{"id":2719,"date":"2025-03-26T09:28:30","date_gmt":"2025-03-26T07:28:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2719"},"modified":"2025-06-13T10:33:31","modified_gmt":"2025-06-13T07:33:31","slug":"helluntai-pyhan-kolminaisuuden-paiva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/03\/26\/helluntai-pyhan-kolminaisuuden-paiva\/","title":{"rendered":"Helluntai- Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4"},"content":{"rendered":"

Helluntai Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\n

Ortodoksinen kristillinen perinne juhlii helluntaita ainutlaatuisella tavalla sek\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen laskeutumisena apostolien p\u00e4\u00e4lle ett\u00e4 Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joka merkitsee jumalallisen Kolminaisuuden – Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen – t\u00e4ydellist\u00e4 ilmestymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 juhla ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n historiallinen muistojuhla, vaan syv\u00e4llinen teologinen todellisuus, joka muovaa edelleen ortodoksista ekklesiologiaa ja hengellisyytt\u00e4. Viisikymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen vietett\u00e4v\u00e4 helluntai on p\u00e4\u00e4si\u00e4iskauden huipentuma ja aloittaa uuden luvun pelastushistoriassa, kun kirkosta tulee Jumalan el\u00e4v\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo maailmassa Pyh\u00e4n Hengen asuessa siin\u00e4. \u00a0<\/span><\/p>\n

Historialliset ja raamatulliset perusteet<\/strong><\/span><\/p>\n

Vanhan testamentin perinteess\u00e4 helluntai (joka tarkoittaa \u201dviideskymmenes\u201d) oli juutalainen juhla, joka pidettiin viisikymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen ja jossa juhlittiin sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala antoi Moosekselle kymmenen k\u00e4sky\u00e4 Siinain vuorella. Aivan kuten p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlassa muistettiin israelilaisten pakenemista Egyptin orjuudesta, alkuper\u00e4inen helluntai juhli Jumalan liittoa kansansa kanssa lain kautta.<\/span><\/p>\n

Uusi testamentti muuttaa t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen. Kristuksen yl\u00f6snousemuksen ja taivaaseenastumisen j\u00e4lkeen opetuslapset kokoontuivat Jerusalemiin Jeesuksen ohjeiden mukaisesti. Helluntaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kuten Apostolien teoissa 2:1-4 kerrotaan, \u201dtaivaasta kuului \u00e4\u00e4ni, joka oli kuin kovaa tuulta, ja se t\u00e4ytti koko talon, jossa he istuivat. Silloin heille ilmestyi jaettuja kieli\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin tulta, ja yksi istui jokaisen p\u00e4\u00e4lle. Ja he kaikki t\u00e4yttyiv\u00e4t Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4 ja alkoivat puhua muilla kielill\u00e4, niin kuin Henki antoi heid\u00e4n puhua \u201d. T\u00e4m\u00e4 dramaattinen ilmestys t\u00e4ytti Kristuksen lupauksen l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4 Henki, lohduttaja ja totuuden Henki.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tapahtuma merkitsi kirkon synty\u00e4, kun apostolit saivat \u201dvoiman korkeudesta\u201d ja alkoivat saarnata ja todistaa Jeesuksesta yl\u00f6snousseena Kristuksena. Siit\u00e4, mik\u00e4 oli ennen ollut lain juhlaa, tuli nyt \u201duuden lain\u201d juhlaa – sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n asuvan Hengen, joka ohjaa uskovia sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin5.<\/span><\/p>\n

Helluntai Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ilmestyksen\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko nimitt\u00e4\u00e4 helluntaita nimenomaan \u201dKolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4ksi\u201d, koska juhlassa juhlitaan jumalallisen Kolminaisuuden – Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen – t\u00e4ydellist\u00e4 ilmestymist\u00e4. Vaikka Is\u00e4 oli ilmoitettu koko Vanhan testamentin ajan ja Poika inkarnaationsa, el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, kuolemansa ja yl\u00f6snousemuksensa kautta, Pyh\u00e4 Henki ilmoittautui t\u00e4ysin helluntaina, jolloin Kolmiyhteisen Jumalan ilmestyminen tuli t\u00e4ydelliseksi.<\/span><\/p>\n

