{"id":2646,"date":"2025-03-15T09:05:05","date_gmt":"2025-03-15T07:05:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=2646"},"modified":"2025-06-13T10:16:31","modified_gmt":"2025-06-13T07:16:31","slug":"patristinen-opetus-helvetista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2025\/03\/15\/patristinen-opetus-helvetista\/","title":{"rendered":"Patristinen opetus helvetist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Patristinen opetus helvetist\u00e4<\/span><\/p>\n

\n

Patristinen opetus helvetist\u00e4 tarjoaa moniulotteisen n\u00e4kemyksen kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, erityisesti koskien kadotusta ja helvetti\u00e4. Kirkkoisien opetuksissa esiintyy merkitt\u00e4vi\u00e4 teologisia eroja id\u00e4n ja l\u00e4nnen perinteiden v\u00e4lill\u00e4. Ortodoksisessa perinteess\u00e4 helvetti ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ensisijaisesti tilana, jossa ihminen kokee Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon k\u00e4rsimyksen\u00e4, kun taas l\u00e4ntisess\u00e4 perinteess\u00e4 helvetti\u00e4 on usein k\u00e4sitelty konkreettisempana paikkana. Patristinen opetus tarjoaa rikkaan teologisen viitekehyksen, jossa helvetti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana laajempaa pelastushistoriaa ja ihmisen jumalasuhteen kokonaisuutta. Kirkkoisien teologiassa helvetti\u00e4 koskevat opetukset nousevat Raamatun teksteist\u00e4, mutta eri kirkkois\u00e4t ovat tulkinneet n\u00e4it\u00e4 tekstej\u00e4 eri tavoin, mik\u00e4 on johtanut teologiseen monimuotoisuuteen ja erilaisiin painotuksiin kristillisen tradition sis\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/p>\n

Helvetin k\u00e4site kirkkoisien opetuksessa<\/strong><\/span><\/p>\n

Kristillisen kirkon varhaisvaiheissa helvetin k\u00e4site kehittyi asteittain kirkkoisien tulkintojen my\u00f6t\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tulkinnat perustuivat ensisijaisesti Uuden testamentin kohtiin, joita varhaiset kirkkois\u00e4t ty\u00f6stiv\u00e4t luodakseen koherentin teologisen j\u00e4rjestelm\u00e4n [3]. Kristillisess\u00e4 perinteess\u00e4 vakiintui oppi ihmiskunnan jakautumisesta hyviin ja pahoihin, mik\u00e4 merkitsi, ett\u00e4 kaikkien pelastuminen ei patristisen opetuksen mukaan ollut mahdollista. Lis\u00e4ksi opetettiin sielun ikuisuutta, josta seurasi oppi helvetin ikuisuudesta [3]. N\u00e4m\u00e4 opetukset muodostivat perustan my\u00f6hemmille teologisille kehittelyille ja olivat keskeisi\u00e4 my\u00f6s kristinuskon l\u00e4hetysty\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Patristisessa opetusperinteess\u00e4 helvetti ei ollut vain abstrakti k\u00e4site vaan my\u00f6s pastoraalinen ty\u00f6kalu, jolla pyrittiin ohjaamaan uskovia oikeaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kristinuskon levitt\u00e4minen oli my\u00f6s helvettiopin levitt\u00e4mist\u00e4 [3]. Varhaiset kirkkois\u00e4t opettivat, ett\u00e4 parannus ja k\u00e4\u00e4ntymys tuli tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n aikana, sill\u00e4 tuonpuoleisessa se ei ollut en\u00e4\u00e4 mahdollista [3]. T\u00e4m\u00e4 painotus toi opetukseen tietyn pastoraalisen kiireellisyyden, joka on s\u00e4ilynyt monissa kristillisiss\u00e4 perinteiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t kuten Irenaeus ja Tertullianus, jotka eliv\u00e4t 200-luvulla, antoivat t\u00e4rkeit\u00e4 ulottuvuuksia helvettioppiin [3]. Heid\u00e4n ajattelussaan helvetti tarjosi my\u00f6s vainottuna oleville kristityille voimaa ja lohdutusta, koska se merkitsi, ett\u00e4 vainoajia tultaisiin rankaisemaan teoistaan tuonpuoleisessa [3]. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma korosti helvetin oikeudenmukaisuusaspektia: kukaan ei lopulta v\u00e4lty vastuusta teoistaan, vaikka maanp\u00e4\u00e4llinen oikeus ei heit\u00e4 tavoittaisikaan.<\/span><\/p>\n

