{"id":2666,"date":"2025-03-15T15:42:35","date_gmt":"2025-03-15T13:42:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2666"},"modified":"2025-06-13T10:22:18","modified_gmt":"2025-06-13T07:22:18","slug":"jumalallisen-armon-ja-vapaan-tahdon-sopusointu-ortodoksinen-nakokulma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/03\/15\/jumalallisen-armon-ja-vapaan-tahdon-sopusointu-ortodoksinen-nakokulma\/","title":{"rendered":"Jumalallisen armon ja vapaan tahdon sopusointu – Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma"},"content":{"rendered":"

Jumalallisen armon ja vapaan tahdon sopusointu<\/span><\/strong><\/p>\n

Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma<\/span><\/strong><\/p>\n

\n

Ortodoksinen teologia tarjoaa syv\u00e4llisen ja tasapainoisen n\u00e4kemyksen Jumalan armon ja ihmisen vapaan tahdon v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. T\u00e4m\u00e4 opillinen n\u00e4k\u00f6kulma korostaa sek\u00e4 Jumalan ehdotonta ensisijaisuutta pelastuksessa ett\u00e4 ihmisen aktiivista osallistumista pelastusprosessiin. Toisin kuin er\u00e4\u00e4t l\u00e4nsimaiset teologiset perinteet, ortodoksinen ajattelu ei n\u00e4e n\u00e4it\u00e4 elementtej\u00e4 vastakkaisina vaan toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vin\u00e4. Ortodoksisessa opetuksessa ihmisen vapaa tahto ei kilpaile jumalallisen armon kanssa, vaan pikemminkin n\u00e4m\u00e4 kaksi toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4, Jumalan suunnitelman mukaisesti, kohti ihmisen t\u00e4ydellist\u00e4 pelastusta ja jumalallistumista.<\/span><\/p>\n

I Vapaa tahto Jumalan kuvana ja lahjana<\/strong><\/span><\/p>\n

1.Vapaan tahdon teologinen perusta<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko opettaa, ett\u00e4 ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, ja t\u00e4m\u00e4 merkitsee muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on vapaa tahto. Jumala ei halunnut luoda orjaa vaan pojan – vapaasti rakastavan olennon, joka heijastaa Luojansa kuvaa. T\u00e4m\u00e4 vapaus on erottamaton osa ihmisyytt\u00e4 ja Jumalan alkuper\u00e4ist\u00e4 suunnitelmaa luomakuntaansa varten [1]. Vapaa tahto ei ole ainoastaan kyky\u00e4 tehd\u00e4 valintoja, vaan se on perustava ominaisuus, joka mahdollistaa aidon rakkauden ja yhteyden Jumalan kanssa.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Kronstadtilainen selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ajatusta syv\u00e4llisemmin: ”Jos ihmisen ei anneta langeta, h\u00e4nelle ei voida my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vapaata tahtoa, joka on erottamaton osa Jumalan kuvaa”. Ilman vapaata tahtoa ihminen olisi pakotetusti alisteinen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden laille ”kuten sieluton luomakunta – taivas, aurinko, t\u00e4hdet, maan piiri ja kaikki alkuaineet – tai kuten j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4t el\u00e4imet”[3]. Vapaa tahto tekee ihmisest\u00e4 luomakunnan kuninkaan ja Jumalan rationaalisen ylist\u00e4j\u00e4n.<\/span><\/p>\n

