeen h\u00e4n jatkoi teologisia opintojaan Oxfordin yliopistossa (1916-1919), mutta joutui ristiriitoihin l\u00e4nsimaisen teologian kanssa. H\u00e4n siirtyi Ateenan yliopistoon, josta valmistui tohtoriksi vuonna 1926 v\u00e4it\u00f6skirjallaan ”Dostojevskin filosofia ja uskonto”.<\/span><\/p>\n

Akateeminen ura ja vainot<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Vuonna 1921 Justin Popovi\u010d vihittiin papiksi ja nimitettiin opettajaksi Karlovacin pappisseminaariin. Vuodesta 1934 h\u00e4n toimi dogmatiikan professorina Belgradin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. H\u00e4net tunnettiin loistavana opettajana ja teologina, joka puolusti horjumatta ortodoksista uskoa.<\/span><\/p>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen kommunistinen hallinto alkoi vainota kirkkoa. Vuonna 1945 uusi Titon johtama Jugoslavian kommunistihallinto erotti h\u00e4net yliopistosta h\u00e4nen avoimesti kommunisminvastaisten n\u00e4kemystens\u00e4 vuoksi. H\u00e4net karkotettiin \u0106elijen luostariin l\u00e4hell\u00e4 Valjevoa, jossa h\u00e4n eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kotiarestissa vuoteen 1979 asti.<\/span><\/p>\n

Kirjallinen tuotanto ja teologinen perint\u00f6<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Vaikka is\u00e4 Justin eli eristyksiss\u00e4, h\u00e4n jatkoi intensiivist\u00e4 kirjallista ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen tuotantonsa on valtava ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 teologisia, filosofisia ja hengellisi\u00e4 teoksia. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 teoksia ovat:<\/span><\/p>\n

– ”Dogmatiikka” (kolme osaa)<\/span><\/p>\n

– ”Ortodoksinen kirkko ja ekumenia”<\/span><\/p>\n

– ”Dostojevskin filosofia ja uskonto”(v\u00e4it\u00f6skirja)<\/span><\/p>\n

– ”Pyhien el\u00e4m\u00e4kerrat” (12 osaa, serbiaksi)<\/span><\/p>\n

– ”Humanistinen ekumenia”<\/span><\/p>\n

– ”Ihminen ja Jumala-ihminen”<\/span><\/p>\n

Is\u00e4 Justin oli ortodoksisen teologian merkitt\u00e4vimpi\u00e4 edustajia 1900-luvulla. H\u00e4nen teologinen ajattelunsa keskittyi erityisesti ”jumalihmisyyden” (teantrooppisuuden) k\u00e4sitteeseen, joka korostaa Kristuksen jumalallisen ja inhimillisen luonnon t\u00e4ydellist\u00e4 yhdistymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 teantrooppinen periaate muodosti h\u00e4nen ekklesiologiansa (kirkkok\u00e4sityksens\u00e4) perustan.<\/span><\/p>\n

H\u00e4n kritisoi voimakkaasti l\u00e4nsimaista humanismia, ekumenismia ja materialismia, n\u00e4hden ne ortodoksisen uskon v\u00e4\u00e4ristymin\u00e4. Is\u00e4 Justin korosti kirkon mystist\u00e4 luonnetta Kristuksen ruumiina ja vastusti kaikkia yrityksi\u00e4 muuttaa kirkkoa pelk\u00e4ksi inhimilliseksi instituutioksi.<\/span><\/p>\n

Hengellinen vaikutus ja pyh\u00e4ksi julistaminen<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

\u0106elijen luostarissa is\u00e4 Justin ker\u00e4si ymp\u00e4rilleen monia hengellisi\u00e4 lapsia ja oppilaita, joista tuli my\u00f6hemmin merkitt\u00e4vi\u00e4 piispoja ja teologeja. H\u00e4nen vaikutuksensa Serbian ortodoksiseen kirkkoon ja laajemmin koko ortodoksiseen maailmaan on ollut valtava.<\/span><\/p>\n