Id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkkoisien n\u00e4kemyserot<\/strong><\/span><\/p>\n

Id\u00e4n ja l\u00e4nnen kirkkoisien opetuksissa helvetist\u00e4 voidaan havaita merkitt\u00e4vi\u00e4 teologisia eroja. Jotkut ortodoksiteologit n\u00e4kev\u00e4t juuri helvettiopissa selke\u00e4n esimerkin id\u00e4n ja l\u00e4nnen teologisista eroavaisuuksista [1]. Ortodoksisessa perinteess\u00e4 taivas ei ole niink\u00e4\u00e4n fyysinen paikka vaan pikemminkin olemista Jumalan yhteydess\u00e4 [1]. Vastaavasti helvettik\u00e4\u00e4n ei ortodoksisessa ajattelussa ole ensisijaisesti paikka vaan tila.<\/span><\/p>\n

Id\u00e4n patristisessa perinteess\u00e4 korostetaan, ett\u00e4 helvetti ei ole Jumalan poissaoloa tai eroa Jumalan l\u00e4sn\u00e4olosta, vaan p\u00e4invastoin \u2013 taivas ja helvetti ovat saman jumalallisen l\u00e4sn\u00e4olon kokemista joko miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, riippuen kunkin hengellisest\u00e4 tilasta [1]. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys eroaa merkitt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4ntisest\u00e4 ajattelusta, jossa helvetti on n\u00e4hty usein konkreettisemmin paikkana, jossa Jumala on poissa tai jossa ollaan erossa Jumalasta.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko opettaa, ett\u00e4 sek\u00e4 taivas ett\u00e4 helvetti ovat Jumalasuhteen tila, joko theosis<\/em> (jumalallistuminen) tai kadotus, joista molemmat ilmenev\u00e4t Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon vaikutuksessa olemisena [1]. Ihmiselle, joka vihaa Jumalaa (tila, jota kutsutaan misoteismiksi<\/em>), Jumalan l\u00e4sn\u00e4olo on ikuinen k\u00e4rsimys [1]. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4ntisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, jonka mukaan helvetti (inferno<\/em> tai infernus<\/em>) on erillinen paikka, jonka Augustinus esimerkiksi sijoitti mahdollisesti maapallon alle [1].<\/span><\/p>\n

Id\u00e4n kirkkoisist\u00e4 Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen, joka itse uskoi apokatastasiin <\/em>(kaiken ennalleen saattamiseen), esitti ett\u00e4 Hades (kuoleman j\u00e4lkeinen sielujen s\u00e4ilytyspaikka, ei varsinainen helvetti) sijaitsee maan alla [1]. Kuitenkin sek\u00e4 id\u00e4n ett\u00e4 l\u00e4nnen kirkko opettaa, ettei ole paikkaa, jossa Jumala ei olisi l\u00e4sn\u00e4, ja ett\u00e4 Jumalan rakkaus koskee kaikkia ihmisi\u00e4, my\u00f6s syntisi\u00e4 [1]. Patristisessa opetuksessa helvetti kuvataan usein itsens\u00e4 poissulkemiseksi universaalista rakkaudesta tai itsens\u00e4 irrottamiseksi rakkaudesta [1].<\/span><\/p>\n

Merkitt\u00e4vien kirkkoisien opetukset<\/strong><\/span><\/p>\n

Useat merkitt\u00e4v\u00e4t kirkkois\u00e4t ovat antaneet panoksensa helvettiopille, ja heid\u00e4n opetuksensa valaisevat t\u00e4m\u00e4n vaikean teologisen aiheen eri puolia. Pyh\u00e4 Kyrillos Jerusalemilainen (k. 386) opetti kasteopetuksissaan, kuinka kasteessa luovutaan saatanasta ja rikotaan liitto sen kanssa, jolloin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eroon ”vanhasta liitosta helvetin kanssa”[2]. T\u00e4m\u00e4 osoittaa, miten kirkkois\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t helvettiopin osana laajempaa pelastushistoriaa ja kristillist\u00e4 initiaatiota.<\/span><\/p>\n