2.Vapaan tahdon merkitys lankeemuksen j\u00e4lkeen<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeenkin Jumala s\u00e4ilytti ihmisen vapaan tahdon. Ortodoksinen teologia korostaa, ett\u00e4 Jumala ”ei hyl\u00e4nnyt syntist\u00e4 ihmist\u00e4. H\u00e4n ei ottanut pois h\u00e4nelt\u00e4 kuvaa, joka erotti h\u00e4net el\u00e4inmaailmasta, eik\u00e4 h\u00e4nen tahtonsa vapautta, eik\u00e4 h\u00e4nen j\u00e4rke\u00e4\u00e4n”[3]. T\u00e4m\u00e4 opetus on merkitt\u00e4v\u00e4 ero joihinkin l\u00e4nsimaisiin teologisiin n\u00e4kemyksiin, jotka painottavat ihmisluonnon t\u00e4ydellist\u00e4 turmeltumista syntiinlankeemuksessa.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma tunnustaa, ett\u00e4 lankeemus vahingoitti vakavasti ihmisluontoa ja sen kyky\u00e4 tehd\u00e4 hyvi\u00e4 valintoja, mutta korostaa samalla, ett\u00e4 vapaa tahto itsess\u00e4\u00e4n s\u00e4ilyi. Jumala toimii langennutta ihmist\u00e4 kohtaan kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja kasvattaja, tarjoten parantavaa armoaan ja ohjaten ihmist\u00e4 takaisin kohti alkuper\u00e4ist\u00e4 tarkoitustaan [3]. T\u00e4m\u00e4 kunnioittava asenne ihmisen vapautta kohtaan heijastaa Jumalan rakkautta luomakuntaansa kohtaan.<\/span><\/p>\n

II Synergeia: Jumalallisen armon ja ihmisen tahdon yhteisty\u00f6<\/strong><\/span><\/p>\n

1.Yhteisty\u00f6n k\u00e4site ortodoksisessa teologiassa<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko kuvaa Jumalan armon ja ihmisen vapaan tahdon v\u00e4list\u00e4 suhdetta kreikankielisell\u00e4 termill\u00e4 ”synergeia”, joka tarkoittaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Pyh\u00e4 apostoli Paavali kirjoittaa: ”Me olemme Jumalan ty\u00f6tovereita” (1. Kor. 3:9) [1]. T\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6n k\u00e4site on keskeinen ortodoksisessa soteriologiassa (pelastusopissa) ja erottaa sen monista l\u00e4nsimaisista teologisista perinteist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen n\u00e4kemyksen mukaan ”Ihmisen yhdist\u00e4minen Kristukseen ja ihmisen liitto Jumalan kanssa vaatii kahden eriarvoisen, mutta yht\u00e4lailla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n voiman, jumalallisen armon ja ihmisen tahdon, yhteisty\u00f6t\u00e4”[1]. Vaikka Jumalan osuus t\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 on huomattavasti merkitt\u00e4v\u00e4mpi, my\u00f6s ihmisell\u00e4 on oma aktiivinen roolinsa pelastuksessa. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 ihminen ansaitsisi pelastuksen omilla teoillaan, vaan pikemminkin sit\u00e4, ett\u00e4 ihminen vastaa vapaasti Jumalan kutsuun.<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Jumalan armon ensisijaisuus<\/em><\/strong><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Ortodoksinen kirkko tunnustaa selke\u00e4sti ”jumalallisen armon ehdottoman ensisijaisuuden” pelastuksessa [4]. Armo ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n reaktio ihmisen syntiin, vaan se ”virtaa ikuisesti Jumalan rakkaudesta luomakuntaansa kohtaan”[4]. T\u00e4m\u00e4 armo on Jumalan vapaa lahja, jota tarjotaan kaikille ihmisille.<\/span><\/p>\n

    Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen opettaa: ”Ihmisen sielu ei kykene saavuttamaan mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, kontrolloimaan omia intohimojaan ja pakenemaan paholaisen ansan mahtia, ellei Pyh\u00e4n Hengen armo vahvista h\u00e4nt\u00e4”[4].<\/span><\/p>\n

    Ortodoksit korostavat, ett\u00e4 usko itse on Jumalan lahja sen syntymisest\u00e4 asti, sill\u00e4 Pyh\u00e4 Henki ”valaisee ihmisen mielen ja vahvistaa ihmisen tahdon k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jumalan puoleen”[4]. T\u00e4m\u00e4 opetus ilment\u00e4\u00e4 syv\u00e4\u00e4 luottamusta Jumalan aloitteellisuuteen ja armolliseen toimintaan ihmiskunnan pelastuksessa, samalla kun se s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ihmisen vapauden vastata t\u00e4h\u00e4n kutsuun.<\/span><\/p>\n