Juhlaa kutsutaan Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4ksi, \u201dkoska t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien Pyh\u00e4n Kolminaisuuden toiminta paljastui maailmalle ja ihmiset oppivat kunnioittamaan ja ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhden Jumalan kolmea persoonaa, Is\u00e4\u00e4, Poikaa ja Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys on ortodoksisen teologian kannalta keskeinen: Jumala on olemukseltaan yksi mutta persooniltaan kolme henkil\u00f6\u00e4, mysteeri, joka ylitt\u00e4\u00e4 inhimillisen ymm\u00e4rryksen, mutta joka kuitenkin koetaan kirkon hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen osoittaa, ett\u00e4 Kolminaisuuden sis\u00e4ll\u00e4 vallitsee dynaaminen suhde. Kuten hakutulokset osoittavat, \u201dkaikki pelastuksemme jumalallisessa ja inhimillisess\u00e4 kaitselmuksessa on l\u00e4ht\u00f6isin Herramme Jeesuksen Kristuksen jumalallisesta ja inhimillisest\u00e4 persoonasta… jopa Pyh\u00e4n Hengen toiminta. \u201dHenki l\u00e4htee Is\u00e4st\u00e4, mutta Poika l\u00e4hett\u00e4\u00e4 h\u00e4net, mik\u00e4 paljastaa Kolminaisuuden interpersoonallisen yhteyden ja samalla pyrkii tuomaan ihmiskunnan t\u00e4h\u00e4n yhteyteen.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen rooli<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Henki paljastaa \u201dtotuuden Jeesuksesta, Jumalasta h\u00e4ness\u00e4 ja ihmisess\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n on lahjoittanut meille \u201d. T\u00e4m\u00e4n ilmoituksen kautta uskovat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t Kristuksen olemuksen ja ty\u00f6n t\u00e4yteyden. Ortodoksinen traditio korostaa, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki muodostaa kirkon, Kristuksen perustaman teantrooppisen (jumalallis- inhimillisen) ruumiin, \u201del\u00e4m\u00e4\u00e4 antavan sielun \u201d.<\/span><\/p>\n

Hengen laskeutuminen helluntaina ei ollut vain kertaluonteinen tapahtuma, vaan se aloitti jatkuvan l\u00e4sn\u00e4olon kirkossa6. T\u00e4m\u00e4 jatkuva helluntai takaa sen, ett\u00e4 kirkko ei pysy vain inhimillisen\u00e4 instituutiona vaan jumalallis- inhimillisen\u00e4 organismina, jossa \u201dkaikki kirkossa on olemassa Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4, kaikkein pienimm\u00e4st\u00e4 kaikkein mahtavimpaan \u201d.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen helluntaina laskeutumisen teologinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko tulkitsee Pyh\u00e4n Hengen laskeutumisen helluntaina keskeiseksi tapahtumaksi, jolla on syv\u00e4llinen teologinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen merkitys:<\/span><\/p>\n

Kristuksen lupauksen t\u00e4yttymys.<\/em><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen helluntaina n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Kristuksen lupauksen t\u00e4yttymyksen\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Lohduttaja opetuslapsilleen. T\u00e4m\u00e4 tapahtuma merkitsee Jumalan viimeist\u00e4 tekoa, jolla h\u00e4n paljastaa itsens\u00e4 ja lahjoittaa itsens\u00e4 luomakuntansa maailmalle.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n kolminaisuuden ilmestyminen<\/em><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4 helluntaita vietet\u00e4\u00e4n kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 se edustaa Pyh\u00e4n Kolminaisuuden – Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen – t\u00e4ydellist\u00e4 ilmestymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 juhla saattaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Jumalan olemuksen salaisuuden paljastumisen, joka oli v\u00e4hitellen paljastunut koko pelastushistorian ajan.<\/span><\/p>\n

Kirkon synty<\/em><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko pit\u00e4\u00e4 helluntaita \u201dkirkon syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u201d. Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen antoi apostoleille voiman aloittaa teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, joka oli julistaminen ja todistaminen Jeesuksesta yl\u00f6snousseena Kristuksena.<\/span><\/p>\n

Apostolien muuttuminen<\/em><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n muutostapahtumana, joka t\u00e4ytti apostolit jumalallisella voimalla ja antoi heille mahdollisuuden puhua eri kielill\u00e4 ja saarnata rohkeasti. T\u00e4t\u00e4 kielten puhumisen ihmeellist\u00e4 lahjaa pidet\u00e4\u00e4n merkkin\u00e4 kirkon maailmanlaajuisesta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

Jatkuva l\u00e4sn\u00e4olo kirkossa<\/em><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa teologiassa korostetaan, ett\u00e4 helluntai ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n historiallinen tapahtuma vaan jatkuva todellisuus kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Pyh\u00e4n Hengen uskotaan jatkuvasti ohjaavan, suojelevan ja antavan el\u00e4m\u00e4\u00e4 kirkolle.<\/span><\/p>\n