Kyrillos Jerusalemilainen opetti my\u00f6s, ett\u00e4 kastettujen tulee olla ”kuolleita maailmalle”[2]. Kasteen ja mirhavoitelun j\u00e4lkeen kristityt pukeutuvat Pyh\u00e4n Hengen sotavarustukseen kohdatakseen vastustajan eli Saatanan [2]. T\u00e4m\u00e4 opetus kuvastaa patristisen ajan k\u00e4sityst\u00e4, jossa maallinen el\u00e4m\u00e4 n\u00e4htiin hengellisen taistelun kentt\u00e4n\u00e4, jossa ratkesi ihmisen iankaikkinen kohtalo joko taivaassa tai helvetiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4 esiintyy erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 helvetin luonteesta. Esimerkiksi pyh\u00e4 Thefanes Nikealainen opetti, ett\u00e4 kadotetut n\u00e4kev\u00e4t jumalallisen valon ja tunnistavat t\u00e4m\u00e4n valon helvetin tulen ohella [1]. H\u00e4nen mukaansa ”jumalallinen n\u00e4ky on synnintekij\u00f6iden k\u00e4rsimyksen syyn\u00e4, koska jumalallinen valo koetaan helvetin rankaisevana tulena”[1]. Toisaalta pyh\u00e4 Gregorios Palamas ei uskonut, ett\u00e4 syntiset voisivat kokea jumalallista valoa, eik\u00e4 h\u00e4n samaistanut Taborin valoa helvetin tuleen [1]. N\u00e4m\u00e4 teologiset erot osoittavat, miten kirkkoisienkin keskuudessa esiintyi erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 helvetin kokemuksellisesta luonteesta.<\/span><\/p>\n

L\u00e4ntisess\u00e4 perinteess\u00e4 kirkkois\u00e4t kuten Irenaeus ja Tertullianus kehittiv\u00e4t omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n helvetist\u00e4. Heid\u00e4n opetuksissaan korostui ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 vainoajia tullaan rankaisemaan teoistaan tuonpuoleisessa [3]. T\u00e4m\u00e4 opetus antoi voimaa ja lohdutusta vainottuina olleille kristityille ja auttoi heit\u00e4 kest\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4 [3]. T\u00e4llainen opetus helvetist\u00e4 oikeudenmukaisuuden toteutumisen paikkana on ominaista monille l\u00e4ntisen perinteen kirkkoisille.<\/span><\/p>\n

Helvetin luonne ja tarkoitus patristisessa teologiassa<\/strong><\/span><\/p>\n

Patristisessa teologiassa helvetin luonne ja tarkoitus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n moniulotteisesti. Ortodoksinen perinne, joka edustaa id\u00e4n kirkkoisien ajattelua, opettaa ett\u00e4 taivas ja helvetti kuuluvat samaan valtakuntaan, joka on Jumalan l\u00e4sn\u00e4olossa [1]. Id\u00e4n ortodoksinen perinne opettaa, ett\u00e4 sek\u00e4 valitut ett\u00e4 kadotetut tulevat Jumalan l\u00e4sn\u00e4oloon kuoleman j\u00e4lkeen, mutta kokevat t\u00e4m\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olon eri tavoin: valitut valona ja lepona, kadotetut pimeyten\u00e4 ja piinana [1]. Ortodoksiset kirkkois\u00e4t perustelivat t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 sek\u00e4 Raamatun teksteill\u00e4 ett\u00e4 patristisella perinteell\u00e4 [1].<\/span><\/p>\n

Patristisessa opetuksessa kuoleman j\u00e4lkeinen el\u00e4m\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tuomituille kauhean tuomiop\u00e4iv\u00e4n odotuksena, kun taas valitut odottavat onnellisina kuolleiden yl\u00f6snousemusta [1]. T\u00e4ss\u00e4 kontekstissa ortodoksinen perinne korostaa rukouksen merkityst\u00e4 kuolleiden puolesta, vaikka t\u00e4t\u00e4 on joskus tulkittu virheellisesti niin, ett\u00e4 kadotettuja sieluja voitaisiin pelastaa kuoleman j\u00e4lkeen rukouksen avulla [1]. Oikeampi tulkinta on, ett\u00e4 sielut eiv\u00e4t joudu ”lopulliselle tuomiolle” ennen tuomiop\u00e4iv\u00e4\u00e4, ja siksi el\u00e4v\u00e4t rukoilevat kuolleiden sielujen puolesta [1].<\/span><\/p>\n