Is\u00e4 Justin Popovi\u010d kuoli Kristuksen taivaaseenastumisen juhlana 7. huhtikuuta 1979 \u0106elijen luostarissa. H\u00e4nen viimeiset sanansa olivat: ”Palvelkaa liturgiaa, palvelkaa vain liturgiaa!” H\u00e4net haudattiin luostarin pihalle h\u00e4nen toivomuksensa mukaisesti.<\/span><\/p>\n

Serbian ortodoksinen kirkko kanonisoi h\u00e4net pyh\u00e4ksi 2. toukokuuta 2010, ja h\u00e4nen muistop\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 14. kes\u00e4kuuta (1. kes\u00e4kuuta vanhan kalenterin mukaan). H\u00e4nen pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 siirrettiin luostarin kirkkoon vuonna 2014.<\/span><\/p>\n

Perint\u00f6 ja merkitys<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Justin Popovi\u010d tunnetaan ”Serbian Krysostomoksena” (Kultasuuna) h\u00e4nen syv\u00e4llisen teologiansa ja kaunopuheisen ilmaisunsa vuoksi. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ortodoksisista teologeista ja hengellisist\u00e4 opettajista.<\/span><\/p>\n

H\u00e4nen opetuksensa kirkosta Kristuksen teantrooppisena ruumiina on vaikuttanut syv\u00e4sti ortodoksiseen ekklesiologiaan. H\u00e4nen kritiikkins\u00e4 l\u00e4nsimaista sekularismia, ekumenismia ja modernismia kohtaan on edelleen ajankohtaista monille ortodokseille.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Justin Popovi\u010d oli askeetti, mystikko, teologi ja tunnustaja, joka eli uskoaan t\u00e4ydellisesti vaikeissakin olosuhteissa. H\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 jatkuu h\u00e4nen kirjoituksissaan ja h\u00e4nen hengellisten lastensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4, erityisesti Serbian ortodoksisessa kirkossa, mutta my\u00f6s laajemmin koko ortodoksisessa maailmassa.<\/span><\/p>\n

Kirkon ominaisuudet<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Justinin mukaan Kirkon ominaisuudet ovat lukemattomat, koska ne ovat itse asiassa Kristuksen ja kolmiyhteisen Jumaluuden ominaisuuksia Toisen ekumeenisen konsiilin is\u00e4t tiivistiv\u00e4t ne nelj\u00e4\u00e4n: ykseys, pyhyys, katolisuus ja apostolisuus. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ortodoksisen kirkon teantrooppisen (jumalihmisellisen) luonteen.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

    \n
  1. Kirkon ykseys ja ainutkertaisuus<\/em><\/strong><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Kuten Kristus Jumala-ihmisen persoona on yksi ja ainutkertainen, niin on my\u00f6s h\u00e4nen perustamansa kirkko. Kirkon ykseys seuraa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Kristuksen persoonan ykseydest\u00e4. Kirkko on orgaanisesti ehe\u00e4 ja teantrooppinen organismi, joka on jakamaton. Jokainen jako merkitsisi sen kuolemaa.<\/span><\/p>\n

    Kirkossa kaikki on teantrooppisesti kokonaisvaltaista ja jakamatonta – luonto, usko, rakkaus, sakramentit, hyveet, opetus ja rakenne. Kaikki j\u00e4senet yhdistyv\u00e4t Pyh\u00e4n Hengen armon kautta orgaaniseksi ykseydeksi muodostaen yhden ruumiin.<\/span><\/p>\n

    Kirkon jakautuminen on ontologisesti mahdotonta. Jakautumista kirkon sis\u00e4ll\u00e4 ei ole koskaan tapahtunut, vaan luopumisia kirkosta on tapahtunut harhaoppisten ja skismaatikkojen toimesta (gnostikot, areiolaiset, roomalaiskatoliset, protestantit jne.).<\/span><\/p>\n

      \n
    1. Kirkon pyhyys<\/em><\/strong><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

      Kirkko on teantrooppisen luonteensa vuoksi pyhityksen ty\u00f6paja. Se on pyh\u00e4 Kristuksen ruumiina, jonka p\u00e4\u00e4 on Kristus ja sielu Pyh\u00e4 Henki. Kaikki kirkossa on pyh\u00e4\u00e4 – opetus, armo, sakramentit ja hyveet.<\/span><\/p>\n