Uusi liitto ja uusi laki<\/em><\/span><\/p>\n

Helluntai tulkitaan uuden liiton avaukseksi, joka on rinnakkainen lain antamisen kanssa Moosekselle. Pyh\u00e4 Henki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n \u201duutena lakina\u201d, joka ohjaa uskovia sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin.<\/span><\/p>\n

Eskatologinen merkitys<\/em><\/span><\/p>\n

Juhla ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n sek\u00e4 t\u00e4yttymyksen\u00e4 ett\u00e4 alkuna – Kristuksen teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4yttymyksen\u00e4 ja kirkossa mystisesti l\u00e4sn\u00e4 olevan Jumalan valtakunnan messiaanisen aikakauden alkuna.<\/span><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtainen ja yhteis\u00f6llinen muutos<\/em><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko opettaa, ett\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen helluntaina mahdollistaa uuden, l\u00e4heisen suhteen Jumalan ja ihmiskunnan v\u00e4lille. Uskovat voivat nyt kokea Jumalan \u201dsis\u00e4lt\u00e4 ulosp\u00e4in\u201d Pyh\u00e4n Hengen asumisen kautta.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen asema ortodoksisen kirkon teologiassa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4ll\u00e4 Hengell\u00e4 on keskeinen ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n asema ortodoksisen kristinuskon teologiassa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 se ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kolmantena persoonana ja Jumalan aktiivisena l\u00e4sn\u00e4olona maailmassa ja uskovien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa opissa Pyh\u00e4 Henki tunnustetaan t\u00e4ysin jumalalliseksi, Is\u00e4st\u00e4 ikuisesti l\u00e4htev\u00e4ksi. Henki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Is\u00e4n ja Pojan kanssa tasavertaisena, ja h\u00e4neen vedotaan heid\u00e4n rinnallaan liturgisissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja rukouksissa.<\/span><\/p>\n

Rooli pelastuksessa ja kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n olennaisena kristillisen el\u00e4m\u00e4n ja pelastuksen kannalta:<\/span><\/p>\n

Kaste ja mirhavoitelu<\/em>: Henki annetaan uskoville kasteen ja kasteen sakramenttien kautta, joita pidet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisena helluntaina.<\/span><\/p>\n

Hengellinen kasvu:<\/em> Ortodoksinen hengellisyys korostaa jatkuvaa \u201dPyh\u00e4n Hengen hankkimista\u201d kristillisen el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4, kuten pyh\u00e4t, esimerkiksi Pyh\u00e4 Serafim Sarovilainen, opettavat.<\/span><\/p>\n

Inspiraatio ja opastus:<\/em> Henki ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n \u201dpuhujana profeetoissa\u201d ja jumalallisen inspiraation l\u00e4hteen\u00e4 Raamatussa ja uskovien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

El\u00e4m\u00e4n antaja:<\/em> Henki tunnustetaan \u201del\u00e4m\u00e4n antajaksi\u201d Nikean uskontunnustuksessa, jossa korostetaan h\u00e4nen rooliaan luomisessa ja hengellisess\u00e4 uudistumisessa.<\/span><\/p>\n

Liturginen ja sakramentaalinen l\u00e4sn\u00e4olo<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Hengen toiminta on n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ja sakramenttiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4:<\/span><\/p>\n

Kutsumine<\/em>n: Useimmat liturgiset toimitukset ja sakramentit alkavat Pyh\u00e4n Hengen kutsumisella.<\/span><\/p>\n

Ehtoollinen<\/em>: Ortodoksit uskovat, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki laskeutuu seurakuntaan ja eukaristisiin elementteihin ja saa aikaan niiden muutoksen.<\/span><\/p>\n

Jatkuva helluntai<\/em>: Kirkon katsotaan kokevan jatkuvaa helluntaita, jolloin Henki on jatkuvasti aktiivinen sen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja jumalanpalveluksessa.<\/span><\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaiset ja yhteis\u00f6lliset n\u00e4k\u00f6kohdat<\/strong><\/span><\/p>\n

Vaikka ortodoksinen kirkko vahvistaa uskovien ja Pyh\u00e4n Hengen v\u00e4lisen henkil\u00f6kohtaisen suhteen, se korostaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suhde toteutuu kirkkoyhteis\u00f6n yhteydess\u00e4. Hengen ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ohjaavan sek\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 koko kirkkoa.<\/span><\/p>\n

Hengelliset lahjat<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko tunnustaa 1.Kor.12:8-10:ss\u00e4 mainittujen hengellisten lahjojen jatkuvan toiminnan ja pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen jatkuvan toiminnan ilmentymin\u00e4 kirkossa.<\/span><\/p>\n