L\u00e4ntisess\u00e4 patristisessa perinteess\u00e4 helvetti on n\u00e4hty enemm\u00e4n rangaistuksen paikkana, jonne Jumala l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t noudata h\u00e4nen tahtoaan. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys liittyy vahvemmin k\u00e4sitykseen Jumalan vihasta, kun taas id\u00e4n perinteess\u00e4 korostetaan, ettei vihainen Jumala l\u00e4het\u00e4 ihmisi\u00e4 helvettiin [1]. N\u00e4m\u00e4 erilaiset painotukset heijastavat laajempia teologisia eroja id\u00e4n ja l\u00e4nnen patrististen perinteiden v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Patristisessa teologiassa helvetin tarkoitus liittyy my\u00f6s pelastushistorian kokonaisuuteen. Kristillisen opetuksen levitt\u00e4misess\u00e4 oli kyse sek\u00e4 ”huonon sanoman” (kaikki ovat syntiset ja matkalla kadotukseen) ett\u00e4 ”hyv\u00e4n sanoman” (Kristukseen k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vapautuvat synneist\u00e4 ja helvetin otteesta) julistamisesta [3]. T\u00e4m\u00e4 kaksiosainen julistus oli keskeinen osa varhaiskristillist\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 ja heijastui monien kirkkoisien opetuksissa.<\/span><\/p>\n

Patristisen helvettiopin perint\u00f6<\/strong><\/span><\/p>\n

Kirkkoisien opetukset helvetist\u00e4 ovat j\u00e4tt\u00e4neet pysyv\u00e4n j\u00e4ljen kristilliseen teologiaan. Vaikka opetukset vaihtelevat eri perinteiden ja yksitt\u00e4isten kirkkoisien v\u00e4lill\u00e4, niiss\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tiettyj\u00e4 yhteisi\u00e4 linjoja. Ensinn\u00e4kin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen teot t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaikuttavat h\u00e4nen tuonpuoleiseen kohtaloonsa, on ollut keskeinen osa kristillist\u00e4 opetusta alusta l\u00e4htien. Toiseksi, k\u00e4sitys helvetist\u00e4 on muovannut kristillisen yhteis\u00f6n ymm\u00e4rryst\u00e4 pelastuksesta ja rohkaissut uskovia el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaisesti.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4, joka seuraa id\u00e4n kirkkoisien opetuksia, taivas ja helvetti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n saman jumalallisen todellisuuden kokemisena eri tavoin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys korostaa, ett\u00e4 Jumalan rakkaus on universaali, mutta ihmisen hengellinen tila m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 rakkaus koetaan [1]. Jotkut teologit ovat verranneet id\u00e4n kirkon n\u00e4kemyst\u00e4 helvetist\u00e4 l\u00e4ntisen kirkon n\u00e4kemykseen kiirastulesta [1], mik\u00e4 osoittaa, miten eri patristiset perinteet voivat toisinaan l\u00e4henty\u00e4 toisiaan.<\/span><\/p>\n

Patristisessa opetuksessa korostuu my\u00f6s ruumiin yl\u00f6snousemuksen merkitys. Ortodoksinen perinne opettaa, ett\u00e4 tuomiop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ruumiit nousevat yl\u00f6s ja yhdistyv\u00e4t sielujensa kanssa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen ihminen kokonaisuudessaan \u2013 ruumiina ja sieluna \u2013 kokee lopullisesti joko taivaan ilot tai helvetin k\u00e4rsimykset [1]. T\u00e4m\u00e4 opetus selitt\u00e4\u00e4 osaltaan ortodoksista suhtautumista polttohautaukseen, jota ei perinteisesti ole hyv\u00e4ksytty [1].<\/span><\/p>\n

Postmodernissa maailmassa monet kristityt vierastavat ajatusta helvetist\u00e4 ja saatanan toiminnasta. Pyh\u00e4 Kyrillos Jerusalemilainen muistuttaa kuitenkin, ett\u00e4 saatana on synnin alkuunpanija ja pahuuksien synnytt\u00e4j\u00e4 [2]. Patristisen opetuksen mukaan kristittyjen tulisi tunnistaa pahan l\u00e4sn\u00e4olo maailmassa ja hyl\u00e4t\u00e4 kaikki yhteydet siihen, mik\u00e4 on vastakkaista Jumalan tahdolle.<\/span><\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/span><\/p>\n