      Kristus pyhitti kirkon k\u00e4rsimyksill\u00e4\u00e4n, yl\u00f6snousemuksellaan, opetuksellaan ja koko jumalattomalla el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Syntisten l\u00e4sn\u00e4olo ei v\u00e4henn\u00e4 kirkon pyhyytt\u00e4, sill\u00e4 sen p\u00e4\u00e4, sielu ja opetus pysyv\u00e4t pyhin\u00e4. Vain katumattomat syntiset erotetaan kirkosta.<\/span><\/p>\n

        \n
      1. Kirkon katolisuus -sobornost<\/em><\/strong><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

        Kirkon teantrooppinen luonne on universaalinen ja katolinen. Kristus on yhdist\u00e4nyt Jumalan ja ihmisen sek\u00e4 ihmisen kautta koko luomakunnan Jumalaan. Kirkko k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 teantrooppisessa organismissaan kaiken luodun.<\/span><\/p>\n

        Kirkon teantrooppisessa organismissa jokainen el\u00e4\u00e4 persoonallisuutensa t\u00e4yteydess\u00e4. Jumala-ihmisen kirkossa ihminen kokee itsens\u00e4 t\u00e4ydellisen\u00e4 ja luomakunnan kokonaisuutena – Jumala-ihmisen\u00e4 armosta.<\/span><\/p>\n

        Teantrooppinen katolisuus on kristillistymist\u00e4 armon ja hyveen kautta. El\u00e4m\u00e4 kirkossa on kamppailua Jumala-ihmisen kaltaisuuden, teoosiksen, pyhityksen ja pelastuksen saavuttamiseksi.<\/span><\/p>\n

          \n
        1. Kirkon apostolisuus<\/em><\/strong><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

          Pyh\u00e4t apostolit olivat ensimm\u00e4iset Jumala-ihmiset armosta. Apostolisuus tarkoittaa Kristuksen jumalihmisyyden vapaata omaksumista pyhien hyveiden kautta. Kaikki apostoleissa on teantrooppista, Jumala-ihmiselt\u00e4 saatua.<\/span><\/p>\n

          Teantrooppinen apostolisuus jatkuu Kristusta kantavien apostolien seuraajissa, pyhiss\u00e4 isiss\u00e4. Sama Jumala-ihminen Kristus el\u00e4\u00e4 ja toimii heiss\u00e4 kaikissa. Pyhien isien kautta apostolit el\u00e4v\u00e4t edelleen kaikkine teantrooppisine rikkauksineen.<\/span><\/p>\n

          Ortodoksisen kirkon t\u00e4rkein perinne on el\u00e4v\u00e4 Jumalihminen Kristus. Pyh\u00e4 perinne k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 liturgian, jumalanpalvelukset, sakramentit, hyveet, totuuden, vanhurskauden ja koko kirkon teantrooppisen el\u00e4m\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          Kristuksen ortodoksisessa kirkossa el\u00e4v\u00e4 pyh\u00e4 perinne s\u00e4ilyy rukouksen ja hurskauden avulla, ja siin\u00e4 s\u00e4ilyy koko Herra Kristus, kirkon ikuinen traditio.<\/span><\/p>\n

          Harhaoppiset ja kirkko<\/strong><\/span><\/p>\n

          Pyh\u00e4n Justinin mukaan ortodoksisen kirkon opetus m\u00e4\u00e4rittelee, ett\u00e4 harhaoppiset eiv\u00e4t ole kirkko eiv\u00e4tk\u00e4 voi olla kirkko. Heill\u00e4 ei voi olla pyhi\u00e4 salaisuuksia, erityisesti eukaristiaa, joka on sakramenttien sakramentti. Eukaristia on kaikki kirkossa – jopa itse Jumala-ihminen, Herra Jeesus Kristus.<\/span><\/p>\n

          Interkommunio (harhaoppisten kanssa sakramentteihin osallistuminen) on petos Kristusta kohtaan, verrattavissa Juudaksen petokseen. Se on koko Kristuksen ainoan kirkon ja pyh\u00e4n perinteen pett\u00e4mist\u00e4. Interkommunio on k\u00e4sitteen\u00e4 ristiriitainen ja ortodoksiselle omalletunnolle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/span><\/p>\n