Varoitukset <\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksiseen opetukseen sis\u00e4ltyy my\u00f6s varoituksia Pyh\u00e4n Hengen vastustamisesta tai murehduttamisesta, ja korostetaan, ett\u00e4 uskovien on teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Hengen kanssa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki on olennainen osa ortodoksisen kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4, teologiaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, ja se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jumalallisena l\u00e4sn\u00e4olona, joka antaa uskoville mahdollisuuden el\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, osallistua sakramentteihin ja kasvaa pyhyydess\u00e4 kirkon yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 ortodoksinen tulkinta helluntaista korostaa sen merkityst\u00e4 ilmestyksellisen\u00e4, muuttavana ja jatkuvana tapahtumana, joka perusti kirkon, saattoi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ilmoituksen ja antaa uskoville edelleen voimaa heid\u00e4n hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Liturginen juhla ortodoksisessa perinteess\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Vuonna 2025 ortodoksista helluntaita vietet\u00e4\u00e4n 8. kes\u00e4kuuta, seitsem\u00e4nten\u00e4 sunnuntaina p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee vuosittain ortodoksisen p\u00e4\u00e4si\u00e4islaskun mukaan.<\/span><\/p>\n

Juhlaa vietet\u00e4\u00e4n poikkeuksellisen juhlallisesti. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ikoni – jota tyypillisesti edustavat Aabrahamille ilmestyneet kolme enkelihahmoa – asetetaan kirkon keskelle kunnioitettavaksi perinteisen helluntai-ikonin rinnalle. Kirkkorakennusta koristavat kukat ja vihre\u00e4t lehdet, jotka symboloivat sit\u00e4, ett\u00e4 \u201dJumalan jumalallinen henk\u00e4ys tulee uudistamaan koko luomakunnan\u201d. Valkoisia pukuja ja p\u00e4\u00e4llisi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s heijastamaan t\u00e4t\u00e4 uudistumisen teemaa.<\/span><\/p>\n

Juhla alkaa yleens\u00e4 edellisen\u00e4 iltana suurella vesperill\u00e4, jota seuraa juhlan aamuna matinea4. Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen jumalanpalvelus toimitetaan erityishymneill\u00e4, jotka korvaavat tavanomaiset antifonit. Kaksi veisua, jotka olivat olleet keskeytyksiss\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 l\u00e4htien – \u201dTaivaallinen kuningas\u201d ja \u201dMe n\u00e4imme todellisen valkeuden\u201d – lauletaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, ja niiss\u00e4 \u201dkehotetaan Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 \u2018tulemaan ja pysym\u00e4\u00e4n meiss\u00e4\u2019 ja julistetaan, ett\u00e4 \u2018me olemme saaneet taivaallisen Hengen\u2019\u201d.<\/span><\/p>\n

Juhlan erityispiirre on helluntai-iltana vietett\u00e4v\u00e4 polvistuva ehtoollisjumalanpalvelus4. T\u00e4h\u00e4n poikkeukselliseen jumalanpalvelukseen kuuluu kolme pitk\u00e4\u00e4 runollista rukousta, jotka on s\u00e4velt\u00e4nyt Pyh\u00e4 Basileios Suuri ja joiden aikana kaikki rukoilevat kumartaen – koskettamalla otsansa lattiaan4. N\u00e4m\u00e4 kumarrukset ovat erityisen merkitt\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 ne olivat olleet kiellettyj\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isest\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa kirkossa on my\u00f6s tapana pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 polvistumasta jumalanpalveluksissa koko p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajan aina helluntaihin asti. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 korostaa p\u00e4\u00e4si\u00e4iskauden iloista, yl\u00f6snousemuksellista luonnetta, joka huipentuu helluntaijuhlaan.<\/span><\/p>\n

Teologinen merkitys<\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 helluntain \u201dJeesuksen Kristuksen teht\u00e4v\u00e4n lopullisena t\u00e4yttymyksen\u00e4 ja kirkossaan mystisesti l\u00e4sn\u00e4 olevan Jumalan valtakunnan messiaanisen aikakauden ensimm\u00e4isen\u00e4 alkuna\u201d. Se merkitsee sek\u00e4 huipentumaa ett\u00e4 alkua – Kristuksen lupausten t\u00e4yttymist\u00e4 ja kirkon teht\u00e4v\u00e4n alkua.<\/span><\/p>\n