      \n
    1. Vapaus hyl\u00e4t\u00e4 armo<\/em><\/strong><\/span><\/li>\n<\/ol>\n

      Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 erona joihinkin l\u00e4nsimaisiin armo-oppeihin ortodoksinen teologia painottaa, ett\u00e4 ”Jumalan pelastava armo ei toimi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja vastustamattomalla tavalla, sill\u00e4 ihmiset voivat hyl\u00e4t\u00e4 sen”[4]. Kuten Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos tiivist\u00e4\u00e4: ”Jumalan armo kutsuu kaikkia mutta ei pakota ket\u00e4\u00e4n”[1]. T\u00e4m\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 Jumalan kunnioitusta ihmisen vapaata tahtoa kohtaan.<\/span><\/p>\n

      Ortodoksinen opetus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ilmestyskirjan kuvaa selitt\u00e4\u00e4kseen t\u00e4t\u00e4 totuutta: ”Katso, min\u00e4 seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun \u00e4\u00e4neni ja avaa oven, niin min\u00e4 k\u00e4yn h\u00e4nen tyk\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4lle” (Ilm. 3:20). T\u00e4m\u00e4 kuva ilment\u00e4\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 teologista ymm\u00e4rryst\u00e4: ”Jumala koputtaa, mutta H\u00e4n odottaa ihmisen avaavan oven – H\u00e4n ei revi sit\u00e4 auki”[1]. Armo siis tarjoaa mahdollisuuden yhteisty\u00f6h\u00f6n, ei pakota siihen.<\/span><\/p>\n

      III Armon vaikutus pelastuksessa<\/strong><\/span><\/p>\n

      1.Pyh\u00e4n Hengen rooli tahdon vahvistajana<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

      Ortodoksinen teologia korostaa Pyh\u00e4n Hengen keskeist\u00e4 roolia pelastuksessa. Pyh\u00e4 Henki ei ainoastaan kutsu ihmist\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymykseen vaan my\u00f6s vahvistaa ihmisen tahtoa vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kutsuun. ”Jumalan armo tekee mahdolliseksi ihmisen tahdolle mukautua jumalalliseen tahtoon (vrt. Fil. 2:13) Jeesuksen askelissa, joka rukoili ’ei niin kuin min\u00e4 tahdon, vaan niin kuin sin\u00e4’ (Matt.26:39)”[4]. T\u00e4m\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten Jumalan armo vahvistaa ja parantaa vapaata tahtoa, ei syrj\u00e4yt\u00e4 sit\u00e4.<\/span><\/p>\n

      Ortodoksisen ymm\u00e4rryksen mukaan pelastus ei ole juridinen tapahtuma, jossa ihminen julistetaan vanhurskaaksi, vaan pikemminkin parantava prosessi, jossa ihmisluonto v\u00e4hitellen tervehtyy synnin seurauksista ja muuttuu Jumalan kaltaiseksi. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa Pyh\u00e4 Henki toimii l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4, joka parantaa ihmisen sis\u00e4iset haavat ja antaa voimaa toimia Jumalan tahdon mukaisesti [2].<\/span><\/p>\n

      2.Metanoia: Mielenmuutos ja K\u00e4\u00e4ntymys<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

      Pelastuksen tiell\u00e4 keskeinen elementti on metanoia<\/em> eli katumus, joka merkitsee syv\u00e4llist\u00e4 mielenmuutosta ja k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 Jumalan puoleen. T\u00e4m\u00e4 prosessi alkaa Jumalan armosta mutta edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisen aktiivista osallistumista [2]. Metanoia on jatkuva prosessi, jossa ihminen tiedostaa syntins\u00e4, k\u00e4\u00e4ntyy pois niist\u00e4 ja suuntaa tahtonsa kohti Jumalaa.<\/span><\/p>\n