          Kirkko mysteerien l\u00e4hteen\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Ortodoksisessa opetuksessa ainutkertaisin mysteeri on itse kirkko, Jumala-ihmisen Kristuksen ruumis, joka on kaikkien jumalallisten sakramenttien l\u00e4hde ja sis\u00e4lt\u00f6. T\u00e4m\u00e4n kirkon teantrooppisen mysteerin ulkopuolella ei ole eik\u00e4 voi olla mit\u00e4\u00e4n mysteerioita.<\/span><\/p>\n

          Ortodoksinen kirkko Kristuksen ruumiina on sakramenttien l\u00e4hde ja perusta, ei p\u00e4invastoin. Mysteereit\u00e4 ei voi toimittaa kirkon yl\u00e4puolelle tai tutkia kirkon ruumiin ulkopuolella.<\/span><\/p>\n

          Jumalihminen kirkon keskuksena<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kristuksen apostolinen ortodoksinen kirkko tiivist\u00e4\u00e4 koko kristinuskon Jumala-ihmisen Kristuksen el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavaan persoonaan. Jumalihmisen -Kristuksen- persoona on kirkon arvokkain aarre. Kristinusko on kristinuskoa vain Jumalihmisen ansiosta.<\/span><\/p>\n

          Jumalihminen Kristus pysyy kanssamme kirkkona. Kirkko on kirkko vain Jumalihmisen kautta ja Jumalihmisess\u00e4. Jumalihminen on kirkon olemus, tarkoitus, merkitys ja olennainen arvo – sen sielu, syd\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Kirkko ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin Jumalihminen Kristus kaikkien vuosisatojen l\u00e4pi heijastettuna. Jumalihmisen\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 koko kirkon ruumiin koossa yhdess\u00e4 jakamattomassa armon, totuuden ja el\u00e4m\u00e4n ykseydess\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Ortodoksisuuden ydin<\/strong><\/span><\/p>\n

          Ortodoksisuuden ydin on Jumalihminen Kristus. Kaikella ortodoksisella on jumalallis- inhimillinen luonne – tiet\u00e4mys, aistit, tahto, mieli, moraali, dogmi, filosofia ja el\u00e4m\u00e4. Jumalallinen ihmisyys on ainoa kategoria, jossa kaikki ortodoksisuuden ilmenemismuodot toimivat t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.<\/span><\/p>\n

          Kristus tuli ihmiseksi antaakseen ihmisluonnolle jumalallisen voiman, joka johtaisi ihmiskunnan l\u00e4heiseen yhteyteen Jumalan kanssa. T\u00e4m\u00e4 jumalallinen voima toimii jatkuvasti h\u00e4nen jumalallisessa ihmisruumiissaan – kirkossa.<\/span><\/p>\n

          Kirkko jumalallis- inhimillisen\u00e4 organismina<\/strong><\/span><\/p>\n

          Kirkko on ihmeellinen jumalallinen ihmisorganismi, jossa jumalallisen armon ja ihmisen vapaan toiminnan yhteistoiminnan kautta koko ihminen muuttuu kuolemattomaksi ja muokkautuu uudelleen jumalallisen inhimillisell\u00e4 tavalla.<\/span><\/p>\n

          Kirkon j\u00e4senest\u00e4 tulee jumalallis- inhimillinen inhimillisen persoonallisuutensa t\u00e4yteydess\u00e4. Ihminen saavuttaa jumalallis- inhimillisen el\u00e4m\u00e4n ykseyden ja kokee siirtyneens\u00e4 kuolemasta el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

          Kirkko jatkuvana helluntaina<\/strong><\/span><\/p>\n

          Helluntaina Pyh\u00e4 Henki laskeutui kirkon teantrooppiseen ruumiiseen ja on aina pysynyt sen sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavana sieluna. Kaikki Hengen dynamiikka maailmassa on erottamaton osa Kristuksen teantrooppista voimaa.<\/span><\/p>\n

          Helluntaina alkanut Pyh\u00e4n Hengen pyh\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 jatkuu keskeytyksett\u00e4 ortodoksisessa kirkossa jumalallisten lahjojen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavien voimien mittaamattomalla t\u00e4yteydell\u00e4. Kaikki kirkossa on olemassa Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4.<\/span><\/p>\n