Helluntai perusti apostolisen viran ja merkitsi \u201d pappeuden armon alkua \u201d. Apostolit asettivat Pyh\u00e4n Hengen v\u00e4lityksell\u00e4 piispojen, presbyteerien ja diakonien pyh\u00e4t s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnat k\u00e4sien p\u00e4\u00e4lle panemisen kautta1. T\u00e4m\u00e4 apostolinen periytyminen jatkuu ortodoksisessa kirkossa, jossa pappisvihkimyksen linja on katkeamaton apostoleista t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/span><\/p>\n

Juhla muistuttaa ortodoksikristittyj\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t vain muistele mennytt\u00e4 tapahtumaa vaan el\u00e4v\u00e4t sen jatkuvassa todellisuudessa. Kuten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hteess\u00e4 korostetaan: \u201dOrtodoksikristityille helluntaip\u00e4iv\u00e4 ei ole vain historiallisen tapahtuman juhla. Se on my\u00f6s heid\u00e4n kirkkoon kuulumisensa juhla.\u201d Mirhavoitelun sakramentin kautta ortodoksiset uskovat ovat saaneet \u2018Pyh\u00e4n Hengen lahjan sinetin \u2019, mik\u00e4 tekee helluntaista sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen ett\u00e4 yhteis\u00f6llisen todellisuuden.<\/span><\/p>\n

Kirkko jatkuvana helluntaina<\/strong><\/span><\/p>\n

Ehk\u00e4 yksi ortodoksisen ymm\u00e4rryksen syv\u00e4llisimmist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdista on se, ett\u00e4 helluntai ei rajoitu yhteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n tai historialliseen hetkeen. Pikemminkin \u201dHelluntaina alkanut Hengen pyh\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 jatkuu keskeytyksett\u00e4 ortodoksisessa kirkossa jumalallisten lahjojen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavien voimien mittaamattomalla t\u00e4yteydell\u00e4 \u201d.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys \u201djatkuvasta helluntaista\u201d tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sama Pyh\u00e4 Henki, joka laskeutui apostolien p\u00e4\u00e4lle, jatkaa kirkon ohjaamista, pyhitt\u00e4mist\u00e4 ja valtuuttamista6. Jokainen jumalanpalvelus, jokainen sakramentti ja jokainen rukous on helluntain jatke, jossa Pyh\u00e4 Henki tekee Kristuksen l\u00e4sn\u00e4 olevaksi ja aktiiviseksi uskovien yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kirkko itsess\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ikuisena helluntaina – Kolminaisuuden el\u00e4m\u00e4n ja rakkauden jatkuvana ilmentym\u00e4n\u00e4 maailmassa. Kuten is\u00e4 Timothy Cremeens korostaa, \u201dPyh\u00e4n Hengen tuleminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma\u201d, vaan se jatkuu koko kirkon el\u00e4m\u00e4n ajan6, tuo ihmisi\u00e4 Kristuksen luokse ja muovaa heid\u00e4t h\u00e4nen ruumiikseen.<\/span><\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa teologiassa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 helluntai on paljon muutakin kuin historiallinen muistojuhla. Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se juhlistaa Jumalan t\u00e4ydellist\u00e4 itseilmaisua ja luo puitteet kirkon luonteen ja teht\u00e4v\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4miselle. Pyh\u00e4n Hengen laskeutuminen saattaa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen sen, mik\u00e4 alkoi Kristuksen inkarnaatiosta – ihmisluonnon jumalallistumisen ja Jumalan ja ihmiskunnan v\u00e4lisen yhteyden palauttamisen.<\/span><\/p>\n

Rikkaiden liturgisten ilmaisujensa, teologisen syv\u00e4llisyytens\u00e4 ja jatkuvan hengellisen merkityksens\u00e4 kautta helluntai muovaa edelleen ortodoksisen kristityn el\u00e4m\u00e4\u00e4 muistuttaen uskovia siit\u00e4, ett\u00e4 he el\u00e4v\u00e4t Jumalan valtakunnan todellisuudessa saman Hengen voimaannuttamina, joka laskeutui apostolien p\u00e4\u00e4lle. Juhla kutsuu ortodoksisia kristittyj\u00e4 kokemaan uskonsa ei muistona menneist\u00e4 tapahtumista vaan osallistumisena Kolminaisuuden l\u00e4sn\u00e4olon ja toiminnan el\u00e4v\u00e4\u00e4n todellisuuteen maailmassa kirkon kautta.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helluntai Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4 Ortodoksinen kristillinen perinne juhlii helluntaita ainutlaatuisella tavalla sek\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen laskeutumisena apostolien p\u00e4\u00e4lle ett\u00e4 Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4,<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-2719","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirkkovuosi-2"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2719","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2719"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2719\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2965,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2719\/revisions\/2965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2719"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2719"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2719"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}