      Ortodoksisen opetuksen mukaan t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymys ei ole vain kertaluontoinen tapahtuma vaan koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 matka, jossa ihmisen tahto asteittain mukautuu yh\u00e4 enemm\u00e4n Jumalan tahtoon. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa ihminen ”tekee ty\u00f6t\u00e4 pel\u00e4ten ja vavisten pelastuakseen” (Fil. 2:12) [4], mik\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Jumalan armon vaikutusta ett\u00e4 ihmisen aktiivista osallistumista.<\/span><\/p>\n

      IV Vapaan tahdon ja armon sopusointu hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

      1.Theosis: Jumalallistumisen tie<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

      Ortodoksisessa teologiassa pelastuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on theosis eli jumalallistuminen – ihmisen t\u00e4ydellinen osallisuus Jumalan el\u00e4m\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 Jumalan armo ja ihmisen vapaa tahto toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4. Armo antaa mahdollisuuden ja voiman, kun taas vapaa tahto vastaa t\u00e4h\u00e4n kutsuun ja tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 armon kanssa [2].<\/span><\/p>\n

      Jumalallistuminen ei ole ihmisen oma saavutus vaan Jumalan lahja, johon ihminen kuitenkin osallistuu aktiivisesti. T\u00e4m\u00e4 prosessi edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa hengellist\u00e4 kasvua ja muutosta, jossa ihmisen koko olemus – mieli, syd\u00e4n ja tahto – v\u00e4hitellen muuttuu Kristuksen kaltaiseksi. Ortodoksinen kirkko tarjoaa t\u00e4h\u00e4n prosessiin apuv\u00e4lineit\u00e4, kuten sakramentteja, rukousta, paastoa ja askeettisia harjoituksia, jotka kaikki auttavat ihmist\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 Jumalan armon kanssa [2].<\/span><\/p>\n

      2.Jumalan\u00e4idin esimerkki<\/em><\/strong><\/span><\/p>\n

      Ortodoksisessa perinteess\u00e4 Jumalan\u00e4iti Maria n\u00e4hd\u00e4\u00e4n korkeimpana esimerkkin\u00e4 Jumalan armon ja ihmisen vapaan tahdon v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 [1]. Kun enkeli ilmoitti Marialle Jumalan suunnitelmasta, h\u00e4n vastasi: ”Tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan” (Luuk.1:38). T\u00e4m\u00e4 n\u00f6yr\u00e4 suostumus ilment\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 synergiaa – Jumalan aloitetta ja ihmisen vapaaehtoista vastausta.<\/span><\/p>\n

      Marian esimerkki osoittaa, ett\u00e4 aito vapaus ei ole mielivaltaista valitsemista vaan t\u00e4ydellist\u00e4 antautumista Jumalan tahdolle. Paradoksaalisesti ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 korkeimman vapautensa juuri siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n vapaasti alistaa tahtonsa Jumalan tahtoon. T\u00e4m\u00e4 ei ole pakotettua alistumista vaan rakkauden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 suostumusta, joka syntyy syv\u00e4st\u00e4 luottamuksesta Jumalaan [1].<\/span><\/p>\n

      Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/span><\/p>\n

      Ortodoksinen ymm\u00e4rrys jumalallisen armon ja vapaan tahdon sopusoinnusta tarjoaa tasapainoisen n\u00e4kemyksen, joka kunnioittaa sek\u00e4 Jumalan suvereniteettia ett\u00e4 ihmisen vapautta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 determinismin ett\u00e4 pelagiolaisuuden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t, korostaen sen sijaan rakkauden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Luojan ja luodun v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

      Ortodoksinen opetus ”synergiasta” ei j\u00e4t\u00e4 pelastusta ihmisen omien ponnistelujen varaan, vaan tunnustaa selke\u00e4sti Jumalan armon ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ja ensisijaisuuden. Samalla se kuitenkin korostaa, ett\u00e4 Jumala on luonut ihmisen vapaaksi olennoksi ja kunnioittaa t\u00e4t\u00e4 vapautta kutsumalla ihmist\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n kanssaan. T\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6 ei v\u00e4henn\u00e4 Jumalan kunniaa vaan pikemminkin ilment\u00e4\u00e4 H\u00e4nen viisauttaan ja rakkauttaan.<\/span><\/p>\n