          Herra on kirkon p\u00e4\u00e4 ja ruumis, ja Pyh\u00e4 Henki on sen sielu. Jokainen pyh\u00e4 sakramentti ja kaikki jumalalliset hyveet ovat pyh\u00e4\u00e4 hengellisyytt\u00e4, joiden kautta Pyh\u00e4 Henki tulee luoksemme ja meihin todella ja tosiasiallisesti, koko jumalallisten energioidensa voimalla.<\/span><\/p>\n

          Kirkon sis\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Ihmisen kamppailu ikuisuuden kanssa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Pyh\u00e4 Justin Popovi\u0107 kuvaa, kuinka \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n ja ikuisen el\u00e4m\u00e4n on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 kapeaan ihmissieluun ja -ruumiiseen. Ajan ja avaruuden vankilaan heitetyt ihmiset vastustavat ep\u00e4luuloisesti kaikkea, mik\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 ajan ja avaruuden rajat. Ihminen kokee ikuisuuden tunkeutumisen hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4 ja vastaa siihen sodalla. Aineeseen uppoutuneena ja ajan painovoiman sitomana ihminen ei nauti tutkimusmatkoista kohti ikuista. Kuoleman piiritt\u00e4m\u00e4n\u00e4 h\u00e4n halveksii ajatusta kuolemattomuudesta.<\/span><\/p>\n

          Kristus kuolemattomuuden tuojana<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

          Jotta ihminen voisi olla kuolematon, h\u00e4nen t\u00e4ytyy tuntea itsens\u00e4 kuolemattomaksi itsetuntonsa ytimess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tunne on hukkunut kuoleman painon alle. Ihmisolennot tai filosofian jumalat eiv\u00e4t pysty her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tunnetta uudelleen \u2013 se on Jumalan teht\u00e4v\u00e4, joka ruumiillistui ihmisen itsetuntemuksen sis\u00e4lle.<\/span><\/p>\n

           <\/p>\n

          Vain Kristuksessa ihminen tunsi itsens\u00e4 kuolemattomaksi ja ikuiseksi. Kristus Jumala-ihminen kuroi umpeen ajan ja ikuisuuden v\u00e4lisen kuilun. Vain se, joka on elimellisesti tullut yhdeksi Kristuksen Jumala-ihmisen ja h\u00e4nen ruumiinsa, kirkon, kanssa, voi tuntea itsens\u00e4 todella kuolemattomaksi ja ikuiseksi.<\/span><\/p>\n

          Kirkon teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

          Jumala-ihmisen Kristuksen ikuisesti el\u00e4v\u00e4 persoonallisuus on kirkko. Kirkko on aina persoonallisuus, Jumala-inhimillinen ruumis ja henki. Kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on:<\/span><\/p>\n

            \n
          1. Tehd\u00e4 jokaisesta uskovasta elimellisesti ja persoonallisesti yksi Kristuksen persoonan kanssa<\/span><\/li>\n
          2. Muuttaa heid\u00e4n itsetuntonsa Kristuksen tuntemukseksi<\/span><\/li>\n
          3. Muuttaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4ksi Kristuksessa ja Kristusta varten<\/span><\/li>\n
          4. Saada j\u00e4seniss\u00e4\u00e4n aikaan vakaumus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen persoonallisuuden oikea tila muodostuu kuolemattomuudesta ja ikuisuudesta<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

            Kirkon universaali luonne<\/strong><\/span><\/p>\n

            Kirkko on Jumalihminen, ikuisuus ruumiillistuneena ajan ja avaruuden rajoissa. Se on t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, mutta ei t\u00e4st\u00e4 maailmasta. Kirkko on ekumeeninen, katolinen, jumalihminen, i\u00e4t\u00f6n, ja siksi on Kristuksen pilkkaamista muuttaa kirkko kansalliseksi instituutioksi.<\/span><\/p>\n

            Kirkon tarkoitus on kansallisuuden yl\u00e4puolella, sen tarkoituksena on yhdist\u00e4\u00e4 kaikki ihmiset Kristuksessa riippumatta kansakunnasta, rodusta tai sosiaalisista kerroksista. Pyh\u00e4n eukaristian sakramentissa Kristuksen tiet ja keinot kaikkien ihmisten yhdist\u00e4miseksi koostuvat, m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t ja yhdentyv\u00e4t.<\/span><\/p>\n