Patristinen opetus helvetist\u00e4 muodostaa rikkaan ja moniulotteisen teologisen perinteen, joka on vaikuttanut syv\u00e4sti kristilliseen ajatteluun. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen patrististen perinteiden v\u00e4lill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja helvetin k\u00e4sitteess\u00e4, luonteessa ja tarkoituksessa. Ortodoksisessa perinteess\u00e4, joka seuraa id\u00e4n kirkkoisien opetuksia, helvetti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ensisijaisesti tilana, jossa ihminen kokee Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon k\u00e4rsimyksen\u00e4. L\u00e4ntisess\u00e4 perinteess\u00e4 helvetti on useammin k\u00e4sitetty konkreettisena paikkana, jonne Jumala l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ne, jotka eiv\u00e4t noudata h\u00e4nen tahtoaan.<\/span><\/p>\n

Patristinen opetus helvetist\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tuonpuoleisen kauhujen kuvailua, vaan se kytkeytyy laajempiin teologisiin kysymyksiin Jumalan luonteesta, pelastuksesta ja ihmisen jumalasuhteesta. Kirkkoisien opetuksissa helvetti n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana pelastushistoriaa ja ihmisen hengellisen matkan mahdollista p\u00e4\u00e4tepistett\u00e4. Opetus helvetist\u00e4 on my\u00f6s inspiroinut kristittyj\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaisesti ja antanut lohtua vainojen keskell\u00e4 el\u00e4neille uskoville.<\/span><\/p>\n

Nykyajan teologiassa patristinen opetus helvetist\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 edelleen keskustelua ja erilaisia tulkintoja. Ortodoksinen n\u00e4kemys, jonka mukaan taivas ja helvetti ovat saman jumalallisen todellisuuden kokemista eri tavoin, tarjoaa kiinnostavan n\u00e4k\u00f6kulman, joka ylitt\u00e4\u00e4 yksinkertaiset k\u00e4sitykset helvetist\u00e4 rangaistuksen paikkana. Samoin l\u00e4ntinen patristinen perinne, joka korostaa oikeudenmukaisuuden toteutumista tuonpuoleisessa, kantaa t\u00e4rkeit\u00e4 eettisi\u00e4 merkityksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

Patristinen helvettioppi muodostaa olennaisen osan kristillist\u00e4 perinnett\u00e4, ja sen syv\u00e4llinen ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa meit\u00e4 hahmottamaan kristillisen teologian kokonaisuutta ja siihen sis\u00e4ltyvi\u00e4 erilaisia tulkintaperinteit\u00e4. Riippumatta siit\u00e4, miten nykyajan kristityt suhtautuvat helvettioppiin, kirkkoisien opetukset tarjoavat arvokkaita n\u00e4k\u00f6kulmia ihmisen jumalasuhteen perimm\u00e4isiin kysymyksiin ja haastavat meid\u00e4t pohtimaan el\u00e4m\u00e4mme syvimpi\u00e4 merkityksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Viitteet:<\/strong><\/span><\/p>\n

[1] https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2021\/07\/30\/helvetti\/<\/span><\/p>\n

[2]https:\/\/www.ortodoksi.net\/index.php\/Pyhien_isien_teologia_merkitsee_sielun_ja_ruumiin_kirkastumista_(opetuspuhe)<\/span><\/p>\n

[3] https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Helvetti_kristinuskossa<\/span><\/p>\n

[4]https:\/\/kosmas.fi\/luentoja-ja-artikkeleita\/kirkon-opetuksesta\/kirkon-teologiasta\/professori-john-romanides-ja-pyhien-isien-kokemuksellinen-teologia\/<\/span><\/p>\n

[5] https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2016\/12\/12\/kristuksen-toinen-tuleminen\/<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Patristinen opetus helvetist\u00e4 Patristinen opetus helvetist\u00e4 tarjoaa moniulotteisen n\u00e4kemyksen kuolemanj\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, erityisesti koskien kadotusta ja helvetti\u00e4. Kirkkoisien opetuksissa esiintyy merkitt\u00e4vi\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2646"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2949,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2646\/revisions\/2949"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}