      Jumalallisen armon ja vapaan tahdon sopusointu muodostaa ortodoksisen hengellisyyden ytimen, joka kutsuu jokaista ihmist\u00e4 vapaaseen ja aktiiviseen osallistumiseen pelastuksen mysteeriin – ei pakotettuna vaan rakkauden motivoimana, ei omaan ansioon luottaen vaan Jumalan armoon turvaten, kuitenkin koko syd\u00e4mell\u00e4 ja mielell\u00e4 Jumalan kutsuun vastaten.<\/span><\/p>\n

       <\/p>\n

      Viittaukset:<\/strong><\/span><\/p>\n

      [1]https:\/\/www.ortodoksi.net\/index.php\/Armo_ja_vapaa_tahto_(opetuspuhe)<\/span><\/p>\n

      [2] https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/02\/11\/mita-kristinuskossa-tarkoitetaan-pelastuksella-ortodoksinen-nakokulma\/<\/span><\/p>\n

      [3] https:\/\/orthodoxchristianethos.com\/2024\/09\/05\/the-divine-creator-granted-man-the-gift-of-free-will\/<\/span><\/p>\n

      [4] https:\/\/evl.fi\/plus\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2023\/06\/Luterilaisten-ja-ortodoksien-yhteiskomissio-pelastuksesta-1998.pdf<\/span><\/p>\n

      [5]https:\/\/kosmas.fi\/luentoja-ja-artikkeleita\/kirkon-opetuksesta\/kirkon-teologiasta\/professori-john-romanides-ja-pyhien-isien-kokemuksellinen-teologia\/<\/span><\/p>\n

      [6] https:\/\/www.saintjohnchurch.org\/free-will\/<\/span><\/p>\n

      [7]https:\/\/www.ortodoksi.net\/index.php\/Pahoista_ajatuksista_ja_sis%C3%A4isest%C3%A4_vapaudesta_(opetuspuhe)<\/span><\/p>\n

      [8]https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/ortodoksisesta-ihmisnakemyksesta\/<\/span><\/p>\n

      [9] https:\/\/www.orthodoxphotos.com\/readings\/instructions2\/grace.shtml<\/span><\/p>\n

      [10]https:\/\/aamunkoitto.fi\/arki-ihmiset\/naisten-ja-lasten-asema-ihmisoikeuksien-valossa-ortodoksisessa-kirkossa<\/span><\/p>\n

      [11] https:\/\/www.russianorthodox-stl.org\/grace_freewill<\/span><\/p>\n

      [12]https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2018\/02\/18\/ortodoksinen-opetus-henkilokohtaisesta-pelastusksesta\/<\/span><\/p>\n

      [13]http:\/\/www.rochesterorthodoxchurch.org\/resources\/texts-and-articles\/the-orthodox-view-of-grace-gods-uncreated-energies\/<\/span><\/p>\n

      [14] https:\/\/ort.fi\/virtuaalikirkko\/kripari\/kirkko\/sakramentit\/<\/span><\/p>\n

      [15] http:\/\/orthodoxinfo.com\/inquirers\/exact_freewill.aspx<\/span><\/p>\n

      [16] https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2022\/02\/20\/pyhittyminen-ihmiselaman-tarkoituksena\/<\/span><\/p>\n

      [17] https:\/\/ort.fi\/virtuaalikirkko\/kripari\/ihminen\/<\/span><\/p>\n

      [18] https:\/\/aamunkoitto.fi\/ajassa\/kyberdoksia-seka-uhka-etta-mahdollisuus-nain-valtat-sudenkuopat-ja-tunnistat-helmet<\/span><\/p>\n

       <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Jumalallisen armon ja vapaan tahdon sopusointu Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma Ortodoksinen teologia tarjoaa syv\u00e4llisen ja tasapainoisen n\u00e4kemyksen Jumalan armon ja ihmisen vapaan<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-2666","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ortodoksinen-usko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2666","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2666"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2666\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2957,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2666\/revisions\/2957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2666"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2666"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2666"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}