            \u00a0Kirkon jakamisen virhe<\/strong><\/span><\/p>\n

            Kirkko on Jumalinhimillisen Kristuksen persoonallisuus, Jumal- inhimillinen organismi eik\u00e4 ihmisorganismi. On perustavanlaatuinen virhe, ett\u00e4 kirkon Jumal-inhimillinen organismi on jaettu pieniin kansallisiin organisaatioihin. Monet paikalliskirkot ovat rajoittuneet nationalismiin, ja kirkko on sopeutunut kansalle, vaikka kansan pit\u00e4isi sopeutua kirkolle.<\/span><\/p>\n

            Jumalinhimilliset hyveet kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

            Kirkon teht\u00e4v\u00e4 on juurruttaa kansaan seuraavat jumalinhimilliset hyveet:<\/span><\/p>\n

            1.Uskon ponnistelu – Kristuksen usko on kansakunnan ylitt\u00e4v\u00e4, ekumeeninen ja katolinen hyve<\/span><\/p>\n

              \n
            1. Rukous ja paasto – N\u00e4iden tulee olla ortodoksisen kansan el\u00e4m\u00e4ntapa ja sielun sielu<\/span><\/li>\n
            2. Rakkaus – Rakkaus, joka ei tunne rajoja, rakastaa kaikkia, my\u00f6s vihollisia ja syntisi\u00e4<\/span><\/li>\n
            3. N\u00f6yryys – Vain syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n n\u00f6yr\u00e4 voi rauhoittaa kiivaat syd\u00e4met<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

              5.K\u00e4rsiv\u00e4llisyys – Kest\u00e4\u00e4 pahaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ei korvata pahaa pahalla, antaa anteeksi kaikki loukkaukset<\/span><\/p>\n

              Kirkon vastaus nykymaailmalle<\/strong><\/span><\/p>\n

              Vastauksena nykysivilisaation ateismille ja ”hienostuneelle kannibalismille” kirkon on annettava tilaa Kristusta kantaville persoonallisuuksille. Kirkkomme p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 on t\u00e4llaisten Kristusta kantavien askeettien luominen. Tunnussana kirkossa pit\u00e4isi olla: ”Palatkaamme takaisin Kristusta kantavien askeettien ja pyhien isien luo.”<\/span><\/p>\n

              Ortodoksisuuden askeettinen luonne<\/strong><\/span><\/p>\n

              Ortodoksisuus syntyy yksinomaan armosta tapahtuvan hyveiden laajentamisen kautta, t\u00e4ysin Jumalihmisen ortodoksisin keinoin. Askeetit ovat ortodoksisuuden ainoita l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja askeesi on sen ainoa l\u00e4hetyskoulu.<\/span><\/p>\n

              Askeesin kehitt\u00e4misen pit\u00e4isi olla kirkon sis\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4 kansojemme keskuudessa. Seurakunnasta on tultava askeettinen keskipiste, mutta t\u00e4m\u00e4n voi saavuttaa vain askeettinen pappi. Rukous, paasto ja liturginen el\u00e4m\u00e4 ovat ensisijaisia keinoja saada aikaan uudestisyntyminen kansassa.<\/span><\/p>\n

              T\u00e4m\u00e4n kaiken edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 piispoista, papeista ja munkeista tulee itse askeetteja.<\/span><\/p>\n

              L\u00e4hteet:<\/span><\/p>\n

              https:\/\/www.youtube.com\/results?search_query=justin+popovitch<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

              Pyh\u00e4n Justin Popovi\u0107in n\u00e4kemys Kirkosta   Pyh\u00e4 Justin Popovi\u010d El\u00e4m\u00e4n alkuvaiheet ja koulutus Pyh\u00e4 Justin Popovi\u010d (serbiaksi \u0408\u0443\u0441\u0442\u0438\u043d \u041f\u043e\u043f\u043e\u0432\u0438\u045b) syntyi<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2731","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2731","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2731"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2731\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2948,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2731\/revisions\/2948"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2731"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2731"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2731"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}